Uutiset Ympäristö

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning
Chicagossa marssittiin Amazonin ympäristötuhoa vastaan syyskuussa 2019. (Kuva: Charles Edward Miller / CC BY-SA 2.0)

Brasilian Amazonin metsäkatoa ajavat laajalti rikollisverkostot, jotka käyttävät väkivaltaa ja häirintää metsien puolustajia vastaan. Hallitus ei suojele sen paremmin puolustajia kuin itse sademetsääkään, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) tänään ilmestyneessä raportissaan.

Amazonin tänä vuonna kiihtyneet metsäpalot ovat aiheuttaneet kansainvälisen kriisin, sillä kyseessä on yksi maapallon merkittävimmistä hiilinieluista. Tänä vuonna metsätuhoon liittyviä metsäpaloja on ollut eniten sitten vuoden 2010.

Palojen syynä pidetään muun muassa sitä, että maanviljelijät ja karjankasvattajat raivaavat maata sytyttämällä paloja. Maan ympäristöministeri Ricardo Salles on pitänyt metsätuhon syynä ”köyhyyttä”. Äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro taas syytti alun perin kansalaisjärjestöjä.

HRW:n mukaan rikollisverkostoilla on tärkeä rooli metsäkadossa, sillä niillä on laajat logistiset mahdollisuudet kaataa metsää, prosessoida ja myydä puuta laittomasti. Hakkuista taas seuraa metsäpaloja.

Alkuperäiskansayhteisöillä on tärkeä rooli metsäkadon ehkäisemisessä, sillä ne kertovat viranomaisille laittomista hakkuista. Usein ne joutuvat kuitenkin itse hyökkäysten kohteeksi, sillä rikollisverkostot pystyvät lähettämään väkeä myös uhkailemaan ja jopa tappamaan ihmisiä.

”Tilanne on vain pahenemassa Bolsonaron aikana. Hänen hyökkäyksensä maan ympäristötoimijoita vastaan asettaa sademetsän ja siellä elävät ihmiset vaaraan”, sanoo Daniel Wilkinson, HRW:n ympäristö- ja ihmisoikeusjohtaja tiedotteessa.

Ilmiö ei ole uusi, sillä paikallisen järjestön tilastojen mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana yli 300 ihmistä on kuollut maa- ja luonnonvarakonflikteissa Amazonilla. Tapaukset päätyvät oikeuteen vain harvoin.

Bolsonaro on kuitenkin heikentänyt ympäristölakien toimeenpanoa ja valtion ympäristövirastoja ja kritisoinut kovin sanoin metsien suojelijoita. Ympäristölakien heikentäminen rohkaisee laittomia hakkuita ja johtaa suurempaan paineeseen paikallisille ottaa aktiivisempi rooli metsien puolustamisessa. Näin he ovat vaarassa joutua kostotoimien kohteeksi, raportissa todetaan.

”Hyökkäysten vaikutukset ulottuvat paljon Amazonin yli. Ellei maa puutu väkivaltaan ja laittomuuteen, joka mahdollistaa laittomat hakkuut, maailman suurimman sademetsän tuho jatkuu esteettä”, Wilkinson sanoo.

Raporttia varten haastateltiin yli 170:tä ihmistä. Joukossa oli muun muassa alkuperäiskansojen jäseniä, muita paikallisia asukkaita sekä viranomaisia.

Ympäristö politiikkalakioikeus ja rikosympäristömetsät Brasilia

Lue myös

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.

Tuoreimmat

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen