Uutiset

Raportti: Yhä harvempi maa kuuluu ”matalan kehityksen” kastiin – Elinajanodote parantunut, tulot kasvaneet, koulutus pidentynyt

Monien Afrikan ja Aasian maiden elinajanodote on viime vuosikymmeninä kasvanut 11 vuotta, selviää tuoreesta YK-raportista. Eriarvoisuus on kuitenkin suurta: suomalaisen lapsen elinajanodote on 81,5 vuotta, nigeriläisen vain 60,4.
Koululaisia Botswanassa
Koululaisia Botswanassa. Botswana kuuluu UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksin suurimpiin nousijoihin. Se on noussut viidessä vuodessa kahdeksan sijaa ja on nyt sijalla 101. (Kuva: USAID Southern Africa / CC BY-NC 2.0)

Maailman maiden kehitystaso on parantunut viime vuosina, summaa YK:n kehitysohjelman UNDP:n tuore Inhimillisen kehityksen raportti.

Raportissa jaetaan maat erittäin korkean, korkean, keskitason ja matalan inhimillisen kehityksen ryhmiin. Matalan inhimillisen kehityksen maita on enää vain 38, kun niitä vielä vuonna 2010 oli 49. Erittäin korkean inhimillisen kehityksen maiden määrä taas on kasvanut.

Vuosittain julkaistava raportti mittaa kansalaisten koulutustasoa, elinajanodotetta sekä tuloja 189 maassa. Viime vuosikymmenien aikana maiden saama pistemäärä on keskimäärin kasvanut, ja erityisen paljon kasvua on ollut vähiten kehittyneissä maissa, raportissa kerrotaan. Tämä tarkoittaa, että ihmisten elinajanodote on parantunut, koulutus pidentynyt ja tulot kasvaneet.

Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa elinajanodote on noussut vuodesta 1990 alkaen 11 vuotta. Koulunkäyntivuosien määrä on noussut keskimäärin 5,8:sta 8,4:ään maailmanlaajuisesti.

Indeksin kärjessä ovat vauraat maat Norja, Sveitsi, Australia, Irlanti ja Saksa. Suomi on sijalla 15 ja pärjää Pohjoismaista huonoimmin. Viisi huonointa maata ovat Niger, Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan, Tšad ja Burundi. Viimeisen viiden vuoden aikana suurimpia nousijoita ovat olleet Irlanti, Turkki, Dominikaaninen tasavalta ja Botswana.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta UNDP on huolissaan muun muassa ympäristöongelmien ja konfliktien vaikutuksesta kehitykseen. Eniten indeksissä ovat laskeneetjuuri konfliktimaat: Syyria, Libya ja Jemen, jotka ovat kaikki pudonneet vähintään 20 sijaa.

Myös epätasa-arvo on yhä suurta sekä maiden sisällä että välillä, UNDP muistuttaa. Esimerkiksi Suomessa syntyvän lapsen elinajanodote on 81,5 vuotta, Nigerissä syntyvän vain 60,4. Suomessa lasten odotettu kouluvuosien määrä on tällä hetkellä noin 17,6 vuotta, Nigerissä 5,4 vuotta.

Raportissa myös muistutetaan, että kehitystä ei pidä mitata vain määrällisesti vaan myös laadullisesti.

”Suuri osa maailman huomiosta on datassa, joka kertoo vain osan ihmisten elämästä. On esimerkiksi yhä selvempää, ettei voi vain laskea, kuinka monta lasta on koulussa vaan on myös tiedettävä, oppivatko he mitään. Laatuun keskittyminen on välttämätöntä kestävän ja pysyvän inhimillisen kehityksen edistämiseksi”, sanoo UNDP:n inhimillisen kehityksen raportista vastaavan toimiston johtaja Selim Jahan tiedotteessa.

kehityskoulutusköyhyysterveys

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.