Uutiset Ympäristö

Raportti: Ylikulutus ja maankäytön muutokset johtaneet selkärankaisten määrän romahtamiseen

WWF:n tuoreen Living Planet -raportin mukaan eläinten määrän väheneminen on kriittisellä tasolla, mutta se on vielä mahdollista pysäyttää.
Meritähti taskulaskimen päällä
Ihmisen toiminnan vaikutukset näkyvät jo suurimmassa osassa maapalloa. Kuvassa meritähti Indonesian rannikolta. (Kuva: Jürgen Freund / WWF)

Selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt 60 prosenttia vuosina 1970–2014, kertoo ympäristöjärjestö WWF:n tänään julkaisema Living Planet -raportti.

Nopeimmin eläinten määrä on vähentynyt tropiikissa. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Amerikan eläinten määrä on vähentynyt 89 prosenttia.

Suurimpia syitä ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset, jotka selittävät kaksi kolmasosaa eläinten määrän vähenemisestä. Viimeisten 50 vuoden aikana ihmisen ekologinen jalanjälki on kasvanut noin 190 prosenttia, raportissa kerrotaan.

”Tilanne on kriittinen. Käynnissä on ennennäkemätön sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa historiassa ihmisen aiheuttama”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder tiedotteessa.

Maankäytössä suurin vaikutus on maan raivaamisella maatalouden tarpeisiin. Lisäksi lajeihin vaikuttavat vieraslajit ja taudit, elinympäristöjen saastuminen ja ilmastonmuutos. Tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen vaikuttaa vielä enemmän, mikäli maapallon lämpeneminen päästetään kahteen asteeseen, raportissa kerrotaan.

”Päättäjien on sitouduttava pikaisesti päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen lisäämiseen metsissä. Hiilinielujen lisääminen auttaa myös metsien monimuotoisuuden turvaamisessa”, Rohweder sanoo.

Raportin mukaan eläinten määrän väheneminen on vielä mahdollista pysäyttää esimerkiksi perustamalla suojelualueita sekä puuttumalla ylikalastukseen ja salametsästykseen. Se vaatii myös kunnianhimoisempia toimia, jotta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävä CBD-sopimus saadaan toteutettua. Sopimuksen tavoitteena on, että vuonna 2050 luonnonvaroja käytetään kestävästi ja luonnon monimuotoisuutta suojellaan.

Raporttin muistuttaa luonnon arvosta myös ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä yhteiskunnalle. Esimerkiksi pölyttäjät tuottavat vuosittain 235–577 miljardin dollarin (206–507 miljardin euron) arvosta satoa vuosittain, se muistuttaa.

Joka toinen vuosi julkaistava Living Planet -raportti seuraa nisäkkäiden, kalojen, lintujen ja matelijoiden määrän kehittymistä. Tänä vuonna se kattaa 4 005 selkärankaislajin 16 704 populaatiota. Toissa vuoden raportti kertoi, että selkärankaisten määrä on pudonnut 58 prosenttia vuosina 1970–2012.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettieläimetsuojelu

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut