Uutiset

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Autoja jonossa.
Ghana on viime aikoina ryhtynyt rajoittamaan käytettyjen autojen tuontia maahan. (Kuva: jbdodane / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Teollisuusmaista tuodut käytetyt autot lisäävät päästöjä ja saastumista ja heikentävät tieturvallisuutta monissa kehittyvissä maissa, selviää YK:n ympäristöohjelman UNEPin tuoreesta raportista (pdf).

UNEPin eilen julkaistun tutkimuksen mukaan vuosina 2015–2018 maailmassa vietiin maasta 14 miljoonaa autoa. 70 prosenttia viedyistä autoista vietiin matalan tulotason ja keskitulotason maihin. Yleisin kohde oli Afrikka.

”Vuosien varrella kehittyneet maat ovat vieneet yhä enemmän käytettyjä ajoneuvojaan kehitysmaihin. Koska se tapahtuu laajasti sääntelemättä, tästä on tullut saastuttavien ajoneuvojen vientiä. Tehokkaiden standardien ja sääntelyn puute johtaa vanhojen, saastuttavien ja turvattomien ajoneuvojen dumppaamiseen”, toteaa Unepin pääjohtaja Inger Andersen tiedotteessa.

Liikennesektori aiheuttaa noin neljänneksen globaaleista energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Vanhojen ajoneuvojen vienti lisää päästöjä, sillä ne tuottavat enemmän pienhiukkas- ja typpioksidipäästöjä, jotka vaikuttavat etenkin kaupunkien ilmanlaatuun. Ne ovat usein myös huonokuntoisempia ja heikentävät näin tieturvallisuutta.

Ongelmana on, että yhteisiä sääntöjä siitä, minkälaisia ajoneuvoja maasta saa viedä, ei ole olemassa. Myöskään kehittyvät maat eivät useinkaan vaadi maahan tuotavilta autoilta ympäristö- tai turvallisuusstandardien noudattamista. Raportissa on mukana noin 146 maata, joista kahdella kolmasosalla on erittäin heikko tai heikko sääntely ajoneuvojen tuonnin suhteen, raportissa kerrotaan.

Tutkimus koskee niin sanottuja kevyitä ajoneuvoja eli alle 3,5 tonnin painoisia ajoneuvoja.

Eniten käytettyjä autoja vie EU. Ajoneuvoja vie satamiensa kautta etenkin Alankomaat. Hiljattain tehdyn selvityksen mukaan useimmat maasta vietävät autot ovat 16–20 vuotta vanhoja eivätkä ne täytä EU:n EURO4-päästöstandardia. Esimerkiksi Gambiaan viedyt käytetyt autot ovat keskimäärin 19 vuotta vanhoja ja neljännes Nigeriaan viedyistä on 20 vuotta vanhoja, raportissa kerrotaan.

Raportissa vaaditaan yhteisten standardien käyttöönottoa ongelman ratkaisemiseksi. Esimerkiksi osa Länsi- ja Pohjois-Afrikan maista on jo ottanut käyttöön omat sääntönsä. Marokko sallii vain alle viisi vuotta vanhojen, EU:n EURO4-päästöstandardin täyttävien autojen tuonnin. Seurauksena sen autokanta on monia muita parempi, raportissa kerrotaan.

Myös Länsi-Afrikan maiden talousyhteisö ECOWAS ottaa tammikuun alussa käyttöön polttoainestandardit ja kannustaa jäsenmaitaan myös ikärajojen asettamiseen.

liikenneympäristösaastuminen

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi