Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.
YK:ssa vuonna 2015 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Suomi raportoi tänä kesänä toista kertaa vapaaehtoisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.

Tänään ilmestyneen raportin mukaan Suomi on kestävän kehityksen kansainvälisen vertailujen kärjessä ja muiden Pohjoismaiden kanssa samalla viivalla. Se on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa ne kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen ja energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon.

Raportin mukaan Suomi on onnistunut eriarvoistumisen torjumisessa hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Vähemmistöjen syrjintä ja sukupuolten epätasa-arvo ovat kuitenkin yhä ongelmia.

Muut haasteet liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kulutus -ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä kehitysyhteistyörahoituksen tasoon.

Esimerkiksi raaka-aineiden kulutus on Suomessa yhä suurta ja vaikka Suomi on globaalisti kannattanut fossiilisten polttoaineiden tuesta luopumista, suunnitelmaa niistä luopumiseksi ei ole, raportissa kerrotaan. Myöskään luonnon monimuotoisuuden katoamista ei ole pystytty pysäyttämään ja 48 prosenttia erilaisista elinympäristöistä on uhattuina.

”Kaiken kaikkiaan Suomi on maailman mittaluokassa kansallisesti edistyksellinen kestävän kehityksen toimeenpanija.-- Sen sijaan kansainvälisessä vastuunkannossa meillä riittää parannettavaa. Suomi ei esimerkiksi ole nostanut virallista kehitysavun määrää kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, eikä juuri huomioi oman toimintansa globaaleja vaikutuksia maamme rajojen ulkopuolella”, toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2015. Niiden tarkoituksena on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitepatteristoon kuuluu 16 muuta tavoitetta, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen, eriarvoisuuteen, koulutukseen ja ympäristöön. Ajatuksena on hyvinvoinnin tuottaminen kaikille niin, että maapallon kantokyky säilyy.

Maat seuraavat tavoitteiden toteutumista vapaaehtoisten raporttien avulla. Suomen raportti esitellään heinäkuussa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa. Edellisen kerran Suomi raportoi vuonna 2016, ensimmäisten joukossa.

Varsinaisesti raportin tekoa johti valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimiva kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristö. Mukana oli myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön edustajia, mikä on saanut kiitosta.

”Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa antanut muiden kuin valtionhallinnon edustajien osallistua suoraan raportin tekstin tuottamiseen niin, että tekstien sisältöjä ei ole hallinnon toimesta kontrolloitu millään muotoa”, kertoo raportin tekoon osallistunut Suomen YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila järjestön tiedotteessa.

Päivitys 4.6.2020. Lisätty Fingon kommentti.

Kestävän kehityksen tavoitteet kestävän kehityksen tavoitteet Suomi Suomen YK-liittoFingo

Lue myös

Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.