Rikkaiden maiden antama kehitysapu kasvoi viime vuonna – suurimpana syynä pakolaiskriisi | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Rikkaiden maiden antama kehitysapu kasvoi viime vuonna – suurimpana syynä pakolaiskriisi

Viime vuonna raportoitiin kehitysyhteistyötä pakolaiskuluiksi yli kaksi kertaa edellisvuotta enemmän, käy ilmi tuoreista tilastoista.

(Kuva: William Warby / CC BY 2.0)

Rikkaat maat antoivat kehitysapua viime vuonna yhteensä noin 131,6 miljardin dollaria, eli noin 115 miljardin euroa, käy ilmi OECD:n kehitysapukomitean DAC:n tänään julkistetuista tilastoista.

Tilastojen mukaan DAC:n 28 jäsenmaata raportoivat käyttäneensä kehitysyhteistyövaroja melkein 6,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Suurin syy on viime vuoden pakolaiskriisi, sillä OECD:n sääntöjen mukaan osan avunantajamaan omista pakolaiskuluista voi raportoida kehitysyhteistyövaroiksi. Vaikka pakolaiskuluja ei otettaisikaan huomioon, kasvua olisi kuitenkin ollut 1,7 prosenttia.

Avunantajamaiden pakolaiskulujen osuus DAC-maiden virallisista kehitysyhteistyövaroista kasvoi tilastojen mukaan viime vuonna kuitenkin 9,1 prosenttiin, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna.

Kehitysyhteistyövarojen jyvittämistä pakolaiskuluihin on arvosteltu paljon, sillä sen on pelätty vievän rahoja muulta kehitysyhteistyöltä. OECD:n mukaan noin puolet maista kuitenkin ottaa pakolaisrahat muualta kuin kehitysyhteistyöbudjetista. Myös Suomi kuuluu maihin, jotka vain raportoivat pakolaiskulut kehitysyhteistyövaroiksi mutta ottavat rahat budjetin ulkopuolelta.

Euromääräisesti suurimmat kehitysavun antajat olivat tilaston mukaan viime vuonna Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa. Suomi on ulkoministeriön laskeman 1,1 miljardin euron perusteella tilaston 17:s. Laskua edellisvuodesta oli noin 68 miljoonaa euroa.

DAC-maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden bruttokansantulosta 0,7 prosentin tasolle. Keskimääräinen osuus oli vime vuonna kuitenkin vain 0,3 prosenttia. Kuusi maata, Tanska, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia pääsivät 0,7-osuuteen, mikä on yhden enemmän kuin vuonna 2014. Suomen osuus oli 0,56 prosenttia, seitsemänneksi eniten.

Lisää uusi kommentti