Uutiset Suomen asekaupat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.
Suomi vei SaferGloben tilastojen mukaan vuonna 2019 aseita ulkomaille noin 197,2 miljoonalla eurolla. (Kuva: Yu Shiyang / CC BY-NC 2.0)

Suomen asevienti ei ole läpinäkyvää, ja se haittaa aseviennin tutkimista, sanoo ajatushautomo SaferGlobe, joka julkaisi tänään vuotuiset tilastonsa Suomen aseviennistä ja asekauppakumppaneista.

Läpinäkyvyyttä heikentää sen mukaan etenkin asevientilupien käsittelystä vastaavien viranomaisten monilukuisuus. Puolustusministeriö vastaa vientiluvista sotatuotteille, poliisihallitus taas vientiluvista siviiliaseille, joita kuitenkin voidaan viedä myös sotilaille ja poliiseille. Ulkoministeriön vastuulla puolestaan ovat kaksikäyttötuotteet.

Kaikkien tapa raportoida on erilainen. Esimerkiksi puolustusministeriöt antaa tiedot vastaanottajayrityksestä tai -viranomaisesta, poliisihallitus ei.

 ”Mitä vähemmän ja hajanaisemmin tietoja aseviennistä on saatavilla, sitä hankalampi poliitikoiden, kansalaisten, tutkijoiden ja viranomaisten itsensäkin on arvioida Suomen asevientipolitiikkaa kokonaisuutena”, toteaa SaferGloben tutkija Kari Paasonen tiedotteessa.

Monet muut EU-jäsenmaat raportoivat esimerkiksi tiedot sotatuotteiden ja kaksikäyttötuotteiden viennistä samassa raportissa. Raportti, jossa kaikkia vietyjä tuotteita käsiteltäisiin yhdessä, antaisi huomattavasti kokonaisvaltaisemman kuvan Suomen aseviennistä, SaferGlobe toteaa.

Viime vuonna Suomesta vietiin esimerkiksi patruunoita siviiliaseina Bahrainiin ja Indonesiaan, mutta vientilupajärjestelmän vuoksi SaferGlobe ei ole saanut tietoa patruunoiden vastaanottajista. Kummassakin maassa poliisi tai turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet siviilien tappamiseen, joten olisi olennaista tietää, vietiinkö patruunoita Indonesian poliisille tai Bahrainin turvallisuusjoukoille, järjestö huomauttaa.

Yhteensä Suomi vei viime vuonna aseita 197,2 miljoonalla eurolla. Tästä 57 prosenttia oli sotatuotteita ja loput siviiliaseita, kuten urheilu- ja metsästysaseita. Summa oli edellisvuosien tasoa, mutta toisaalta Suomen vuosittainen asevienti on noin kaksinkertaistunut verrattuna vuodesta 2002 alkavan tilaston alkuvuosiin.

Suurimpia asekauppakumppaneita olivat Yhdysvallat, Puola, Sveitsi, Ruotsi sekä Arabiemiirikunnat. Suomi ilmoitti jo vuonna 2018, ettei Arabiemiirikuntiin myönnetä enää uusia vientilupia. Vanhojen lupien turvin vientiä on voitu kuitenkin jatkaa. Viime vuonna viennin arvo oli 13,6 miljoonaa euroa, josta lähes kaikki sotatuotteita.
 
Vuonna 2019 Suomi vei asetarvikkeita myös Pohjois-Afrikkaan ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen, kun Tunisiaan vietiin patruunoita, SaferGlobe kertoo. Suomi myönsi myös lupia tarkkuuskiväärien viennille Algeriaan ja viestintäteknologian esittelylle Egyptin puolustusministeriölle. Suomen asevienti Pohjois-Afrikan valtioihin pysähtyi vuonna 2012 aluetta ravistelleiden arabikevään vallankumousten jälkeen. Etenkin Egyptin ihmisoikeustilanne on viime vuosina heikentynyt.

Suomen asekaupat sota ja rauhakonfliktiturvallisuuskauppayhtiöt Suomi

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Puhutaan hävittäjistä

Keskustelua hävittäjistä käydään Suomessa asevaraisen turvallisuuskäsityksen ehdoin. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme vaatii kuitenkin panostuksia ihmisiin, ei aseisiin, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Suomen lippu lipputangossa.

Kysely: Hävittäjähanke jakaa suomalaisia – Etenkin nuoret lykkäisivät hanketta tai luopuisivat siitä kokonaan

Rauhanjärjestöjen kyselyn mukaan hävittäjähanketta kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, mutta ero on pieni. Vastustajat perustelevat mielipidettään etenkin koronapandemian aiheuttamalla vaikealla taloustilanteella.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä