Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyojen pakolaisleireillä pelätään nyt tauteja - ”täydellinen kasvualusta suurelle terveyskriisille”

Suurin osa Bangladeshiin paenneista Myanmarin rohingya-pakolaisista elää ilman puhdasta vettä tai kunnon suojaa. Avustusjärjestöt varoittavat, että se voi johtaa tuhoisaan tautiepidemiaan.
YK:n pääsihteeri António Guterres
YK:n pääsihteeri António Guterres puhui Myanmarin tilanteesta turvallisuusneuvostolle torstaina. (Kuva: Evan Schneider / UN Photo)

Yli puoli miljoonaa Myanmarin rohingya-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä on paennut väkivaltaa Bangladeshiin elokuun lopun jälkeen. Avustusjärjestöt varoittavat, että seuraavaksi heitä uhkaavat likaisen veden välityksellä tarttuvat taudit.

”Suurelle terveyskriisille on täydellinen kasvualusta. Kymmenet tuhannet ihmiset nukkuvat yhä ulkosalla tai itse tehtyjen suojien alla. Likaista, saastunutta vettä on kaikkialla, ja ravitsemustilanne sekä hygieniataso ovat huonot”, kertoo Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa oleva Pelastakaa Lasten hätäterveysyksikön johtaja, tohtori Unni Krishnan tiedotteessa.

Järjestö on jakanut avustustarvikkeita ja on lähettämässä terveystiimejä Cox's Bazarin alueelle, jonne rohingyat ovat paenneet. Myös esimerkiksi Suomen Punainen Risti on lähettänyt terveystyöntekijöitä alueelle.

Tarve on kuitenkin valtava, sillä alue kärsii monsuunitulvista ja -sateista. Terveyspalveluita, puhdasta vettä, kunnollisia vessoja ja asumuksia ei riitä kaikille. Avustusjärjestö Oxfamin mukaan suurin osa paenneista onkin ilman puhdasta juomavettä tai kunnollista suojaa.

”Jos ihmiset ovat onnekkaita, heillä on muovilakanoita, joiden alla olla. Mutta suurimman osan ajasta perheet värjöttelevät sarongien alla. Nämä ihmiset tarvitsevat välittömästi apua”, sanoo Paolo Lubrano, Oxfamin humanitaarinen koordinaattori.

Pelastakaa Lasten mukaan yli 4 500 Cox' Bazariin saapunutta rohingyaa on jo saanut jo hoitoa ripuliin ja ainakin 14 000 lasta kärsii aliravitsemuksesta. Se lisää tautiriskiä entisestään. Myös Maailman terveysjärjestö on varoittanut, että pakolaisleireillä voi alkaa koleraepidemia.

Myanmarissa syrjittyjen rohingyojen pako alkoi elokuun 25. päivän jälkeen, jolloin väkivalta leimahti rohingyojen aseellisen järjestön ja Myanmarin turvallisuusjoukkojen välillä. Turvallisuusjoukot ovat aloittaneet massiivisen puhdistuskampanjan, jonka seurauksena rohingyojen kyliä on poltettu ja heitä on tapettu ja raiskattu.

Ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että alueella on tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja YK:n pääsihteeri António Guterres kuvaili viimeksi eilen tilannetta ”ihmisoikeuksien painajaiseksi”.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakatastrofiapukonflikti BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ryPunainen Risti

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.