Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Nainen puolilähikuvassa.
Järjestöillä on Suomessa ollut historiallisesti läheisemmät suhteet valtioon kuin useassa muussa maassa, sanoo tutkija Julia Jousilahti. (Kuva: Demos Helsinki)

Kansalaisyhteiskunnan kyky herättää, ravistella ja keksiä uusia ratkaisuja on Suomessa johtanut historiallisiin edistysaskeliin muun muassa työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen.

Valtioneuvoston julkaiseman, tänä syksynä ilmestyneen raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan toiminta on viime vuosina kuitenkin muuttunut suuntaan, joka herättää myös huolta.

Muun muassa järjestöjen edustajien haastatteluihin perustuvan raportin mukaan järjestöjen rahoitus, jota on perinteisesti katettu jäsenmaksuilla, koostuu nyt kasvavassa määrin valtion myöntämistä tuista. Järjestöt kokevat, että tuet ovat yleistuen sijasta yhä useammin kohdennettuja hanketukia, joille valtio voi myös asettaa tiukempia ehtoja.

Tukibyrokratia vaatii usein sellaista ammattitaitoa ja resursseja, jota vapaaehtoisvoimin pyörivissä järjestöissä ei välttämättä ole. Järjestöjen toiminta onkin samaan aikaan ammattimaistunut. Palkattua henkilökuntaa on enemmän, ja järjestöiltä odotetaan nykyisin ammattimaista palvelua. Moni järjestö on myös yhtiöittänyt toimintaansa ja alkanut kilpailla yritysten kanssa.

Raportin mukaan muun muassa nämä kehityskulut voivat heikentää järjestöjen kykyä toimia itsenäisesti ja innovatiivisesti ja arvostella esimerkiksi päättäjiä tai yhteiskunnan muita instituutioita.

Raportin tekivät ajatushautomo Demos Helsinki, Jyväskylän ja Lapin yliopistot sekä Suomen ympäristökeskus.

Järjestöjen ammattimaistuminen ei itsessään ole huono asia, sanoo Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, joka on yksi raportin kirjoittajista.

Hänen mukaansa moni vapaaehtoinen kokee varmasti, että toiminnasta tulee mielekkäämpää, kun järjestöön palkataan ammattilaisia. Sen sijaan Jousilahtea huolestuttaa järjestötoiminnan kokonaisvaltaisempi muutos.

”Itsenäinen kansalaisyhteiskunta toimii julkisen ja yksityisen sektorin vastavoimana ja täydentäjänä. Se voi painostaa päättäjiä ja kerätä ihmisiä yhteen edistämään sellaisia asioita, joita kukin pitää tärkeänä. Liiallinen riippuvuus rahoittajista tai järjestökentän keskittäminen saattaa kuitenkin murentaa järjestöjen kekseliäisyyttä ja kykyä haastaa”, Jousilahti sanoo.

Järjestökentän muuttuva luonne ei ole yksinomaan suomalainen ilmiö, mutta Jousilahti painottaa, että järjestöillä on Suomessa ollut historiallisesti läheisemmät suhteet valtioon kuin useassa muussa maassa, kuten esimerkiksi Ranskassa.

”Suomessa eliitti perusti ja tuki järjestöjä kansallisen heräämisen aikoihin 1800-luvulla. Niillä oli silloin kansaa sivistävä rooli ja monet julkista valtaa edustavat tahot, kuten opettajat ja papit, olivat aktiivisia järjestöissä. Siksi suomalainen kansalaisyhteiskunta on perinteisesti ollut läheisempi valtion kanssa kuin Ranskassa, jossa se syntyi selkeämmin valtion vastavoimana”, hän toteaa.

Nainen puolilähikuvassa.
Fingon oppimistoiminnann johtaja Outi Hannula toimii, että valtion rahoitusta riittäisi edelleen myös syrjäseuduilla haavoittuvien ryhmien kanssa toimiville kehitysyhteistyöjärjestöille. (Kuva: Fingo)

Sosiaalista muutosta on vaikea todistaa

Kansalaisyhteiskunnan ammattimaistuminen koskee myös kehitysyhteistyöjärjestöjä, joita ruodittiin jo vuonna 2017 Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin kirjassa Hyvän tekemisen markkinat. Sen mukaan kehitysyhteistyöjärjestöjen ykkösprioriteetti ei enää ole eriarvoistavien rakenteiden muuttaminen vaan hankkeiden tehokas toteuttaminen esimerkiksi keräämällä mahdollisimman paljon resursseja apua tarvitseville.

