Uutiset

Raportti: Kehitys edistynyt, mutta "epätasa-arvosta on tullut aikaamme määrittävä ongelma"

Maailma on edistynyt esimerkiksi köyhyyden poistamisessa, mutta monet ihmiset ovat jääneet kyydistä, osoittaa UNDP:n uusi inhimillisen kehityksen raportti.
Naiset tekevät suuren osan maailman maataloustöistä mutta omistavat vain pienen osan maasta. Kuvassa kenialaisnainen. (Kuva: Cecilia Schubert / CC BY-NC 2.0)

Maailma on edistynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi esimerkiksi köyhyyden poistamisessa, mutta ongelmana on, että monet ihmisryhmät ovat jääneet kehityksen kyydistä, käy ilmi YK:n kehitysohjelman UNDP:n tuoreesta raportista.

"Epätasa-arvosta on tullut aikaamme määrittävä ongelma. Kahdeksan miljardööriä omistaa yhtä paljon kuin köyhin puolikas ihmiskunnasta. Sillä ei ole vain taloudellisia, vaan myös sosiaalisia ja poliittisia seuraamuksia", sanoi UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin toimiston johtaja Selim Jahan eilen julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Vuosittain ilmestyvässä raportissa luokitellaan 188 maata matalan, keskitason, korkean ja erittäin korkean inhimillisen kehityksen luokkiin. Kehitystä arvioidaan väestön tulotason, terveyden sekä koulutuksen perusteella. Paras maa on tänä vuonna Norja; Suomi on sijalla 23.

Raportin mukaan vuosina 1990–2015 matalan inhimillisen kehityksen tasolta on noussut ylemmäs yli kaksi miljardia ihmistä, mikä johtuu muun muassa äärimmäisen köyhyyden vähenemisestä. Silti kolmannes maailman ihmisistä elää yhä matalan inhimillisen kehityksen maissa, joita on tämänvuotisessa raportissa 41.

Vähiten kehittynyt maa on Keski-Afrikan tasavalta, jossa elinajanodote on 51,5 vuotta ja keskimääräinen koulutustaso 4,2 vuotta. Sitä edellä ovat Niger, Tšad, Burkina Faso ja Burundi. Tavallisesti kehitystilastojen pohjalla oleva Somalia ei ole mukana arviossa.

Keskiarvo piilottaa vaihtelun

Jahanin mukaan kaikissa yhteiskunnissa on ryhmiä, jotka ovat jääneet kehityksessä jälkeen. Heitä ovat esimerkiksi naiset, alkuperäiskansat, etniset vähemmistöt, pakolaiset, siirtolaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Esimerkiksi alkuperäiskansoja on maailman väestöstä viisi prosenttia mutta köyhistä 15 prosenttia, raportissa kerrotaan.

UNDP:n tilastot perustuvat laajaan tietomäärään, mutta usein ongelmana on, ettei syrjittyjen vähemmistöjen tilanteesta löydy riittävän tarkkaa dataa. Jahanin mukaan tarvittaisiinkin erittelevämpää dataa, sillä tällä hetkellä vaihtelu peittyy keskiarvojen alle. Lisäksi on pohdittava inhimillisen kehityksen arviointikriteereitä ylipäätään.

"Olemme olleet liian kauan keskiarvojen panttivankina. Se pitää lopettaa. On myös tärkeää tarkastella inhimillisen kehityksen laatua. Kyllä, lapsia menee kouluun, mutta tärkeä kysymys on, mitä he siellä oppivat", hän sanoi.

kehitysköyhyys

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.