Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.

Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

YK:ssa vuonna 2015 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Loey Felipe / UN Photo.

Suomi raportoi tänä kesänä toista kertaa vapaaehtoisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.

Tänään ilmestyneen raportin mukaan Suomi on kestävän kehityksen kansainvälisen vertailujen kärjessä ja muiden Pohjoismaiden kanssa samalla viivalla. Se on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa ne kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen ja energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon.

Raportin mukaan Suomi on onnistunut eriarvoistumisen torjumisessa hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Vähemmistöjen syrjintä ja sukupuolten epätasa-arvo ovat kuitenkin yhä ongelmia.

Muut haasteet liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kulutus -ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä kehitysyhteistyörahoituksen tasoon.

Esimerkiksi raaka-aineiden kulutus on Suomessa yhä suurta ja vaikka Suomi on globaalisti kannattanut fossiilisten polttoaineiden tuesta luopumista, suunnitelmaa niistä luopumiseksi ei ole, raportissa kerrotaan. Myöskään luonnon monimuotoisuuden katoamista ei ole pystytty pysäyttämään ja 48 prosenttia erilaisista elinympäristöistä on uhattuina.

”Kaiken kaikkiaan Suomi on maailman mittaluokassa kansallisesti edistyksellinen kestävän kehityksen toimeenpanija.-- Sen sijaan kansainvälisessä vastuunkannossa meillä riittää parannettavaa. Suomi ei esimerkiksi ole nostanut virallista kehitysavun määrää kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, eikä juuri huomioi oman toimintansa globaaleja vaikutuksia maamme rajojen ulkopuolella”, toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2015. Niiden tarkoituksena on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitepatteristoon kuuluu 16 muuta tavoitetta, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen, eriarvoisuuteen, koulutukseen ja ympäristöön. Ajatuksena on hyvinvoinnin tuottaminen kaikille niin, että maapallon kantokyky säilyy.

Maat seuraavat tavoitteiden toteutumista vapaaehtoisten raporttien avulla. Suomen raportti esitellään heinäkuussa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa. Edellisen kerran Suomi raportoi vuonna 2016, ensimmäisten joukossa.

Varsinaisesti raportin tekoa johti valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimiva kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristö. Mukana oli myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön edustajia, mikä on saanut kiitosta.

”Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa antanut muiden kuin valtionhallinnon edustajien osallistua suoraan raportin tekstin tuottamiseen niin, että tekstien sisältöjä ei ole hallinnon toimesta kontrolloitu millään muotoa”, kertoo raportin tekoon osallistunut Suomen YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila järjestön tiedotteessa.

Päivitys 4.6.2020. Lisätty Fingon kommentti.

Lisää uusi kommentti