Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia. (Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Bangladesh on päättänyt lykätä rohingya-pakolaisten palauttamisen aloittamista Myanmariin. Syynä on uutismedioiden mukaan muun muassa se, ettei lista palautettavista ole vielä valmis eivätkä myöskään siirtymäkeskukset vielä valmiita. Lisäksi monet rohingyat pelkäävät turvallisuutensa puolesta.

Bangladeshiin on paennut yli 655 000 Myanmarin rohingya-vähemmistön jäsentä elokuun 2017 jälkeen. Islaminuskoista vähemmistöä on vainottu maassa pitkään, ja elokuussa jännitteet kärjistyivät väkivallaksi. Rohingyoja on tapettu ja raiskattu ja heidän kotejaan poltettu. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maassa tehtiin etnisiä puhdistuksia.

Myanmar ja Bangladesh pääsivät viime viikolla sopuun rohingyojen paluusta. Tarkoituksena oli, että rohingyoja palaisi Myanmarin 1 500 ihmisen viikkotahtia. Myanmarin mukaan prosessi oli määrä aloittaa tänään, mutta Bangladeshin mukaan siihen ei olla vielä valmiita.

Ihmisoikeusjärjestöt ja rohingyat itse ovat olleet huolissaan palautusten aloittamisesta, sillä monet rohingyat eivät halua palata. Rohingyat ovat vaatineet muun muassa, että Myanmarin armeija asetetaan vastuuseen julmuuksista. He haluavat myös Myanmarin kansalaisuuden, takeet turvallisuudestaan, tunnustuksen vähemmistöasemastaan sekä jälleenrakennusta.

”Monilla pakolaisilla ei enää ole koteja, joihin mennä, sillä armeija poltti ne maan tasalle. Ei myöskään ole mitään takuita siitä, että heitä ei enää syrjitä eivätkä he koe väkivaltaa sen apartheid-hallinnon alla, jota he vain vähän aikaa sitten pakenivat”, toteaa myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pakolaisten oikeuksien johtaja Charmain Mohamed.

Järjestö muistuttaa, että ihmisten palauttaminen oloihin, joissa he voivat joutua ihmisoikeusloukkausten kohteiksi, rikkoo vuoden 1951 pakolaissopimusta ja sitoo kaikkia valtioita muutenkin riippumatta siitä, ovatko ne allekirjoittaneet sopimusta vai eivät.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.