Uutiset Lasten oikeudet

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera
Lapsia Cox's Bazarin koulutuskeskuksessa Bangladeshissa. Bangladeshiin on paennut viime vuosina yli 700 000 Myanmarin rohingya-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä. (Kuva: Chantal Rigaud / Global Partnership for Education / CC BY-NC-ND 2.0)

Vuonna 2018 noin 415 miljoonaa lasta eli konfliktin jaloissa. Määrä on viime vuosina hieman vähentynyt, mutta lapset kohtaavat vakavaa väkivaltaa enemmän kuin kertaakaan aiemmin seurannan alkamisen jälkeen, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestö uudessa raportissaan.

Yhteensä lähes 100 000 lasta on vuoden 2005 jälkeen vammautunut tai tapettu konflikteissa. Vuoden 2010 jälkeen todennettujen tapausten määrät ovat kolminkertaistuneet.

Vuonna 2018 tapettiin tai vammautui vähintään 12 125 lasta, mikä oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten uhreja oli Afganistanissa, raportissa kerrotaan.

”Konfliktialueet ovat lapsille yhä vaarallisemmat. Lasten tilanne on erityisen vaikea Syyriassa, missä sadat tuhannet lapset ovat viimeisten kahden kuukauden aikana joutuneet pakenemaan kiihtyviä taisteluita maan luoteisosissa”, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja tiedotteessa.

Lähes kaikki syyrialaiset lapset elävät konfliktin vaikutusalueella, ja puolet lapsista ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Raportin mukaan myös kouluihin ja sairaaloihin hyökkääminen on kasvanut ja seksuaalinen hyväksikäyttö sekä lapsisotilaaksi joutuminen ovat lapsille aiempaa suurempi uhka.

Tytöillä on poikia suurempi riski joutua raiskatuksi, pakotetuksi avioliittoon tai muun seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Lähes yhdeksän kymmenestä seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneista lapsista oli tyttöjä vuonna 2018. Pojilla taas on tyttöjä suurempi riski joutua tapetuksi tai vammautua taisteluiden yhteydessä.

Raportti julkaistiin viime viikolla Münchenissä järjestetyn turvallisuuskonferenssin alla.

Lasten oikeudet ihmisoikeudetlapsetkonfliktiturvallisuus Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Vauva saamassa rokotusta lähikuvassa.

Lapsikuolleisuus laski viime vuonna ennätysalas – Korona uhkaa kääntää hyvän kehityksen

Miljoonia lapsia on pelastettu viime vuosikymmeninä muun muassa turvallisempien synnytysten ja rokottamisen avulla. Koronan takia terveyspalveluissa on kuitenkin häiriöitä, mikä voi maksaa monien lasten hengen, pelkäävät Unicef ja WHO.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.