Tällainen toiminta voi näyttäytyä laastariratkaisuna, jolla kehitysyhteistyöjärjestöt eivät puutu ongelman juurisyihin vaan toteuttavat tilaustöinä projekteja, jotka näyttävät rahoitusraporttien näkökulmasta mahdollisimman vaikuttavilta.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon oppimistoiminnan johtaja Outi Hannula tunnistaa osan valtioneuvoston raportin huomioista sekä myös Johanssonin kritiikistä. Hän painottaa, että vaikka järjestöt mielellään pohtivat tuloksellisuutta rahoittajin kanssa, sosiaalinen muutos on niin moninaista, että sitä voi olla vaikea mitata.

”On tärkeää, että rahoitusta riittäisi edelleen myös syrjäseuduilla haavoittuvien ryhmien kanssa toimiville kehitysyhteistyöjärjestöille. Ne tekevät tiivistä yhteistyöstä pienten paikallisten järjestöjen kanssa, jotka eivät välttämättä osaa englantia tai ole hankkeiden raportoinnin suhteen osaavimmasta päästä”, Hannula sanoo.

Hän korostaa, että suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ovat viime vuosien aikana onnistuneet selättämään monenlaisia haasteita ja uudistumaan.

”Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt toimivat edelleen sellaisissa maissa ja alueilla, joihin Suomella ei ole juurikaan kaupallisia tai poliittisia suhteita. Järjestöillä on ketteryyttä ja erityinen luonteensa.  Moni järjestö käyttää myös digitalisaatiota hyväkseen, mikä on edesauttanut toiminnan uudelleen organisoimista koronaviruksen takia”, hän pohtii.

Kansalaisyhteiskunta voi Suomessa hyvin, mutta leikkaukset huolettavat

Valtioneuvoston raportin havainnoista huolimatta suomalainen kansalaisyhteiskunnan tila on edelleen virkeä ja vakaa. Jousilahden mukaan järjestöt eivät ole hylänneet itsenäisyyttään parista hopearahasta – ainakaan vielä.

”Viime vaaleissa järjestöt haastoivat rohkeasti päättäjiä esimerkiksi ilmastoteemojen suhteen. Toivon kuitenkin, että Suomessa ymmärrettäisiin kansalaisyhteiskunnan merkitys, etenkin silloin, kun se on moninainen ja ihmisten arjessa läsnä. Pitäisi esimerkiksi huolehtia siitä, että julkisessa päätöksenteossa tulevat kuulluksi myös pienemmät järjestöt pelkkien kattojärjestöjen sijaan”, Jousilahti sanoo.

Jousilahden tavoin myös Fingon Outi Hannula painottaa kansalaisyhteiskunnan moninaisuuden merkitystä. Tosin sen takaamiseksi tarvitaan resursseja, ja vuonna 2015 ulkoministeriö myönsi tukea 163:lle kehitysyhteistyöjärjestölle, kun taas vuonna 2019 tukea sai vain 70 järjestöä.

Rahoitusahdinkoon ei myöskään näy lyhyellä aikavälillä mitään merkittäviä helpotuksia, sillä koronaviruksen kaikkia kielteisiä seurauksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Lisäksi Veikkauksen määrärahoja varjostaa epäselvä tulevaisuus.

Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa -raportti

  • Valtioneuvoston kanslian Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa -raportin kirjoittajat selvittivät kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyttä ja tilaa Suomessa.
     
  • Tutkimuskonsortiota johtivat Demos Helsinki, Jyväskylän ylipisto ja Suomen ympäristökeskus.
     
  • Raporttia varten haastateltiin 15:tä suomalaista järjestötoimijaa. Löydösten perusteella tutkimuskonsortion johtajat laativat kahdeksan suositusta, joiden on tarkoitus parantaa kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyttä ja toimintakykyä.
     
  • Kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyden takaamiseksi raportin kirjoittajat suosittelevat muun muassa järjestöjen yleistukien kasvattamisen kohdennettujen tukien rinnalle, järjestöjen kuulemista valtionavustustoiminnassa ja valtionavustusten hakemisen, myöntämisen ja raportoinnin yhtenäistämistä.

Järjestöjen toiminta ja avustustyö kehitysyhteistyöpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta Suomi Fingo

Lue myös

Temppelin raunioituneita pylväitä

Oikeusministeriö palkitsi tyttö-, ympäristö- ja vammaisjärjestöt demokratian edistämisestä

”Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Oikeusministeriö jakoi tällä viikolla kuudetta kertaa kansalaisyhteiskunnan demokratiapalkinnon.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Henkilö puolilähikuvassa.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen on valittu CONCORD-järjestön hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2021–2023.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä