Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt. (Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

EU-maat, Suomi mukaan luettuna, paisuttelevat yhä enemmän kehitysyhteistyötilastojaan raportoimalla pakolaiskuluja ja muita kotimaan kuluja kehitysavuksi, kritisoidaan tuoreessa raportissa.

Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen verkoston Concordin vuotuisen AidWatch-raportin mukaan kyseessä on trendi, jossa unionin jäsenmaat suuntaavat apua yhä enemmän muuhun kuin pitäisi, eli köyhyyden vähentämiseen.

AidWatch-raportti julkaistaan vuosittain, ja Concord on jo vuosia ollut huolissaan siitä, että EU-maat raportoivat OECD:lle kehitysavuksi myös esimerkiksi velkahelpotuksia, kotimaassa syntyviä pakolaiskuluja sekä kehitysmaista tulevien opiskelijoiden kuluja.

Ensimmäisen vuoden pakolaiskulujen raportointi kehitysavuksi on kyllä OECD:n sääntöjen mukaan sallittua, eikä varoja esimerkiksi Suomessa oteta kehitysyhteistyöbudjetista. Järjestöt pelkäävät kuitenkin, että avun paisuttelu tilastoissa ohjaa kehitysyhteistyön painopisteen muualle.

”Kun apuprosenttia tilastokikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa”, toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen järjestöjen tiedotteessa.

Kepa teki raportin Suomen osuuden yhdessä kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen kanssa. Järjestöjen mukaan Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien.

Suomi raportoi viime vuonna pakolaiskuluja kehitysavuksi yli kolme kertaa edellisvuotta enemmän. Pakolaiskuluiksi laskettiin viime vuonna 118 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että Suomi on oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja, järjestöt toteavat.

Viime vuosi oli myös ensimmäinen vuosi, jossa näkyivät hallituksen vuonna 2015 ilmoittamat kehitysyhteistyöleikkaukset. Apu romahti raportin mukaan 0,55 prosentin osuudesta bruttokansantuloon nähden 0,44 prosenttiin. Suomi leikkasi esimerkiksi ilmastorahoitustaan viime vuonna 63 prosenttia ja tyttöjen ja naisten oikeuksien rahoitusta 44 prosenttia.

Muualla EU:ssa trendi oli toinen: 23 EU-maata 28:sta lisäsi kehitysyhteistyörahoitustaan. Silti koko EU:ssa paisuteltua apua oli jo viidennes kaikesta avusta. Se tarkoittaa, että kestää vielä 30 vuotta ennen kuin EU-maat ovat saavuttaneet tavoitteensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, raportissa lasketaan.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkaEUrahoitus Suomi Kehys ryKepa

Lue myös

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kolikoita lasissa

Kehitysavun rahavirtojen seuraaminen on helpottunut – Suomen läpinäkyvyys parani huonosta keskinkertaiseksi

Tuoreen arvion mukaan Suomen ja muidenkin avunantajien lahjoittamaa kehitysapua on aiempaa helpompi seurata. Esimerkiksi tuloksista kerrotaan yhä kuitenkin aivan liian vähän.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.