Uutiset

Raportti: Jo 90 prosentilla maailman väestöllä on nyt sähköä – Koronapandemia on kuitenkin tehnyt sähköstä liian kallista 30 miljoonalle ihmiselle

Suurimmalla osalla maailman väestöstä on käytössään sähköä, mutta kehitys on ollut eriarvoista: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alle puolella väestöstä on sähköä, selviää YK-raportista.
Tuulivoimaloita.
Tuulivoimala Kenian Turkanassa vuonna 2017. Saharan eteläpuolinen Afrikka kärsii maailman alueista eniten sähkövajeesta. (Kuva: Will Crowne / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Sähköä saavien ihmisten määrä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana enemmän kuin koskaan. Nyt jo noin 90 prosentilla maailman väestöstä on käytössään sähköä, summaa tuore YK-järjestöjen ja muiden kansainvälisten järjestöjen raportti.

Ilman sähköä olevien määrä laski raportin mukaan vuosina 2010–2019 yli kolmanneksella 759 miljoonaan.

Myönteistä kehitystä selittää etenkin uusiutuvan energian käytön lisääntyminen sekä erilaiset hajautetut sähköntuotantomallit, joissa kotitalouksia ei kytketä varsinaiseen pääverkkoon, mutta ne saavat sähköä esimerkiksi erilaisten miniverkkojen kautta.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu, että sähköä saisi koko maailman väestö vuoteen 2030 mennessä, mutta raportin mukaan se ei nykymenolla tule toteutumaan.

Esimerkiksi koronapandemian vaikutukset ovat johtaneet siihen, että sähköstä on tullut liian kallista noin 30 miljoonalle ihmiselle, raportista selviää.

Suurin energiavaje on raportin mukaan Nigeriassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Etiopiassa. Saharan eteläpuolisen Afrikan maat kärsivätkin sähkövajeesta eniten: alle puolella väestöstä on sähköä.

”Jos pandemian pahentamat eriarvoisuudet jätetään huomiotta, kestävän energian tavoite saattaa jäädä saavuttamatta, mikä vaarantaa myös muut kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimuksen tavoitteet”, sanoo Maailmanpankin kehityspolitiikan johtaja Mari Pangestu YK:n uutiskeskuksen mukaan.

Raportissa tarkastellaan myös puhtaiden ruuanvalmistustapojen saatavuutta. Sen mukaan noin kolmanneksella maailman väestöstä, eli 2,6 miljardilla ihmisellä ei ole mahdollisuutta valmistaa ruokaa terveydelle ja ympäristölle turvallisilla tavoilla.
 
Ongelma on akuutein Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa noin 900 miljoonaa ihmistä eli 85 prosenttia väestöstä käyttää savuavaa keittoöljyä, kuten kerosiinia, hiiltä ja puuta. Tämä johtaa vuosittain miljooniin kuolemiin.

Raportti suosittelee etenkin uusiutuvan energian lisäämistä. Noin neljännes maailman sähköstä tuotetaan uusiutuvilla.

energiakestävän kehityksen tavoitteetuusiutuva energia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia