Uutiset Suomen asekaupat

Rauhanjärjestöt harkitsevat kantelevansa oikeuskanslerille Suomen aseviennistä Arabiemiraatteihin

Patrian panssariajoneuvoja on norjalaislehden mukaan käytetty Jemenin sodassa. Sadankomitea ja Rauhanliitto vaativat, että Suomi keskeyttää aseviennin tai sen valmistelun maahan.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Arabiemiraatit oli Suomen tärkein asekauppakumppani vuonna 2016. (Kuva: hewy / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen Rauhanliitto ja Sadankomitea harkitsevat tekevänsä oikeuskanslerille kantelun Suomen Arabiemiraatteihin myöntämästä asevientiluvasta.

Taustalla on norjalaislehti Verdens Gangin eilen julkaisema uutinen, jonka mukaan suomalaisen puolustusteollisuusyrityksen Patrian panssariajoneuvoja on käytetty Jemenin sodassa. Panssarivaunut ovat ilmeisesti päätyneet Jemeniin Arabiemiraateista, jonne Suomi on myynyt aseita vuonna 2016. Asiasta kertoi Suomessa ensin Yle.

Arabiemiraatit on mukana Saudi-Arabian johtamassa liittoumassa, joka pommittaa Jemeniä sodassa huthikapinallista vastaan. Liittouman iskuissa on tapettu myös siviileitä, ja maassa on vakava humanitaarinen kriisi.

Rauhanjärjestöt vaativat vuonna 2016, ettei Suomi myöntäisi asevientilupaa Arabiemiraatteihin tai muihin Lähi-idän konfliktimaihin.

”Nyt julkitulleet todisteet osoittavat, että vaatimukselle oli hyvät perusteet ja valtioneuvoston olisi pitänyt peruuttaa asevientilupa. Asevientivalvonta ei selvästi ole toiminut kuten sen pitäisi, jos suomalaisin asein käydään humanitaarisen katastrofin aiheuttanutta sotaa”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen tiedotteessa.

Asevientiluvat myönnetään Suomessa eri viranomaisten, muun muassa puolustus- ja ulkoministeriön päätöksillä. Lupien myöntämistä säätelee EU:n yhteinen kanta, jonka mukaan vientilupa on evättävä, mikäli on olemassa riski, että aseita käytetään esimerkiksi konflikteissa tai vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa. Suomi on mukana myös kansainvälisessä asekauppasopimuksessa. Se kieltää aseviennin maihin, joissa aseita voitaisiin käyttää sotarikoksiin, kansanmurhaan tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Rauhanjärjestöjen mukaan konfliktialueille ei pitäisi myöntää lainkaan vientilupia, sillä jo vietyjen aseiden käyttöä on vaikea valvoa. Esimerkiksi Norja ilmoitti äskettäin keskeyttävänsä aseiden ja ammusten viemisen Arabiemiraatteihin Jemenin tilanteen vuoksi.

”Suomen tulee tehdä Norjan kaltainen päätös ja keskeyttää mahdolliset kesken tai valmisteilla olevat aseviennit Arabiemiraatteihin. Useiden veristen konfliktien runtelemalle Lähi-idän alueelle ei muutenkaan pitäisi viedä aseita”, Lodenius toteaa.

Safer Globe -järjestön viimevuotisen selvityksen mukaan Suomi kuitenkin myi Lähi-itään toissa vuonna ennätysmäärän aseita. Arabiemiraatit oli Suomen suurin asekauppakumppani.

Suomen asekaupat aseet & armeijakonfliktitalouskauppa Suomi SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Jeff Halper, Syksy Räsänen ja Kari Paasonen istuvat rauhanjärjestöjen seminaarissa

”Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle” – EU-maiden asevienti herättää huolta asiantuntijoissa

Rauhanjärjestöjen seminaarissa keskusteltiin EU:n aseviennistä ja uudesta puolustusrahastosta. Vaikka EU:n yhteinen kanta kieltää aseviennin konfliktimaihin, käytännössä se ei ole estänyt kauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa. Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei pitäisi olla tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.