Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia. (Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Bangladesh on päättänyt lykätä rohingya-pakolaisten palauttamisen aloittamista Myanmariin. Syynä on uutismedioiden mukaan muun muassa se, ettei lista palautettavista ole vielä valmis eivätkä myöskään siirtymäkeskukset vielä valmiita. Lisäksi monet rohingyat pelkäävät turvallisuutensa puolesta.

Bangladeshiin on paennut yli 655 000 Myanmarin rohingya-vähemmistön jäsentä elokuun 2017 jälkeen. Islaminuskoista vähemmistöä on vainottu maassa pitkään, ja elokuussa jännitteet kärjistyivät väkivallaksi. Rohingyoja on tapettu ja raiskattu ja heidän kotejaan poltettu. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maassa tehtiin etnisiä puhdistuksia.

Myanmar ja Bangladesh pääsivät viime viikolla sopuun rohingyojen paluusta. Tarkoituksena oli, että rohingyoja palaisi Myanmarin 1 500 ihmisen viikkotahtia. Myanmarin mukaan prosessi oli määrä aloittaa tänään, mutta Bangladeshin mukaan siihen ei olla vielä valmiita.

Ihmisoikeusjärjestöt ja rohingyat itse ovat olleet huolissaan palautusten aloittamisesta, sillä monet rohingyat eivät halua palata. Rohingyat ovat vaatineet muun muassa, että Myanmarin armeija asetetaan vastuuseen julmuuksista. He haluavat myös Myanmarin kansalaisuuden, takeet turvallisuudestaan, tunnustuksen vähemmistöasemastaan sekä jälleenrakennusta.

”Monilla pakolaisilla ei enää ole koteja, joihin mennä, sillä armeija poltti ne maan tasalle. Ei myöskään ole mitään takuita siitä, että heitä ei enää syrjitä eivätkä he koe väkivaltaa sen apartheid-hallinnon alla, jota he vain vähän aikaa sitten pakenivat”, toteaa myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pakolaisten oikeuksien johtaja Charmain Mohamed.

Järjestö muistuttaa, että ihmisten palauttaminen oloihin, joissa he voivat joutua ihmisoikeusloukkausten kohteiksi, rikkoo vuoden 1951 pakolaissopimusta ja sitoo kaikkia valtioita muutenkin riippumatta siitä, ovatko ne allekirjoittaneet sopimusta vai eivät.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.