Uutiset Ympäristö

Raportti: Maaperän rappeutuminen maksaa biljoonia vuodessa

52 prosenttia maatalousmaasta on rappeutunut. Asiantuntijat muistuttavat, että ilmiö voi myös ajaa miljoonia ihmisiä pakolaiseksi.
(Kuva: Milo Mitchell / IFPRI -IMAGES / cc 2.0)

Maaperän rappeutuminen maksaa menetettyinä ekosysteemipalveluina vuosittain noin 5,6–9,4 biljoonaa euroa, mikä on 10–17 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Ongelman torjuminen sen sijaan toisi voittoja, käy ilmi tuoreesta raportista.

Muun muassa YK- ja EU-elimistä koostuvan The Economics of Land Degradation Initiative (ELD) -aloitteen tekemässä raportissa lasketaan maan tuottamien ekosysteemipalveluiden, kuten ruuan, veden, ilmastovaikutusten ja ravinteiden kierron, arvo. Mikäli maan rappeutumista estettäisiin, voitaisiin vuosittain lisätä globaaleja tuloja 66,8 biljoonalla eurolla, sillä maan ja metsän käytön hallinta on kustannusvaikutuksiltaan enimmäkseen neutraalia tai positiivista, raportissa kerrotaan.

Tällä hetkellä noin 52 prosenttia maailman maatalousmaasta on kuitenkin kohtuullisesti tai vakavasti rappeutunut. Kolmannes maailmasta on haavoittuvaista maan rappeutumiselle, ja Afrikasta kolmannes uhkaa avikoitua.

Kyse ei ole vain maataloudesta: maaperä on maailman toiseksi suurin hiilinielu ja maatalous ja maankäyttömuutokset taas toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Maan pilaantumiseen puuttuminen antaisi näin kaksinkertaisen mahdollisuuden vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin, raportissa sanotaan.

ELD muistuttaa myös, että noin 50 miljoonan ihmisen on arvioitu joutuvan lähtemään siirtolaiseksi ympäristösyistä lähivuosina.

Esimerkiksi Syyrian pakolaisaallon on arvioitu johtuvan osittain myös ilmastonmuutoksesta, joka kiihdytti maan sisäistä konfliktia.

"Kuten puheenjohtaja Juncker sanoi puheessaan viime viikolla, ilmastopakolaisista tulee uusi haaste, ellemme toimi nopeasti. Meidän on oltava niin kunnianhimoisia kuin mahdollista Pariisin ilmastoneuvotteluissa", sanoo raporttia kommentoinut EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella.

Ympäristö maataloustalousympäristömaaperä

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.