Romanien asema EU:n uusissa jäsenmaissa vaikea | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Romanien asema EU:n uusissa jäsenmaissa vaikea

Toukokuun alusta alkaen Euroopan Unioniin on liittynyt maita, joissa alueen suurimman vähemmistön, romaniväestön, asema on varsin vaikea. Suomessa asiat ovat eurooppalaisittain hyvin, vaikka syrjintää edelleen esiintyykin, pohtivat romanien edustajat eri puolilta Eurooppaa kulttuurikeskus Caisan vähemmistöfoorumissa perjantaina. Myös ulkoministeri Erkki Tuomioja puhui tilaisuudessa.

”Meidän tulisi uskoa itseemme, rohkaista toisiamme ja tehdä parhaamme niillä mahdollisuuksilla, joita on”, totesi romaniasiainneuvottelukunnan pääsihteeri ja romani Sarita Friman puheessaan kulttuurikeskus Caisan vähemmistökeskustelufoorumissa perjantaina.

”Suomalaisten romanien aseman apuna on ollut kaikkia koskeva terveys- ja sosiaalijärjestelmä. Suomessa romaneja ei onneksi ole myöskään eristetty omille alueilleen, vaan he asuvat samoissa paikoissa ja samalla tavoin kuin muukin väestö”, Friman kertoi kansainväliselle kuulijakunnalle, jonka joukossa oli erityisesti EU:n tuoreiden jäsenmaiden edustajia.

Tulevaisuudessa integroitumista tulisi Frimanin mielestä edelleen rohkaista, ja yhtenä parhaista metodeista hän mainitsee romanilasten esikouluopetuksen. Integroituminen ei kuitenkaan tarkoita romani-identiteetistä luopumista, vaan Suomen romanit ovat edelleen vahvasti sitoutuneita traditioihinsa ja kulttuuriinsa.

Vuoden 2000 uudessa perustuslaissa romaneille taataan oikeus kehittää kieltään ja kulttuuriaan. ”Maininta perustuslaissa on hyvin vahva työkalu”, kiittelee Friman. Hän muistuttaa kuitenkin, että romanien asema on edelleen kaksijakoinen: nopean juridisen kehityksen vastapainona ovat paljon hitaammin muuttuvat asenteet. Syrjintää esiintyy edelleen runsaasti.

Toukokuun alusta alkaen Euroopan Unioniin on liittynyt maita, joissa romaniväestön, Euroopan suurimman vähemmistön, asema on hyvin vaikea. Frimanin mielestä vanhojen jäsenmaiden ei kuitenkaan tulisi neuvoa uusia, sillä vanhat jäsenet kamppailevat edelleen samojen kysymysten parissa. Friman myös kritisoi vähemmistökeskustelun ongelmakeskeisyyttä. ”Laajentumisen hedelmänä haluaisin nähdä EU:n todella sitoutuvan romaniasioihin sen sijaan, että se aina yrittää ratkaista ongelmat rahalla. Raha ei muuta asenteita.”

Frimanin mukaan usein rasistisimpia ovat paikalliset virkamiehet, joiden asenteen pitäisi muuttua ensin. Yhteistyö EU:n ja muiden järjestöjen kuten Euroopan Neuvoston kanssa on myös tärkeää, koska ei ole aikaa odottaa uutta, romaneja koskevaa erillistä EU-elintä.

Tuomioja: Maahanmuutto tärkeä muutosvoima

Ulkoministeri Erkki Tuomioja puhui vähemmistöforumissa Suomen valmiudesta ottaa vastaan kasvavaa määrää maahanmuuttajia. ”Me suomalaiset tunnumme ajattelevan olevamme niin vastustamattomia, että ilman tiukkoja rajoituksia maahamme suorastaan tulvisi maahanmuuttajia nauttimaan mukavista sääoloistamme”, Tuomioja ironisoi. Hän piti maahanmuuttoa ilmiönä ihmiskunnalle hyvin myönteisenä ja tärkeänä muutosvoimana.

Ulkoministeriltä kysyttiin, mitä mieltä hän on slovakialaisten romanien taannoisesta yksioikoisesta käännytyspäätöksestä. Tuomioja luotti siihen, että päätökset on harkittu jokaisen yksilön kohdalla erikseen. ”Jos lakia olisi käsittelyssä rikottu, pitäisi todisteet tästä toimittaa asiaankuuluvalle juridiselle taholle. Korostan kuitenkin, ettei tietooni ole tullut mitään tähän viittaavaa.”

”Vähemmistöt ja erityisesti romanivähemmistö uudessa laajentuneessa 25-maan EU:ssa” –tilaisuus pidettiin Eurooppa-päivänä perjantaina 7.5. kulttuurikeskus Caisassa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia