Uutiset Ympäristöpolitiikka

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim
YK:n ympäristöohjelman johtajan Erik Solheimin mukaan otsonikerrosta suojeleva Montrealin pöytäkirja on yksi maailman menestyksekkäimmistä kansainvälisistä sopimuksista. (Kuva: Mark Garten / UN Photo)

Otsonikerroksen paraneminen on jatkunut niin hyvää vauhtia, että nykymenolla se on parantunut ennalleen vuoteen 2060 mennessä.

Näin ennustetaan uudessa tieteellisessä arviossa otsonikerroksen tilasta. Arvio julkistetaan neljän vuoden välein.

Otsonikerros sijaitsee stratosfäärissä, joka alkaa noin 15 kilometrin korkeudesta. Se torjuu auringon vahingollista uv-säteilyä.

Arvion mukaan osissa stratosfääriä otsonikerros on parantunut 1–3 prosenttia vuosikymmenessä vuodesta 2000 alkaen. Vuoden 2014 jälkeen paraneminen on edelleen jatkunut.

Mikäli nykykehitys jatkuu, pohjoisen pallonpuoliskon sekä keskileveysasteiden otsonikerroksen voi odottaa palautuvan täysin 2030-luvulle tultaessa. Eteläisellä pallonpuoliskolla paraneminen tapahtuu 2050-luvulla ja napa-alueilla vuoteen 2060 mennessä.

Hyvän kehityksen syynä on vuonna 1987 hyväksytty Montrealin pöytäkirja. Se on maailman ainoa kansainvälinen ympäristösopimus, jonka ovat ratifioineet kaikki maailman maat. Siinä sovittiin CFC-yhdisteiden ja muiden otsonikerrosta tuhoavien aineiden käytön vähentämisestä. CFC:tä käytettiin esimerkiksi aerosoleissa sekä viilennys- ja jäähdytysjärjestelmissä.

”Montrealin pöytäkirja on syystäkin yksi historian onnistuneimmista monenkeskisistä sopimuksista”, kiittelee YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim tiedotteessa.

Sopimus on nyt jälleen ajankohtainen, sillä jatkossa sen tarkoituksena on torjua myös ilmastonmuutosta.

Pöytäkirjan ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee voimakkaasti ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen, HFC-yhdisteiden, käyttöä. HFC-yhdisteitä käytetään esimerkiksi jääkapeissa ja ilmastointilaitteissa, ja niiden käyttöä on tarkoitus leikata yli 80 prosenttia. Parhaassa tapauksessa sopimus voi estää jopa 0,5 asteen ilmaston lämpenemisen.

”Hiilidioksidipäästöt ovat ylivoimaisesti tärkein ilmaston lämpenemistä aiheuttava kasvihuonekaasu. Voimme kuitenkin auttaa torjumaan ilmastonmuutosta myös vähentämällä muiden kaasujen, kuten HFC-kaasujen, käyttöä. Pienelläkin lämpenemisellä on merkitystä”, sanoo Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.

IlmastonmuutosYmpäristöpolitiikka politiikkaympäristöilmakehäilmastonmuutos

Lue myös

Suuri määrä takseja parkissa Ugandan Kampalassa

Uganda tavoittelee vihreitä kaupunkeja – Ensimmäinen askel on kunnollinen jätehuolto, joka voi luoda miljoonia työpaikkoja

Suurkaupunki Kampalassa elävä lukiolaistyttö toivoo, että kaupunkiin iskisi myrsky, jotta se voitaisiin rakentaa kokonaan uudelleen. Niin tuskin käy, mutta Uganda on liittynyt Vihreät kaupungit -ohjelmaan, jonka tuloksena kaupungeista pitäisi tulla kaikin tavoin kestävämpiä.
Aurinkovoimalla toimivia katulamppuja Kiinassa

Viime vuosi oli aurinkoenergian voittokulkua – Kiina etunenässä

Kehittyvät maat investoivat viime vuonna yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. Kehittyneissä maissa kehitys taas oli päinvastaista, kertoo YK:n tuore raportti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.