Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.
YK:ssa vuonna 2015 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Suomi raportoi tänä kesänä toista kertaa vapaaehtoisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.

Tänään ilmestyneen raportin mukaan Suomi on kestävän kehityksen kansainvälisen vertailujen kärjessä ja muiden Pohjoismaiden kanssa samalla viivalla. Se on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa ne kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen ja energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon.

Raportin mukaan Suomi on onnistunut eriarvoistumisen torjumisessa hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Vähemmistöjen syrjintä ja sukupuolten epätasa-arvo ovat kuitenkin yhä ongelmia.

Muut haasteet liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kulutus -ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä kehitysyhteistyörahoituksen tasoon.

Esimerkiksi raaka-aineiden kulutus on Suomessa yhä suurta ja vaikka Suomi on globaalisti kannattanut fossiilisten polttoaineiden tuesta luopumista, suunnitelmaa niistä luopumiseksi ei ole, raportissa kerrotaan. Myöskään luonnon monimuotoisuuden katoamista ei ole pystytty pysäyttämään ja 48 prosenttia erilaisista elinympäristöistä on uhattuina.

”Kaiken kaikkiaan Suomi on maailman mittaluokassa kansallisesti edistyksellinen kestävän kehityksen toimeenpanija.-- Sen sijaan kansainvälisessä vastuunkannossa meillä riittää parannettavaa. Suomi ei esimerkiksi ole nostanut virallista kehitysavun määrää kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, eikä juuri huomioi oman toimintansa globaaleja vaikutuksia maamme rajojen ulkopuolella”, toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2015. Niiden tarkoituksena on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitepatteristoon kuuluu 16 muuta tavoitetta, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen, eriarvoisuuteen, koulutukseen ja ympäristöön. Ajatuksena on hyvinvoinnin tuottaminen kaikille niin, että maapallon kantokyky säilyy.

Maat seuraavat tavoitteiden toteutumista vapaaehtoisten raporttien avulla. Suomen raportti esitellään heinäkuussa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa. Edellisen kerran Suomi raportoi vuonna 2016, ensimmäisten joukossa.

Varsinaisesti raportin tekoa johti valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimiva kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristö. Mukana oli myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön edustajia, mikä on saanut kiitosta.

”Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa antanut muiden kuin valtionhallinnon edustajien osallistua suoraan raportin tekstin tuottamiseen niin, että tekstien sisältöjä ei ole hallinnon toimesta kontrolloitu millään muotoa”, kertoo raportin tekoon osallistunut Suomen YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila järjestön tiedotteessa.

Päivitys 4.6.2020. Lisätty Fingon kommentti.

Kestävän kehityksen tavoitteet kestävän kehityksen tavoitteet Suomi Suomen YK-liittoFingo

Lue myös

Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta