Uutiset

Rauha on yhä kaukainen haave Afganistanissa

Kestävä rauha näyttää yhä kaukaiselta - ellei mahdottomalta - haaveelta monelle afganistanilaiselle, vaikka maa sai juuri uuden perustuslain ja vaalit ovat luvassa kesällä. Turvallisuustilanne on edelleen heikko ja maaseudulla vallitseva laittomuus ja väkivalta ulottuvat ajoittain pääkaupunkiin Kabuliinkin.

Kestävä rauha näyttää yhä kaukaiselta - ellei mahdottomalta - haaveelta monelle afganistanilaiselle, vaikka maa sai juuri uuden perustuslain ja vaalit ovat luvassa kesällä.

"Sitä voi pitää ihmeenä, jos harras unelmamme rauhasta käy toteen. Karut tosiseikat viittaavat aivan johonkin muuhun, ja kenties entistä pahempaan", kauppias Mohammad Rehman sanoo.

Hän istuu pienen savesta rakennetun puotinsa edustalla Jalalabadin esikaupunkialueella itäisessä Nangarharin maakunnassa. Vaikka Taleban-järjestön valtakausi päättyi jo marraskuussa 2001, rauha ei ole vakiintunut tälle seudulle.

Rehman muistuttaa Yhdysvaltoja nimeltä mainitsematta, että heti neuvostomiehityksestä vapauduttuaan Afganistan joutui "toisen suurvallan" alaisuuteen.

"Näyttää siltä, että meidän komentajamme ja kyläpäällikkömme ovat tottuneet sotaan. He eivät tiedä mitään rauhasta ja sen hedelmistä", kauppias selittää samalla, kun myy piparminttukaramelleja lapsille, jotka ilmaantuivat ovelle mudan tahrimissa paksuissa talvitamineissa.

Voi myös olla, että afganistanilaisten psyyke on kokenut kohtalokkaan muutoksen jatkuvien konfliktien aikana, tuuheapartainen Rehman jatkaa.

Hänen mukaansa ajatus rauhasta on muuttunut vieraaksi ihmisille, jotka ovat tottuneet kuulemaan laukauksia ja näkemään, miten panssarivaunut vyöryvät kaduilla ja jyräävät savitalot nurin.

"Nyt Afganistaniin sijoitetut liittoutuman joukot pommittavat meitä ilmasta rypälepommeilla. Mikään ei ole muuttunut, paitsi aseteknologia", hän huokaa.

Puotiin pistäytynyt Ghonde-niminen työmies huomauttaa, että afganistanilaiset kokevat valtion asiat itselleen vieraiksi myös nykyisen, presidentti Hamid Karzain johtaman, hallituksen aikana.

Ghonde kertoo saavansa työtä vain satunnaisesti, joten kahdeksanhenkisen perheen elättäminen on vaikeata.

"Rauha ei löydä tietään tänne, ei ainakaan lyhyellä aikavälillä", jatkaa maanviljelijä Muhammad Jalali. Hän tunnustaa kylväneensä unikkoa pelloilleen pysyäkseen hengissä.

Afganistanilaisten näköalattomuutta on vahvistanut Talebanin jälkeistä aikaa leimannut laittomuus, joka ulottuu ajoittain pääkaupunkiin Kabuliin asti. Samalla vuosikausia jatkuneiden selkkausten syventämät etniset ristiriidat nostavat uudelleen päätään.

Avustustyöntekijätkin ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi. Oopiumintuotanto kattaa lähes puolet bruttokansantuotteesta, ja maa tarvitsee 24 miljardia euroa apua ja sijoituksia viiden vuoden aikana.

Karzain hallituksen valta on vähäinen tai olematon Kabulin ulkopuolella. Hallitus on erittäin riippuvainen ulkomaisten joukkojen avusta samaan aikaan, kun maakuntien sotapäälliköt kieltäytyvät rahoittamasta keskusjohtoa.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan huomautti hiljan, että ellei turvallisuustilannetta saada kohenemaan, koko Afganistan voidaan menettää. "Tehokas jälleenrakennus ei onnistu ilman turvallisuutta", hän tähdensi.

Naqeeb, 28, kertoo joutuneensa pakenemaan viiden sisarensa kanssa Mazar-i-Sharifista, joka on uzbekkien sotaherran Abdul Rashid Dostamin kotikaupunki.

"Minä olen pashtu enkä voi muuttaa syntyperääni", Naqeeb sanoo. Hänen mukaansa muut etniset ryhmät vainoavat nyt pashtuja eli pataaneja, koska talebanit kuuluivat enimmäkseen heihin.

"Minulla ei ollut mitään tekemistä Talebanin kanssa, mutta silti uzbekit hävittivät kotini", hän kertoo.

Pataanit ovat enemmistönä Afganistanin yli 25-miljoonaisessa väestössä. Vähemmistöryhmät, kuten tadzhikit, hazarat, uzbekit ja turkmenit, muodostivat Talebania vastustaneen Pohjoisen liiton, jota Yhdysvallat liittolaisineen tuki. Ryhmä sai vallan Talebanin kaaduttua.

"Liittoutuma otti pataanit silmätikukseen. He ovat joutuneet nöyryyttävien koti- ja ruumiintarkastusten kohteiksi. Tämä ei taatusti edistä etnistä sopusointua", iäkäs turbaanipäinen Jan Agha vakuuttaa.

Nimettömänä esiintyvä afganistanilainen opettaja sanoo, että maan "vapauttaminen" Talebanista merkitsi ainoastaan uutta miehitystä.

"Mikä on Yhdysvaltain asialista? Oliko sillä liittolaisineen mitään todellista suunnitelmaa Afganistanin jälleenrakentamisesta? Nämä kysymykset odottavat kunnollisia vastauksia", hän jatkaa.

Opettaja suhtautuu epäillen myös perustuslakia laatimaan kutsutun loya jirgan eli suuren neuvoston aikaansaannoksiin.

"Tosiasiassa yli 80 prosenttia loya jirgan edustajista on sellaisia, joiden etuja ajaisi paremmin sodan jatkaminen kuin rauha", hän huomauttaa ennustaen, että Afganistanin ongelmia ei ratkaista ennen kuin kaikki sotapäälliköt on talebanien tavoin syrjäytetty.

(Inter Press Service)

sota ja rauha Afganistan

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.

Tuoreimmat

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu