Uutiset Ympäristöpolitiikka

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim
YK:n ympäristöohjelman johtajan Erik Solheimin mukaan otsonikerrosta suojeleva Montrealin pöytäkirja on yksi maailman menestyksekkäimmistä kansainvälisistä sopimuksista. (Kuva: Mark Garten / UN Photo)

Otsonikerroksen paraneminen on jatkunut niin hyvää vauhtia, että nykymenolla se on parantunut ennalleen vuoteen 2060 mennessä.

Näin ennustetaan uudessa tieteellisessä arviossa otsonikerroksen tilasta. Arvio julkistetaan neljän vuoden välein.

Otsonikerros sijaitsee stratosfäärissä, joka alkaa noin 15 kilometrin korkeudesta. Se torjuu auringon vahingollista uv-säteilyä.

Arvion mukaan osissa stratosfääriä otsonikerros on parantunut 1–3 prosenttia vuosikymmenessä vuodesta 2000 alkaen. Vuoden 2014 jälkeen paraneminen on edelleen jatkunut.

Mikäli nykykehitys jatkuu, pohjoisen pallonpuoliskon sekä keskileveysasteiden otsonikerroksen voi odottaa palautuvan täysin 2030-luvulle tultaessa. Eteläisellä pallonpuoliskolla paraneminen tapahtuu 2050-luvulla ja napa-alueilla vuoteen 2060 mennessä.

Hyvän kehityksen syynä on vuonna 1987 hyväksytty Montrealin pöytäkirja. Se on maailman ainoa kansainvälinen ympäristösopimus, jonka ovat ratifioineet kaikki maailman maat. Siinä sovittiin CFC-yhdisteiden ja muiden otsonikerrosta tuhoavien aineiden käytön vähentämisestä. CFC:tä käytettiin esimerkiksi aerosoleissa sekä viilennys- ja jäähdytysjärjestelmissä.

”Montrealin pöytäkirja on syystäkin yksi historian onnistuneimmista monenkeskisistä sopimuksista”, kiittelee YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim tiedotteessa.

Sopimus on nyt jälleen ajankohtainen, sillä jatkossa sen tarkoituksena on torjua myös ilmastonmuutosta.

Pöytäkirjan ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee voimakkaasti ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen, HFC-yhdisteiden, käyttöä. HFC-yhdisteitä käytetään esimerkiksi jääkapeissa ja ilmastointilaitteissa, ja niiden käyttöä on tarkoitus leikata yli 80 prosenttia. Parhaassa tapauksessa sopimus voi estää jopa 0,5 asteen ilmaston lämpenemisen.

”Hiilidioksidipäästöt ovat ylivoimaisesti tärkein ilmaston lämpenemistä aiheuttava kasvihuonekaasu. Voimme kuitenkin auttaa torjumaan ilmastonmuutosta myös vähentämällä muiden kaasujen, kuten HFC-kaasujen, käyttöä. Pienelläkin lämpenemisellä on merkitystä”, sanoo Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.

IlmastonmuutosYmpäristöpolitiikka politiikkaympäristöilmakehäilmastonmuutos

Lue myös

Punaisella pohjalla valkoinen kyltti, jossa lukee mustalla tekstillä "for use as a motor fuel only contains lead (tetraethyl)".

Lyijyllinen bensa on nyt historiaa – Viimeisenä saastuttavasta polttoaineesta luopui Algeria

Maailma on saanut päätökseensä lähes 20 vuotta kestäneen yrityksen luopua lyijyllisestä polttoaineesta ajoneuvoissa. Samasta ponnistuksesta pitäisi ottaa oppia myös fossiilisista polttoaineista luopumisessa, sanoo YK:n ympäristöohjelma.
Metsää joen rannalla.

Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla

Alkuperäiskansat ja heimoyhteisöt suojelevat metsiä paremmin kuin muut ryhmät muun muassa siksi, että heidän perinteiset tuotantojärjestelmänsä ovat ympäristön kannalta kestävämpiä. ”Tämä on empiirinen havainto, joka perustuu dataan, ei naiivi, ideologinen tai romanttinen havainto”, todetaan FAO:n raportissa.
Jätelautaa ja muita jätteitä maassa, taustalla tehtaita.

Ympäristötuho on määriteltävä rikokseksi, vaatii kansainvälinen kampanja – Myös Suomessa luovutettiin vetoomus pääministeri Sanna Marinille

Ympäristön tuhoamisen estämiseksi ei olemassa sitovaa kansainvälisen tason lainsäädäntöä. Uusi kampanja tähtää siihen, että ympäristötuhosta voisi nostaa syytteitä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.