Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.
YK:ssa vuonna 2015 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Suomi raportoi tänä kesänä toista kertaa vapaaehtoisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.

Tänään ilmestyneen raportin mukaan Suomi on kestävän kehityksen kansainvälisen vertailujen kärjessä ja muiden Pohjoismaiden kanssa samalla viivalla. Se on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa ne kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen ja energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon.

Raportin mukaan Suomi on onnistunut eriarvoistumisen torjumisessa hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Vähemmistöjen syrjintä ja sukupuolten epätasa-arvo ovat kuitenkin yhä ongelmia.

Muut haasteet liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kulutus -ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä kehitysyhteistyörahoituksen tasoon.

Esimerkiksi raaka-aineiden kulutus on Suomessa yhä suurta ja vaikka Suomi on globaalisti kannattanut fossiilisten polttoaineiden tuesta luopumista, suunnitelmaa niistä luopumiseksi ei ole, raportissa kerrotaan. Myöskään luonnon monimuotoisuuden katoamista ei ole pystytty pysäyttämään ja 48 prosenttia erilaisista elinympäristöistä on uhattuina.

”Kaiken kaikkiaan Suomi on maailman mittaluokassa kansallisesti edistyksellinen kestävän kehityksen toimeenpanija.-- Sen sijaan kansainvälisessä vastuunkannossa meillä riittää parannettavaa. Suomi ei esimerkiksi ole nostanut virallista kehitysavun määrää kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, eikä juuri huomioi oman toimintansa globaaleja vaikutuksia maamme rajojen ulkopuolella”, toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2015. Niiden tarkoituksena on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitepatteristoon kuuluu 16 muuta tavoitetta, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen, eriarvoisuuteen, koulutukseen ja ympäristöön. Ajatuksena on hyvinvoinnin tuottaminen kaikille niin, että maapallon kantokyky säilyy.

Maat seuraavat tavoitteiden toteutumista vapaaehtoisten raporttien avulla. Suomen raportti esitellään heinäkuussa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa. Edellisen kerran Suomi raportoi vuonna 2016, ensimmäisten joukossa.

Varsinaisesti raportin tekoa johti valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimiva kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristö. Mukana oli myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön edustajia, mikä on saanut kiitosta.

”Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa antanut muiden kuin valtionhallinnon edustajien osallistua suoraan raportin tekstin tuottamiseen niin, että tekstien sisältöjä ei ole hallinnon toimesta kontrolloitu millään muotoa”, kertoo raportin tekoon osallistunut Suomen YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila järjestön tiedotteessa.

Päivitys 4.6.2020. Lisätty Fingon kommentti.

Kestävän kehityksen tavoitteet kestävän kehityksen tavoitteet Suomi Suomen YK-liittoFingo

Lue myös

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä