Uutiset Ympäristö

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning
Chicagossa marssittiin Amazonin ympäristötuhoa vastaan syyskuussa 2019. (Kuva: Charles Edward Miller / CC BY-SA 2.0)

Brasilian Amazonin metsäkatoa ajavat laajalti rikollisverkostot, jotka käyttävät väkivaltaa ja häirintää metsien puolustajia vastaan. Hallitus ei suojele sen paremmin puolustajia kuin itse sademetsääkään, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) tänään ilmestyneessä raportissaan.

Amazonin tänä vuonna kiihtyneet metsäpalot ovat aiheuttaneet kansainvälisen kriisin, sillä kyseessä on yksi maapallon merkittävimmistä hiilinieluista. Tänä vuonna metsätuhoon liittyviä metsäpaloja on ollut eniten sitten vuoden 2010.

Palojen syynä pidetään muun muassa sitä, että maanviljelijät ja karjankasvattajat raivaavat maata sytyttämällä paloja. Maan ympäristöministeri Ricardo Salles on pitänyt metsätuhon syynä ”köyhyyttä”. Äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro taas syytti alun perin kansalaisjärjestöjä.

HRW:n mukaan rikollisverkostoilla on tärkeä rooli metsäkadossa, sillä niillä on laajat logistiset mahdollisuudet kaataa metsää, prosessoida ja myydä puuta laittomasti. Hakkuista taas seuraa metsäpaloja.

Alkuperäiskansayhteisöillä on tärkeä rooli metsäkadon ehkäisemisessä, sillä ne kertovat viranomaisille laittomista hakkuista. Usein ne joutuvat kuitenkin itse hyökkäysten kohteeksi, sillä rikollisverkostot pystyvät lähettämään väkeä myös uhkailemaan ja jopa tappamaan ihmisiä.

”Tilanne on vain pahenemassa Bolsonaron aikana. Hänen hyökkäyksensä maan ympäristötoimijoita vastaan asettaa sademetsän ja siellä elävät ihmiset vaaraan”, sanoo Daniel Wilkinson, HRW:n ympäristö- ja ihmisoikeusjohtaja tiedotteessa.

Ilmiö ei ole uusi, sillä paikallisen järjestön tilastojen mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana yli 300 ihmistä on kuollut maa- ja luonnonvarakonflikteissa Amazonilla. Tapaukset päätyvät oikeuteen vain harvoin.

Bolsonaro on kuitenkin heikentänyt ympäristölakien toimeenpanoa ja valtion ympäristövirastoja ja kritisoinut kovin sanoin metsien suojelijoita. Ympäristölakien heikentäminen rohkaisee laittomia hakkuita ja johtaa suurempaan paineeseen paikallisille ottaa aktiivisempi rooli metsien puolustamisessa. Näin he ovat vaarassa joutua kostotoimien kohteeksi, raportissa todetaan.

”Hyökkäysten vaikutukset ulottuvat paljon Amazonin yli. Ellei maa puutu väkivaltaan ja laittomuuteen, joka mahdollistaa laittomat hakkuut, maailman suurimman sademetsän tuho jatkuu esteettä”, Wilkinson sanoo.

Raporttia varten haastateltiin yli 170:tä ihmistä. Joukossa oli muun muassa alkuperäiskansojen jäseniä, muita paikallisia asukkaita sekä viranomaisia.

Ympäristö politiikkalakioikeus ja rikosympäristömetsät Brasilia

Lue myös

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Nainen kyykyssä ruohikossa, vieressä puuristi.

Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari

Viranomaiset ovat antaneet saastuttavan teollisuuden toimia Keniassa suhteellisen vapaasti, mutta ympäristöaktivisti Phyllis Omidon ansiosta tilanne on muuttumassa. Muun muassa suomalaiselta KIOS-säätiöltä tukea saanut Omido sai suljettua saastuttavan metallisulaton ja on voittanut myös oikeusjutun sitä vastaan – hallitus tosin yrittää valittaa päätöksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Taskulaskin ja kolikoita.

Afrikka menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa – Pääomapaon kitkemiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin toimia

Afrikassa on tehostettava verohallintoa ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta, kirjoittaa Attac ry:n hanketiedottaja Eetu Kukila. Attacin ja Reilu vero ry:n tuoreessa raportissa listataan keinoja pääomapaon estämiseksi.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia