Uutiset

Riitojen ratkaisu muuttuu rahastukseksi

Ulkomaisten sijoittajien turvaksi luodut välimiesmenettelyt ovat synnyttäneet uutta, usein tuottoisaa liiketoimintaa.
Kuuba janoaa nykyisin muiden maiden tavoin ulkomaisia investointeja, muun muassa Marielin erikoistalousalueen ja sinne vievän rautatien rakentamiseen. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)

(IPS) -- Ulkomaisten sijoittajien turvaksi luodut välimiesmenettelyt ovat synnyttäneet uutta, usein tuottoisaa liiketoimintaa.

Kahden valtion välisiin ja laajempiin vapaakauppasopimuksiin halutaan nykyisin sisällyttää investointisuoja (ISDS) eli sijoittajien ja valtioiden välinen riidanratkaisumenettely.

Sijoittaja voi haastaa valtion välimiesoikeuteen, jos se esimerkiksi katsoo valtion säädösten heikentävän investointien tuottoa. Välimiesoikeus on eräänlainen yksityistetty tuomioistuin. Kumpikin osapuoli saa valita yhden tuomarin, ja nämä valitsevat itselleen puheenjohtajan. Istunnot voidaan järjestää esimerkiksi Maailmanpankissa.

Yritykset ovat alkaneet nostaa juttuja sellaisissakin tapauksissa, joissa valtion säännöt eivät ole syrjiviä ja sijoittajan oma toiminta on pikemminkin haitallista kuin hyödyllistä. Suuntauksen pelätään lisäävän arveluttavia sijoituksia, usein paikallisen yritystoiminnan ja yleisen edun kustannuksella.

Veronmaksajan piikkiin

Kolmannen osapuolen rahoittamat ISDS-jutut ovat yleistyneet ja osoittautuneet tuottoisaksi bisnekseksi.

Keinottelijat – vipurahastot ja pääomasijoitusyhtiöt ­– investoivat hakakasti yrityksiin, jotka rahoittavat juttuja välimiesoikeuksissa suoraan tai peiteyritysten kautta. Lasku lankeaa syytetyn valtion veronmaksajille.

Ulkopuolisen rahoittajan mukaantulo rohkaisee yrityksiä nostamaan juttuja valtioita vastaan, koska se vähentää niiden omia oikeuskuluja. Yleensä yritysten ei myöskään tarvitse ilmoittaa ulkopuolisen rahoittajan mukanaoloa. Ala vetää sijoittajia ja muuttaa välimiesmenettelyn osittain keinotteluksi.

Vähintään kolme viidestä ISDS-jutun nostamista harkitsevasta yrityksestä on etsinyt ulkopuolista rahoitusta, The International Council for Commercial Arbitration arvioi. Rahoitusyhtiöt tarjoavat niille pakettiratkaisuja, joissa neuvotaan, mitä sopimuspykäliä hyödyntää ja mistä palkata lakimiehet. Ehdotuksia tulee jopa välimiehistä.

Kiistaa tuloksista

Joukkovelkakirjoihin sijoittaneet voivat saada ISDS:n avulla korvausta menetyksistään silloinkin, kun asianomaisella yrityksellä ei ole tuotantoa kyseisessä maassa, mikä rohkaisee "korppikotkarahastoja" muistuttavaa toimintaa.

Korppikotkarahastoksi määritellään yritys, joka ostaa velkojilta kriisiaikana valtion velkakirjoja niiden arvoon verrattuna hyvin alhaisella hinnalla ja hakee niistä täysimääräistä maksua velkasovittelun ulkopuolella. Rahastoja on syytetty köyhien maiden taloudellisen tilanteen pahentamisesta

ISDS:n kannattajat väittävät, että ulkomaiset yritykset voittavat vain noin neljänneksen nostamistaan jutuista. Luku ei kutenkaan sisällä sopuratkaisuja, jotka tehdään välitysmenettelyn aikana, ja joista yritykset yleensä korjaavat reilun voiton. Se tekee välityksestä houkuttelevaa sellaisillekin firmoille, jotka eivät muuten vaatisi korvauksia valtioilta.

Välittäjien valta tulkita ja soveltaa sopimuksia on kasvanut viime aikoina, eikä heidän päätöksistään ole valitusoikeutta.

Sijoittajat myöntävät, että haavoittuvimpia haastettavia ovat ennestään vaikeuksissa olevat valtiot. Jos valtio esimerkiksi joutuu turvautumaan taloudellisiin poikkeustoimiin suojellakseen kansalaisiaan, sitä on helppo syyttää kauppasopimusten rikkomisesta. ISDS-jutun nostaminen taas heikentää entisestään valtion luottoluokitusta ja karkottaa sijoittajia.

oikeus ja rikostalousluotto/investointiyhtiöt Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.