Uutiset Suomen asekaupat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.
Suomi vei SaferGloben tilastojen mukaan vuonna 2019 aseita ulkomaille noin 197,2 miljoonalla eurolla. (Kuva: Yu Shiyang / CC BY-NC 2.0)

Suomen asevienti ei ole läpinäkyvää, ja se haittaa aseviennin tutkimista, sanoo ajatushautomo SaferGlobe, joka julkaisi tänään vuotuiset tilastonsa Suomen aseviennistä ja asekauppakumppaneista.

Läpinäkyvyyttä heikentää sen mukaan etenkin asevientilupien käsittelystä vastaavien viranomaisten monilukuisuus. Puolustusministeriö vastaa vientiluvista sotatuotteille, poliisihallitus taas vientiluvista siviiliaseille, joita kuitenkin voidaan viedä myös sotilaille ja poliiseille. Ulkoministeriön vastuulla puolestaan ovat kaksikäyttötuotteet.

Kaikkien tapa raportoida on erilainen. Esimerkiksi puolustusministeriöt antaa tiedot vastaanottajayrityksestä tai -viranomaisesta, poliisihallitus ei.

 ”Mitä vähemmän ja hajanaisemmin tietoja aseviennistä on saatavilla, sitä hankalampi poliitikoiden, kansalaisten, tutkijoiden ja viranomaisten itsensäkin on arvioida Suomen asevientipolitiikkaa kokonaisuutena”, toteaa SaferGloben tutkija Kari Paasonen tiedotteessa.

Monet muut EU-jäsenmaat raportoivat esimerkiksi tiedot sotatuotteiden ja kaksikäyttötuotteiden viennistä samassa raportissa. Raportti, jossa kaikkia vietyjä tuotteita käsiteltäisiin yhdessä, antaisi huomattavasti kokonaisvaltaisemman kuvan Suomen aseviennistä, SaferGlobe toteaa.

Viime vuonna Suomesta vietiin esimerkiksi patruunoita siviiliaseina Bahrainiin ja Indonesiaan, mutta vientilupajärjestelmän vuoksi SaferGlobe ei ole saanut tietoa patruunoiden vastaanottajista. Kummassakin maassa poliisi tai turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet siviilien tappamiseen, joten olisi olennaista tietää, vietiinkö patruunoita Indonesian poliisille tai Bahrainin turvallisuusjoukoille, järjestö huomauttaa.

Yhteensä Suomi vei viime vuonna aseita 197,2 miljoonalla eurolla. Tästä 57 prosenttia oli sotatuotteita ja loput siviiliaseita, kuten urheilu- ja metsästysaseita. Summa oli edellisvuosien tasoa, mutta toisaalta Suomen vuosittainen asevienti on noin kaksinkertaistunut verrattuna vuodesta 2002 alkavan tilaston alkuvuosiin.

Suurimpia asekauppakumppaneita olivat Yhdysvallat, Puola, Sveitsi, Ruotsi sekä Arabiemiirikunnat. Suomi ilmoitti jo vuonna 2018, ettei Arabiemiirikuntiin myönnetä enää uusia vientilupia. Vanhojen lupien turvin vientiä on voitu kuitenkin jatkaa. Viime vuonna viennin arvo oli 13,6 miljoonaa euroa, josta lähes kaikki sotatuotteita.
 
Vuonna 2019 Suomi vei asetarvikkeita myös Pohjois-Afrikkaan ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen, kun Tunisiaan vietiin patruunoita, SaferGlobe kertoo. Suomi myönsi myös lupia tarkkuuskiväärien viennille Algeriaan ja viestintäteknologian esittelylle Egyptin puolustusministeriölle. Suomen asevienti Pohjois-Afrikan valtioihin pysähtyi vuonna 2012 aluetta ravistelleiden arabikevään vallankumousten jälkeen. Etenkin Egyptin ihmisoikeustilanne on viime vuosina heikentynyt.

Suomen asekaupat sota ja rauhakonfliktiturvallisuuskauppayhtiöt Suomi

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Puhutaan hävittäjistä

Keskustelua hävittäjistä käydään Suomessa asevaraisen turvallisuuskäsityksen ehdoin. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme vaatii kuitenkin panostuksia ihmisiin, ei aseisiin, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Suomen lippu lipputangossa.

Kysely: Hävittäjähanke jakaa suomalaisia – Etenkin nuoret lykkäisivät hanketta tai luopuisivat siitä kokonaan

Rauhanjärjestöjen kyselyn mukaan hävittäjähanketta kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, mutta ero on pieni. Vastustajat perustelevat mielipidettään etenkin koronapandemian aiheuttamalla vaikealla taloustilanteella.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.