Uutiset

Raportti: Kalankulutus kasvaa, vaikka saaliit alkavat pienentyä – ”Liian paljon aluksia jahtaa liian pientä määrää kalaa”

Kalankulutus on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2016 ihmiset kuluttivat henkeä kohti keskimäärin 20,4 kiloa kalaa. 1960-luvulla kulutus oli alle kymmenen kiloa, selviää YK:n raportista.
Kasa kalaa veden äärellä
Maailma syö yhä enemmän kalaa, mutta kalansaaliiden kasvu on alkanut jo taittua. (Kuva: James Verster / CC BY 2.0)

Noin kolmannes maailman tärkeimmistä kalakannoista on edelleen ylikalastuksen kohteena, varoittaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO tuoreessa raportissaan maailman kalastuksen tilasta.

Raportissa ennustetaan, että kalantuotanto kasvaa yhä seuraavien vuosikymmenien ajan, vaikka kalansaaliiden määrä on viime vuosina tasaantunut eikä ala kasva enää yhtä räjähdysmäisesti kuin aiemmin. Silti vuoteen 2030 mennessä kalastetun ja viljellyn kalan määrä nousee vielä 18 prosenttia nykyisestä, raportissa lasketaan.

Kasvu kuitenkin vaatii kalastuksen parempaa hallintaa, hävikin vähentämistä sekä laittomaan kalastukseen, saastumiseen ja ilmastonmuutokseen puuttumista, se sanoo.

Raportin mukaan maailma on viimeisten vuosikymmenien ajan kuluttanut yhä enemmän kalaa. Vielä 1960-luvulla ihmiset kuluttivat alle kymmenen kiloa henkeä kohti vuodessa. 1980- ja 1990-luvuilla kalankasvatus kasvoi nopeasti, ja vuonna 2016 ihmiset kuluttivat jo keskimäärin 20,4 kiloa kalaa per henki. Viime vuosina kalansaaliiden määrä on alkanut tasoittua, mutta etenkin kasvatetun kalan määrä kuitenkin kasvaa yhä.

Saasteet, ilmastonmuutos ja muun muassa ylikalastus ovat kuitenkin suuri ongelma. Noin kolmannesta tärkeimmistä kaupallisista kalalajeista kalastetaan nopeammin kuin kannat ehtivät uusiutua. Vielä 40 vuotta sitten kestämättömästi kalastettiin vain kymmentä prosenttia kalasta, raportissa kerrotaan.

Ylikalastukseen on pyritty puuttumaan monenlaisin keinoin, eivätkä synkät luvut FAO:n mukaan tarkoitakaan, etteikö mitään edistystä olisi tapahtunut. Ylikalastus kehitysmaissa kuitenkin peittoaa kehittyneissä maissa saavutetun edistyksen.

”Liian paljon aluksia jahtaa liian pientä määrää kalaa”, järjestö toteaa.

Maailman kalansaalis viljelty ja muu kala mukaan luettuna oli viime vuonna noin 171 miljonaa tonnia. Ala työllisti lähes 60 miljoonaa ihmistä ja tuotti 17 prosenttia ihmisten kuluttamasta eläinproteiinista. Suurin kalantuottaja oli Kiina, suurin kuluttaja EU.

kalastusruokaympäristö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.