Uutiset

Rauhanprosessi tuo lapsisotilaita kotiin Etelä-Sudanissa

Maailmanlaajuinen kampanja lapsisotilaiden käytön lopettamiseksi on viime vuosina saavuttanut merkittäviä voittoja. Sisällissodasta toipuva Etelä-Sudan on yksi esimerkki alueista, joilla edistystä on tapahtunut. Maailma.net haastattelee syksyn mittaan ihmisoikeusaktivisteja, joista ensimmäisenä puhuu sudanilainen Dong Samuel Luak.

Viime vuosien aikana maailmanlaajuinen kampanja lapsisotilaiden käytön lopettamiseksi on saavuttanut merkittävinä pidettyjä voittoja. Uusia kansainvälisiä normeja on laadittu, YK:n turvallisuusneuvosto on käsitellyt asiaa ja useat hallitukset ja aseelliset ryhmät ovat ilmoittaneet lopettavansa lasten värväämisen sotajoukkoihin.

Kaikesta huolimatta käytäntö elää ainakin kahdessakymmenessä maassa ja Human Rights Watchin arvion mukaan maailmassa on edelleen noin 300 000 lapsisotilasta.

Etelä-Sudan on yksi niistä alueista, joilla lapsisotilaiden määrä on lähtenyt laskuun, kertoo sudanilainen ihmisoikeusaktivisti Dong Samuel Luak. Hän luotsaa lakimiesten järjestöä, South Sudan Law Societya, joka työskentelee ihmisoikeuskysymysten parissa eteläisessä Sudanissa.

Vuosikymmeniä jatkunut sisällissota on ajanut alueen taloudelliseen kurjuuteen ja jättänyt jälkeensä tuhansia menetettyjä lapsuuksia. Osa lapsista lähti vapaaehtoisesti vapautusliike SPLA:n joukkoihin, useimmat eivät.

”Tietysti paras paikka lapselle on perheensä luona, koulua käyden. Sudanissa kaikki ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Kapinallisarmeija ilmoittaa paikallisille viranomaisille ja heimopäälliköille montako uutta alokasta milloinkin tarvitaan. Kaikkien perheiden vuorollaan täytyy kantaa kortensa kekoon”, kertoo Luak.

”Joskus lapset lähtevät vapaaehtoisesti armeijaan kun järjestelmä romahtaa. Univormu ja ase viehättävät nuoria poikia. Jos Etelä-Sudanissa olisi ollut toimivia kouluja, ei lapsisotilaita nyt olisi”, Luak toteaa.

Lapsisotilaiden kotiuttamisen oppivuodet

Kun ensimmäinen lapsisotilaiden kotiuttamisoperaatio toteutettiin vuonna 2000, Luak työskenteli Unicefilla, joka koordinoi operaatiota. Ensimmäiset 3000 lapsisotilasta kerättiin leireille, joissa he asuivat kunnes heidän vanhempansa löydettiin. Kotiinpaluuta ei kuitenkaan ollut valmisteltu lasten omissa yhteisöissä ja useimmat palasivatkin pian kapinallisten luo.

Vaikka leirejä ei enää seuraavissa operaatioissa pystytettykään ja lapset kotiutettiin alueittain ja palautettiin suoraan perheidensä luokse, he poukkoilevat silti kotien ja armeijan välillä.

”Kouluja ei vieläkään ole. Kun kotona on vain nälkää, puutetta vaatteista eikä koulutusmahdollisuuksia, houkutus palata armeijaan on suuri”, toteaa Luak.

Suurin haaste lapsisotilaiden kotiuttamisessa on Luakin mukaan syntymätodistusten puuttuminen. Useimmilla alueilla ei ole terveydenhuoltojärjestelmää, joten kukaan ei pidä kirjaa syntyneistä lapsista.

”Meillä ei ole mitään keinoa todeta, kuka on tarpeeksi vanha liittymään armeijaan. Monilla alueilla pojat käyvät läpi initiaatioriitin, jossa he siirtyvät poikuudesta miehuuteen. Tämän jälkeen he voivat tehdä kaikkea mitä miesten odotetaan tekevän”, kertoo Luak.

Rauhanprosessi valaa uskoa tulevaan

Tällä hetkellä tilanne Etelä-Sudanissa on rauhallinen. Sotatoimet on keskeytetty, jotta humanitaarinen apu saadaan perille ja neuvottelut rauhansopimuksesta jatkuvat edelleen Keniassa. Kapinnallisarmeijan ja siviiliväestön aseistariisunta on aloitettu hyvin tuloksin.

Eteläsudanilaisten tavoitteena on uskonnonvapaus ja itsemääräämisoikeus joko osana Sudania tai siitä erillään. ”Yhtenäisyydelle annetaan mahdollisuus kuudeksi vuodeksi. On Sudanin hallituksen asia saada tämä vaihtoehto näyttämään houkuttelevalta ennen kansanäänestyksen järjestämistä”, sanoo Luak.

Unicefin arvion mukaan Etelä-Sudanissa on vielä 9000 lapsisotilasta. Luak arvioi, että tilanteen rauhoittumisen myötä määrä on laskenut. Hänen mielestään lapsisotilaiden kotiuttaminen voi todella onnistua vain rauhan aikana. Sotaan tottuneiden poikien paluu kotikyliin ei kuitenkaan ole helppoa.

”Entiset lapsisotilaat ovat jääneet suuriin kaupunkeihin katupojiksi. He tekevät pikkurikoksia ja asuvat kaduilla. Työpaikkoja on rauhan aikana enemmän, mutta nämä lapset ovat myös alttiita hyväksikäytölle. Usein he tekevät raskaita rakennustöitäkin pelkällä ruokapalkalla”, hän kertoo.

Darfurin varjo

Taistelujen syttyminen Darfurissa on heijastunut myös maan eteläosaan, jossa ollaan huolissaan rauhanneuvottelujen puolesta. Maailman ja tiedotusvälineiden huomio on siirtynyt Darfuriin, toteaa Luak.

Darfurin kriisin myötä Etelä-Sudaniin on palannut ihmisiä, jotka aikoinaan pakenivat etelän väkivaltaisuuksia. Luakin järjestö on haastatellut palaajia, joiden tarinat ovat karuja.

”Monet sanovat paluun syyksi lasten värväämisen hallituksen joukkoihin. Kertomusten mukaan sotilaat tulevat pakolaisleireihin ja poimivat mukaansa lapsia. Armeija myös siirtää kokonaisia leirejä paikasta toiseen ilman ennakkovaroitusta. Silloin koulussa olleet lapset jäävät jälkeen. Monet eivät tiedä, mitä heidän lapsilleen on tapahtunut”, Luak kertoo.

Hän toivoo, että rauhanprosessi nopeutuu ja eteläsudanilaiset pääsevät uudessa hallituksessa vaikuttamaan Darfurin tilanteeseen.

”Emme hyväksy väkivallan käyttöä mitään kansanryhmää kohtaan. Olemme käyneet läpi saman, eikä kahdenkymmenen vuoden sotiminen ole tuonut meille kuin kärsimystä. Sodassa ei ole voittajia tai häviäjiä, huolimatta siitä kuinka kauan soditaan.”


Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS tukee South Sudan Law Societyn toimintaa. Dong Samuel Luak vieraili Helsingissä KIOS:n vieraana.

lapsetaseet & armeija Sudan

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.