Uutiset Ympäristö

Raportti: Maaperän rappeutuminen maksaa biljoonia vuodessa

52 prosenttia maatalousmaasta on rappeutunut. Asiantuntijat muistuttavat, että ilmiö voi myös ajaa miljoonia ihmisiä pakolaiseksi.
(Kuva: Milo Mitchell / IFPRI -IMAGES / cc 2.0)

Maaperän rappeutuminen maksaa menetettyinä ekosysteemipalveluina vuosittain noin 5,6–9,4 biljoonaa euroa, mikä on 10–17 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Ongelman torjuminen sen sijaan toisi voittoja, käy ilmi tuoreesta raportista.

Muun muassa YK- ja EU-elimistä koostuvan The Economics of Land Degradation Initiative (ELD) -aloitteen tekemässä raportissa lasketaan maan tuottamien ekosysteemipalveluiden, kuten ruuan, veden, ilmastovaikutusten ja ravinteiden kierron, arvo. Mikäli maan rappeutumista estettäisiin, voitaisiin vuosittain lisätä globaaleja tuloja 66,8 biljoonalla eurolla, sillä maan ja metsän käytön hallinta on kustannusvaikutuksiltaan enimmäkseen neutraalia tai positiivista, raportissa kerrotaan.

Tällä hetkellä noin 52 prosenttia maailman maatalousmaasta on kuitenkin kohtuullisesti tai vakavasti rappeutunut. Kolmannes maailmasta on haavoittuvaista maan rappeutumiselle, ja Afrikasta kolmannes uhkaa avikoitua.

Kyse ei ole vain maataloudesta: maaperä on maailman toiseksi suurin hiilinielu ja maatalous ja maankäyttömuutokset taas toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Maan pilaantumiseen puuttuminen antaisi näin kaksinkertaisen mahdollisuuden vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin, raportissa sanotaan.

ELD muistuttaa myös, että noin 50 miljoonan ihmisen on arvioitu joutuvan lähtemään siirtolaiseksi ympäristösyistä lähivuosina.

Esimerkiksi Syyrian pakolaisaallon on arvioitu johtuvan osittain myös ilmastonmuutoksesta, joka kiihdytti maan sisäistä konfliktia.

"Kuten puheenjohtaja Juncker sanoi puheessaan viime viikolla, ilmastopakolaisista tulee uusi haaste, ellemme toimi nopeasti. Meidän on oltava niin kunnianhimoisia kuin mahdollista Pariisin ilmastoneuvotteluissa", sanoo raporttia kommentoinut EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella.

Ympäristö maataloustalousympäristömaaperä

Lue myös

Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle