Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.

Euroopan komission rakennus

EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt. Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0.

EU-maat, Suomi mukaan luettuna, paisuttelevat yhä enemmän kehitysyhteistyötilastojaan raportoimalla pakolaiskuluja ja muita kotimaan kuluja kehitysavuksi, kritisoidaan tuoreessa raportissa.

Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen verkoston Concordin vuotuisen AidWatch-raportin mukaan kyseessä on trendi, jossa unionin jäsenmaat suuntaavat apua yhä enemmän muuhun kuin pitäisi, eli köyhyyden vähentämiseen.

AidWatch-raportti julkaistaan vuosittain, ja Concord on jo vuosia ollut huolissaan siitä, että EU-maat raportoivat OECD:lle kehitysavuksi myös esimerkiksi velkahelpotuksia, kotimaassa syntyviä pakolaiskuluja sekä kehitysmaista tulevien opiskelijoiden kuluja.

Ensimmäisen vuoden pakolaiskulujen raportointi kehitysavuksi on kyllä OECD:n sääntöjen mukaan sallittua, eikä varoja esimerkiksi Suomessa oteta kehitysyhteistyöbudjetista. Järjestöt pelkäävät kuitenkin, että avun paisuttelu tilastoissa ohjaa kehitysyhteistyön painopisteen muualle.

”Kun apuprosenttia tilastokikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa”, toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen järjestöjen tiedotteessa.

Kepa teki raportin Suomen osuuden yhdessä kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen kanssa. Järjestöjen mukaan Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien.

Suomi raportoi viime vuonna pakolaiskuluja kehitysavuksi yli kolme kertaa edellisvuotta enemmän. Pakolaiskuluiksi laskettiin viime vuonna 118 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että Suomi on oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja, järjestöt toteavat.

Viime vuosi oli myös ensimmäinen vuosi, jossa näkyivät hallituksen vuonna 2015 ilmoittamat kehitysyhteistyöleikkaukset. Apu romahti raportin mukaan 0,55 prosentin osuudesta bruttokansantuloon nähden 0,44 prosenttiin. Suomi leikkasi esimerkiksi ilmastorahoitustaan viime vuonna 63 prosenttia ja tyttöjen ja naisten oikeuksien rahoitusta 44 prosenttia.

Muualla EU:ssa trendi oli toinen: 23 EU-maata 28:sta lisäsi kehitysyhteistyörahoitustaan. Silti koko EU:ssa paisuteltua apua oli jo viidennes kaikesta avusta. Se tarkoittaa, että kestää vielä 30 vuotta ennen kuin EU-maat ovat saavuttaneet tavoitteensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, raportissa lasketaan.

Lisää uusi kommentti