Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia. (Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Bangladesh on päättänyt lykätä rohingya-pakolaisten palauttamisen aloittamista Myanmariin. Syynä on uutismedioiden mukaan muun muassa se, ettei lista palautettavista ole vielä valmis eivätkä myöskään siirtymäkeskukset vielä valmiita. Lisäksi monet rohingyat pelkäävät turvallisuutensa puolesta.

Bangladeshiin on paennut yli 655 000 Myanmarin rohingya-vähemmistön jäsentä elokuun 2017 jälkeen. Islaminuskoista vähemmistöä on vainottu maassa pitkään, ja elokuussa jännitteet kärjistyivät väkivallaksi. Rohingyoja on tapettu ja raiskattu ja heidän kotejaan poltettu. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maassa tehtiin etnisiä puhdistuksia.

Myanmar ja Bangladesh pääsivät viime viikolla sopuun rohingyojen paluusta. Tarkoituksena oli, että rohingyoja palaisi Myanmarin 1 500 ihmisen viikkotahtia. Myanmarin mukaan prosessi oli määrä aloittaa tänään, mutta Bangladeshin mukaan siihen ei olla vielä valmiita.

Ihmisoikeusjärjestöt ja rohingyat itse ovat olleet huolissaan palautusten aloittamisesta, sillä monet rohingyat eivät halua palata. Rohingyat ovat vaatineet muun muassa, että Myanmarin armeija asetetaan vastuuseen julmuuksista. He haluavat myös Myanmarin kansalaisuuden, takeet turvallisuudestaan, tunnustuksen vähemmistöasemastaan sekä jälleenrakennusta.

”Monilla pakolaisilla ei enää ole koteja, joihin mennä, sillä armeija poltti ne maan tasalle. Ei myöskään ole mitään takuita siitä, että heitä ei enää syrjitä eivätkä he koe väkivaltaa sen apartheid-hallinnon alla, jota he vain vähän aikaa sitten pakenivat”, toteaa myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pakolaisten oikeuksien johtaja Charmain Mohamed.

Järjestö muistuttaa, että ihmisten palauttaminen oloihin, joissa he voivat joutua ihmisoikeusloukkausten kohteiksi, rikkoo vuoden 1951 pakolaissopimusta ja sitoo kaikkia valtioita muutenkin riippumatta siitä, ovatko ne allekirjoittaneet sopimusta vai eivät.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.