Uutiset

Rohingya-pakolaiset ovat saaneet ennätysmäärän kansainvälistä huomiota, mutta eivät toivoa ratkaisusta

”Emme ole havainneet maailman johtajien painostaneen Myanmaria ottamaan rohingyat takaisin. He vain tulevat ja menevät”, rohingyoiden yhdistyksen puhemies Abdul Gaffar sanoo. Ratkaisu saattaisi piillä Myanmariin kohdistetuissa talouspakotteissa.
Mies katsoo kukkulalta rohingyoiden pakolaisleiriä Bangladeshissa
Yli miljoona rohingya-pakolaista on ahtautuneena Ukhiyan kumpuilevaan maastoon Bangladeshin Myanmarin vastaisella rajaseudulla. (Kuva: ASM Suza Uddin / IPS)

(IPS) -- ”Edes Bosnia-Hertsegovinan muslimien etninen puhdistus ei ole saanut yhtä paljon maailmanlaajuista huomiota kuin Myanmarin rohingya-muslimien ahdinko”, sanoo bangladeshilaisen Jahangirnagarin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Tareq Shamsur Rehman.

Huomio on kuitenkin eri asia kuin ongelman ratkaisu.

Huomiotaan jakamassa paikan päällä Bangladeshin pakolaisleireissä ovat käyneet muun muassa Japanin, Saksan ja Ruotsin ulkoministerit, delegaatiot YK:n turvallisuusneuvostosta, EU:sta, USA:n kongressista ja islamilaisen yhteistyön järjestöstä, Dhakan suurlähetystöjen diplomaatit, Nobelin rauhanpalkinnon saaneet Shirin Ebadi, Tawakkol Karman ja Mairead Maguire, ja viimeisimpinä YK:n pääsihteeri António Guterres ja Maailmanpankin presidentti Jim Yong Kim.

Kaikki he ovat kuulleet sydäntä särkeviä tarinoita pakolaisten koettelemuksista ja olleet huolissaan pakolaisleirien olosuhteista monsuuniaikana. Maailmanpankki on antanut sympatian ohella myös rahaa vajaat puoli miljardia euroa, jotta Bangladesh selviäisi yli miljoonan pakolaisen aiheuttamista kustannuksista.

Kaikesta huomiosta ja avusta huolimatta pakolaisleirit ovat yhä täynnä, monsuuni on alkanut eikä rohingyoiden paluun hetki tunnu olevan päivääkään lähempänä.

Bangladesh hukkasi tilaisuutensa

Bangladeshilla saattoi olla ongelman ratkaisun avaimet käsissään, mutta YK:n turvallisuusneuvoston vakinaisiin jäseniin vetoamisen sijasta maa päättikin aloittaa kahdenväliset neuvottelut Myanmarin kanssa.

Viime tammikuussa Bangladesh ja Myanmar pääsivät sopuun rohingya-pakolaisten palauttamisesta. Takaisin ennätettiin ottaa vain noin 50 perhettä, ja hekin enimmäkseen hinduja, ennen kuin Myanmar keskeytti palautukset. Myanmar halusi, että ennen palautusta bangladeshilaiset ja myanmarilaiset yhdessä todentavat pakolaisten kansalaisuuden.

”Kansalaisuuden todentamisen vaatiminen on vain taktiikkaa, jolla prosessia viivästetään ja viime kädessä viedään umpikujaan”, Dhakan yliopiston kansainvälisten suhteiden laitoksen professori Delware Hossain sanoo.

Myanmarin vastaisella rajaseudulla Bangladeshissa rohingyoiden tilanne on vain vähän parempi kuin vanhassa kotimaassa.

Miljoonainen pakolaisjoukko kuormittaa välitöntä ympäristöään, sillä he valmistavat ruokansa tulilla, joiden polttopuut kerätään leirien ympäriltä. Jotkut paikalliset asukkaat väittävät rikollisuuden lisääntyneen pakolaisten saapumisen jälkeen, ja monet syyttävät rohingyoja päällekarkauksista, murhista, ihmiskaupasta ja huumeiden myynnistä.

Vain väliaikaisratkaisuja

Leireillä otetaan kiitollisina vastaan YK:n myötätunto ja Maailmanpankin apu, mutta samalla ollaan piinallisen tietoisia siitä, että kyseessä on vain väliaikainen ratkaisu eli ei oikeastaan ratkaisu lainkaan.

”Rahaa on vain siihen, että selviämme hengissä, ei muuhun”, rohingyoiden Rauhan ja ihmisoikeuksien yhdistyksen puheenjohtaja Mohammad Mohibullah huokaa.

”Emme ole havainneet maailman johtajien painostaneen Myanmaria ottamaan rohingyat takaisin. He vain tulevat ja menevät, eivätkä anna meille mitään pysyvän ratkaisun toivoa. Me haluamme palata esivanhemmilta perittyyn maahamme emmekä elää tällaisessa sotkussa”, yhdistyksen puhemies Abdul Gaffar sanoo.

YK:n siunaamat talouspakotteet saattaisivat tehdä Myanmarin myötämielisemmäksi pakolaisten paluulle. Kansainvälinen yhteisöhän ei ole tähän mennessä tehnyt juuri muuta kuin paheksunut rohingyojen vainoa, ja todellisten toimien puuttuessa Myanmar on rauhassa voinut jatkaa etnistä puhdistustaan.

Ihmisoikeusjärjestö Fortify Rights julkaisi heinäkuussa raportin, jossa syytetään kansainvälistä yhteisöä kansanmurhalle otollisen tilanteen sallimisesta. Kun muu maailma vain katseella seurasi Myanmarin armeijaa murhaamassa, raiskaamassa, kiduttamassa ja häätämässä rohingyoja, passiivisuus oli kuin lupa kiihdyttää massajulmuuksia.

vähemmistöpolitiikkapakolaisetkonfliktiYK BangladeshMyanmar (Burma) Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus