Raportti: Terrorismin vastaiset toimet kurittavat lapsia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Raportti: Terrorismin vastaiset toimet kurittavat lapsia

Terrorismin vastaisessa taistelussa ei riittävästi huomioida lapsia eikä ymmärretä, mitä haittaa heille aiheutetaan. Terroristijärjestöyhteyksistä epäiltyjä lapsia tulisi kohdella terrorismin uhreina, ei rikoskumppaneina, sanoo kansalaisjärjestö Watchlist on Children and Armed Conflict.

Nuoria miehiä rivissä kädet puuskassa

Entinen lapsisotilas Mulume Bujiriri (vas.) Kongon demokraattisessa tasavallassa vuonna 2011. Tuore raportti lapsista ja aseellisesta konfliktista sanoo, että terroristiyhteyksistä epäiltyjä lapsia tulisi kohdella terrorismin uhreina, ei rikoskumppaneina. Kuva: Einberger/argum / EED/IPS.

(IPS) -- Hallitusten terrorismin vastaiset toimet ympäri maapallon vaikuttavat lapsiin lukuisilla kielteisillä tavoilla, sanoo kansalaisjärjestö Watchlist on Children and Armed Conflict hiljattain ilmestyneessä raportissaan.

Raportin mukaan terrorismin vastaisessa taistelussa ei riittävästi huomioida lapsia eikä ymmärretä, mitä haittaa lapsille aiheutetaan.

Haittojen aiheuttajia ovat esimerkiksi lasten kohtelu tilanteessa, jossa heitä epäillään terroristiyhteyksistä, kyvyttömyys pitää yllä kansainvälisesti tunnustettuja nuoriso-oikeuden standardeja sekä erottaa toisistaan siviilit ja taistelijat, niputtaminen yhteen ulkomaisten terroristitaistelijoiden kanssa ja humanitaarisen avun epääminen.

Terroristijärjestöyhteyksistä epäiltyjä lapsia tulisi kohdella terrorismin uhreina, ei rikoskumppaneina, raportissa todetaan. Liian usein valtiot vain kriminalisoivat lapsia sen sijaan, että tarjoaisivat heille kunnollista tukea.

Todellisten tai vain epäiltyjen yhteyksien takia lapsia on kidutettu ja kohdeltu muuten huonosti sekä laittomasti ja/tai mielivaltaisesti pidätetty syytettynä kansallisen turvallisuuden uhkaamisesta.

Apua, ei rangaistuksia

YK:n vuonna 2019 ilmestyneessä raportissa terroristien harjoittamasta nuorten hyväksikäytöstä kerrotaan, että lapsia rekrytoidaan terroristijoukkoihin moninaisista syistä.

Joskus syynä on vain läheinen sijainti, toisinaan taas taloudellinen epävarmuus, yhteiskunnalliseen tai poliittiseen marginaaliin ajautuminen ja äärimmäisyysaineisten propagandalle altistuminen. Kaikki ovat tekijöitä, joihin lapsilla itsellään on vain vähän valtaa.

”Tiedämme, että asejoukot käyttävät painostusta, manipulointia ja väkivaltaa pakottaakseen tai houkutellakseen lapset liittymään heihin. Joillain näiden joukkojen hallitsemilla alueilla elävillä lapsilla ei yksinkertaisesti ole muuta mielekästä vaihtoehtoa kuin tehdä niin”, Unicefin vanhempi lastensuojeluasiantuntija Brigid Kennedy Pfister sanoo.

Konfliktiherkillä alueilla lasten hyvinvointi on muutenkin kaiken aikaa uhattuna. Nimenomaan lapset kärsivät aseellisista konflikteista suhteettoman paljon.

”Lapset saattavat joutua hyökkäysten keskelle tai menettää vanhempansa ja perheenjäsenensä. Heidän koteihinsa, kouluihinsa ja sairaaloihinsa voidaan hyökätä.”

”Näissä tilanteissa kaikkia lapsia tulisi kohdella ensisijaisesti ihmisoikeusloukkausten uhreina. Lasten vangitsemisen pitäisi olla viimeinen keino ja silloinkin vain lyhyimmäksi mahdolliseksi ajaksi. Lapsia ei saisi syyttää rikoksista, joista epäillään heidän perheenjäseniään. Eikä lapsia saisi syyttää pelkistä yhteyksistä terroristeiksi luokiteltuihin tai muihin asejoukkoihin. Heille tulisi tarjota psykososiaalisia palveluja, oikeusapua ja tukea uudelleensopeutumiseen perheisiinsä ja yhteisöihinsä”, Pfister toteaa.

Lisää uusi kommentti