Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia. (Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Bangladesh on päättänyt lykätä rohingya-pakolaisten palauttamisen aloittamista Myanmariin. Syynä on uutismedioiden mukaan muun muassa se, ettei lista palautettavista ole vielä valmis eivätkä myöskään siirtymäkeskukset vielä valmiita. Lisäksi monet rohingyat pelkäävät turvallisuutensa puolesta.

Bangladeshiin on paennut yli 655 000 Myanmarin rohingya-vähemmistön jäsentä elokuun 2017 jälkeen. Islaminuskoista vähemmistöä on vainottu maassa pitkään, ja elokuussa jännitteet kärjistyivät väkivallaksi. Rohingyoja on tapettu ja raiskattu ja heidän kotejaan poltettu. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maassa tehtiin etnisiä puhdistuksia.

Myanmar ja Bangladesh pääsivät viime viikolla sopuun rohingyojen paluusta. Tarkoituksena oli, että rohingyoja palaisi Myanmarin 1 500 ihmisen viikkotahtia. Myanmarin mukaan prosessi oli määrä aloittaa tänään, mutta Bangladeshin mukaan siihen ei olla vielä valmiita.

Ihmisoikeusjärjestöt ja rohingyat itse ovat olleet huolissaan palautusten aloittamisesta, sillä monet rohingyat eivät halua palata. Rohingyat ovat vaatineet muun muassa, että Myanmarin armeija asetetaan vastuuseen julmuuksista. He haluavat myös Myanmarin kansalaisuuden, takeet turvallisuudestaan, tunnustuksen vähemmistöasemastaan sekä jälleenrakennusta.

”Monilla pakolaisilla ei enää ole koteja, joihin mennä, sillä armeija poltti ne maan tasalle. Ei myöskään ole mitään takuita siitä, että heitä ei enää syrjitä eivätkä he koe väkivaltaa sen apartheid-hallinnon alla, jota he vain vähän aikaa sitten pakenivat”, toteaa myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pakolaisten oikeuksien johtaja Charmain Mohamed.

Järjestö muistuttaa, että ihmisten palauttaminen oloihin, joissa he voivat joutua ihmisoikeusloukkausten kohteiksi, rikkoo vuoden 1951 pakolaissopimusta ja sitoo kaikkia valtioita muutenkin riippumatta siitä, ovatko ne allekirjoittaneet sopimusta vai eivät.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
Annos papumuhennosta lautasella

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa

Yksinkertainen 600 kalorin ateria maksaa eteläsudanilaiselle yli 200 prosenttia keskimääräisistä päivätuloista. Konfliktimaiden ruuan hinnan pitäisi järkyttää kaikkia, varoittaa Maailman ruokaohjelma.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.