Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Riisistä povataan Afrikan pelastajaa

Afrikka kuuluu maailman suurimpiin riisintuojiin, mutta nyt omaa tuotantoa halutaan kasvattaa.
AfricaRicen tutkimusapulainen Blance Soussous esittelee laitoksen jalostamaa riisiä, joka on pakattu esikypsennettynä. (Kuva: Busani Bufana / IPS)

(IPS) -- Riisi on suosituin ruokakasvi Afrikassa, mutta oma tuotanto ei riitä tyydyttämään kysyntää. Tuotannon laajentaminen ja paremmat riisilajikkeet voivat pelastaa Afrikan ruokaturvan ja koko talouden, tutkijat uskovat.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa riisin kulutus kasvaa kuusi prosenttia vuodessa, kertoo tutkimuslaitos Africa Rice Center (AfricaRice).

"Kaupunkeihin muuttavat afrikkalaiset haluavat nopeasti valmistuvaa ja helposti säilyvää ruokaa, ja riisi on juuri sellaista", selittää AfricaRicen varapääjohtaja Marco Wopereis. Riisi korvaa muita perinteisiä ruokakasveja, kuten maissia, maniokkia, hirssiä ja durraa.

Wopereis ennustaa, että 25 vuoden kuluttua maailmassa syödään riisiä 110 miljoonaa tonnia enemmän kuin nyt ja kolmannes kasvusta tapahtuu Afrikassa. Maanosan 54 valtiosta riisiä kasvattaa nyt 40, ja se on tärkein tulonlähde yli 35 miljoonalle pienviljelijälle.

Tuonti maksaa miljardeja

Nykyisin oma tuotanto kattaa vain 60 prosenttia riisin kysynnästä Afrikassa. Maanosa kuuluu maailman suurimpiin riisintuojiin ja käyttää ostoihin lähes viisi miljardia euroa vuodessa.

Beninin pääkaupungissa Cotonoussa toimiva AfricaRice tähtää parempiin riisilajikkeisiin ja satoihin yhteistyössä alueen valtioiden ja yritysten kanssa. Wopereis uskoo, että riisi auttaa Afrikan ylös köyhyydestä.

"Riisi on avain ruokaturvaan ja poliittiseen vakauteen kautta Afrikan, ja sillä on myös parhaat mahdollisuudet vauhdittaa talouskasvua", arvioi riisin tulevaisuutta Afrikassa luotaava julkaisu Realizing Africa's Rice Promise, johon on koottu yli sadan asiantuntijan kirjoitukset.

Vuoden 2008 ruokakriisin jälkeen Afrikan riisintuotantoa saatiin tehostettua niin, että sadot kasvoivat 30 prosenttia vuoteen 2012 mennessä.

Tuhansien vuosien historia

Riisillä on Afrikassa pitkät perinteet. Maanosan omaa riisilajiketta (Oryza glaberrima) alettiin viljellä vähintään 3000 vuotta sitten. Satoisampi aasialainen riisi (Oryza sativa) syrjäytti sittemmin alkuperäislajikkeen, jota hyödynnetään nyt jalostuksessa.

Afrikan suurimpiin riisimaihin kuuluva Senegal on kartoittanut alueet, jotka pystyvät tyydyttämään oman riisintarpeensa ja tuottamaan sitä myyntiinkin. On kuitenkin vaativa tehtävä rakentaa riisin tuotanto, käsittely ja markkinointi kestävälle pohjalle.

AfricaRice tutkii parhaillaan, miten Saharan eteläpuolisesta Afrikasta saataisiin riisin suhteen omavarainen vuoteen 2025 mennessä. Se vaatii arviolta 18 miljardin euron investoinnit ja tukea "isoilta pelureilta", kuten Afrikan kehityspankilta.

Köyhille viljelijöille

AfricaRice hyödyntää sekä perinteisiä että bioteknisiä kasvinjalostusmenetelmiä. Se on viime vuosina kehittänyt kolme Afrikan oloihin sovitettua Arica-riisilajiketta. Ne kestävät monia vitsauksia tulvista ja liiallisesta rautapitoisuudesta maan suolaantumiseen ja kylmyyteen.

1990-luvulla laitos jalosti Nerica-lajikkeita, joissa risteytettiin afrikkalainen ja aasialainen riisi perinteisin ja molekyylibiologian menetelmin. Satoisuus nousi AfricaRicen mukaan paikoin 25 prosenttia aasialaiseen riisiin verrattuna.

Arvostelijoiden mukaan Nerica tarvitsee runsaasti lannoitusta ja työtä, mutta se ei ole geenimuunneltu eikä hybridikään sanan varsinaisessa merkityksessä.

AfricaRicen riisinjalostusta johtava Moussa Sie sanoo uusien Arica-lajikkeiden lisäävän riisin tuottoa vähintään 40 prosenttia. Hänen mukaansa jalostusta on tehty tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden kanssa ja kestävyyttä on haluttu lisätä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten tulvien ja kuivuuden, vuoksi.

"Riisinviljelijät ovat enimmäkseen köyhiä, ja haluamme kehittää heille sopivia lajikkeita", Sie sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruoka Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista