Uutiset Ympäristöpolitiikka

Raportti: Otsonikerros on paranemassa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua – Antaa toivoa myös ilmastonmuutoksen torjuntaan

Maailma sopi runsaat 30 vuotta sitten otsonikerrosta tuhoavien kaasujen käytön rajoittamisesta. Sopimus on nyt yhä ajankohtaisempi, sillä ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee myös ilmastoa lämmittävien HFC-yhdisteiden käyttöä. Parhaassa tapauksessa ne voivat estää 0,5 asteen lämpenemisen.
YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim
YK:n ympäristöohjelman johtajan Erik Solheimin mukaan otsonikerrosta suojeleva Montrealin pöytäkirja on yksi maailman menestyksekkäimmistä kansainvälisistä sopimuksista. (Kuva: Mark Garten / UN Photo)

Otsonikerroksen paraneminen on jatkunut niin hyvää vauhtia, että nykymenolla se on parantunut ennalleen vuoteen 2060 mennessä.

Näin ennustetaan uudessa tieteellisessä arviossa otsonikerroksen tilasta. Arvio julkistetaan neljän vuoden välein.

Otsonikerros sijaitsee stratosfäärissä, joka alkaa noin 15 kilometrin korkeudesta. Se torjuu auringon vahingollista uv-säteilyä.

Arvion mukaan osissa stratosfääriä otsonikerros on parantunut 1–3 prosenttia vuosikymmenessä vuodesta 2000 alkaen. Vuoden 2014 jälkeen paraneminen on edelleen jatkunut.

Mikäli nykykehitys jatkuu, pohjoisen pallonpuoliskon sekä keskileveysasteiden otsonikerroksen voi odottaa palautuvan täysin 2030-luvulle tultaessa. Eteläisellä pallonpuoliskolla paraneminen tapahtuu 2050-luvulla ja napa-alueilla vuoteen 2060 mennessä.

Hyvän kehityksen syynä on vuonna 1987 hyväksytty Montrealin pöytäkirja. Se on maailman ainoa kansainvälinen ympäristösopimus, jonka ovat ratifioineet kaikki maailman maat. Siinä sovittiin CFC-yhdisteiden ja muiden otsonikerrosta tuhoavien aineiden käytön vähentämisestä. CFC:tä käytettiin esimerkiksi aerosoleissa sekä viilennys- ja jäähdytysjärjestelmissä.

”Montrealin pöytäkirja on syystäkin yksi historian onnistuneimmista monenkeskisistä sopimuksista”, kiittelee YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim tiedotteessa.

Sopimus on nyt jälleen ajankohtainen, sillä jatkossa sen tarkoituksena on torjua myös ilmastonmuutosta.

Pöytäkirjan ensi vuonna voimaan tuleva lisäys säätelee voimakkaasti ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen, HFC-yhdisteiden, käyttöä. HFC-yhdisteitä käytetään esimerkiksi jääkapeissa ja ilmastointilaitteissa, ja niiden käyttöä on tarkoitus leikata yli 80 prosenttia. Parhaassa tapauksessa sopimus voi estää jopa 0,5 asteen ilmaston lämpenemisen.

”Hiilidioksidipäästöt ovat ylivoimaisesti tärkein ilmaston lämpenemistä aiheuttava kasvihuonekaasu. Voimme kuitenkin auttaa torjumaan ilmastonmuutosta myös vähentämällä muiden kaasujen, kuten HFC-kaasujen, käyttöä. Pienelläkin lämpenemisellä on merkitystä”, sanoo Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.

IlmastonmuutosYmpäristöpolitiikka politiikkaympäristöilmakehäilmastonmuutos

Lue myös

Suuri määrä takseja parkissa Ugandan Kampalassa

Uganda tavoittelee vihreitä kaupunkeja – Ensimmäinen askel on kunnollinen jätehuolto, joka voi luoda miljoonia työpaikkoja

Suurkaupunki Kampalassa elävä lukiolaistyttö toivoo, että kaupunkiin iskisi myrsky, jotta se voitaisiin rakentaa kokonaan uudelleen. Niin tuskin käy, mutta Uganda on liittynyt Vihreät kaupungit -ohjelmaan, jonka tuloksena kaupungeista pitäisi tulla kaikin tavoin kestävämpiä.
Aurinkovoimalla toimivia katulamppuja Kiinassa

Viime vuosi oli aurinkoenergian voittokulkua – Kiina etunenässä

Kehittyvät maat investoivat viime vuonna yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. Kehittyneissä maissa kehitys taas oli päinvastaista, kertoo YK:n tuore raportti.
Punainen kukka

Tuomioistuin: Terve ympäristö on perusoikeus

Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt merkittävän linjauksen, jonka mukaan oikeus terveeseen ympäristöön on perusoikeus. Sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kannalta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.