Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt. (Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

EU-maat, Suomi mukaan luettuna, paisuttelevat yhä enemmän kehitysyhteistyötilastojaan raportoimalla pakolaiskuluja ja muita kotimaan kuluja kehitysavuksi, kritisoidaan tuoreessa raportissa.

Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen verkoston Concordin vuotuisen AidWatch-raportin mukaan kyseessä on trendi, jossa unionin jäsenmaat suuntaavat apua yhä enemmän muuhun kuin pitäisi, eli köyhyyden vähentämiseen.

AidWatch-raportti julkaistaan vuosittain, ja Concord on jo vuosia ollut huolissaan siitä, että EU-maat raportoivat OECD:lle kehitysavuksi myös esimerkiksi velkahelpotuksia, kotimaassa syntyviä pakolaiskuluja sekä kehitysmaista tulevien opiskelijoiden kuluja.

Ensimmäisen vuoden pakolaiskulujen raportointi kehitysavuksi on kyllä OECD:n sääntöjen mukaan sallittua, eikä varoja esimerkiksi Suomessa oteta kehitysyhteistyöbudjetista. Järjestöt pelkäävät kuitenkin, että avun paisuttelu tilastoissa ohjaa kehitysyhteistyön painopisteen muualle.

”Kun apuprosenttia tilastokikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa”, toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen järjestöjen tiedotteessa.

Kepa teki raportin Suomen osuuden yhdessä kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen kanssa. Järjestöjen mukaan Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien.

Suomi raportoi viime vuonna pakolaiskuluja kehitysavuksi yli kolme kertaa edellisvuotta enemmän. Pakolaiskuluiksi laskettiin viime vuonna 118 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että Suomi on oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja, järjestöt toteavat.

Viime vuosi oli myös ensimmäinen vuosi, jossa näkyivät hallituksen vuonna 2015 ilmoittamat kehitysyhteistyöleikkaukset. Apu romahti raportin mukaan 0,55 prosentin osuudesta bruttokansantuloon nähden 0,44 prosenttiin. Suomi leikkasi esimerkiksi ilmastorahoitustaan viime vuonna 63 prosenttia ja tyttöjen ja naisten oikeuksien rahoitusta 44 prosenttia.

Muualla EU:ssa trendi oli toinen: 23 EU-maata 28:sta lisäsi kehitysyhteistyörahoitustaan. Silti koko EU:ssa paisuteltua apua oli jo viidennes kaikesta avusta. Se tarkoittaa, että kestää vielä 30 vuotta ennen kuin EU-maat ovat saavuttaneet tavoitteensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, raportissa lasketaan.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkaEUrahoitus Suomi Kehys ryKepa

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.