Uutiset

Raportti: Kestävämpi maankäyttö tuottaisi biljoonan euron arvosta viljaa

Maaperän rapautumisen estäminen ja kestävämpi maankäyttö vähentäisivät myös köyhyyttä, arvioidaan tuoreessa raportissa.

Maailman viljasato voisi kasvaa yli kahdella miljardilla tonnilla vuodessa, mikäli sovellettaisiin kestävämpiä maankäyttötapoja. Viljasadon lisäyksen rahallinen arvo olisi noin biljoona euroa, osoittaa maankäyttöä tutkiva Economics of Land Degradation -aloite (ELD) väliraportissaan.

Lisäksi maaperän rapautumisen estäminen voi raportin mukaan myös vähentää köyhyyttä erityisesti maaseudulla.

Raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa viidesosa kuivien alueiden maasta sekä neljäsosa käyttökelpoisesta maasta on rapautunut, ja vaikutukset koskettavat miljardeja, erityisesti 1,2:ta miljardia maaseudun köyhää. Kaksi miljardia ihmistä elää kuivan maan alueilla, joissa vuosittainen viljelyskelpoisen maan menetys on noin 8–10 miljoonaa hehtaaria – suunnilleen saman verran kuin Itävallan pinta-ala.

Maan rapautuminen johtuu ELD:n mukaan useimmiten muun muassa maankäytön virheistä, kuivuuden aiheuttamista nälänhädistä sekä riittämättömistä energia- ja vesivaroista.

Vuoteen 2050 mennessä ruoan tuotantoa pitäisi lisätä 70–100 prosenttia, ELD varoittaa. Mikäli maatalouden tuottavuus säilyy nykyisellään vuoteen 2030 saakka, uutta viljelymaata tarvittaisiin vuosittain noin Norjan pinta-alan verran, jotta kasvava ruoan tarve voitaisiin tyydyttää.

ELD on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan määrittää maan kokonaistaloudellinen arvo. Sen tavoitteena on sekä estää maan rapautuminen että kääntää rapautumiskehityksen suuntaa.

Väliraportti julkistettiin Windhoekissa Namibiassa syyskuun loppupuolella järjestetyssä YK:n aavikoitumisen vastaisia toimia käsitelleessä konferenssissa.

Maatalous ja kehitysmaat köyhyysmaataloustalousmaaperä

Lue myös

Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tuoreimmat

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat