Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Nainen puolilähikuvassa.
Järjestöillä on Suomessa ollut historiallisesti läheisemmät suhteet valtioon kuin useassa muussa maassa, sanoo tutkija Julia Jousilahti. (Kuva: Demos Helsinki)

Kansalaisyhteiskunnan kyky herättää, ravistella ja keksiä uusia ratkaisuja on Suomessa johtanut historiallisiin edistysaskeliin muun muassa työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen.

Valtioneuvoston julkaiseman, tänä syksynä ilmestyneen raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan toiminta on viime vuosina kuitenkin muuttunut suuntaan, joka herättää myös huolta.

Muun muassa järjestöjen edustajien haastatteluihin perustuvan raportin mukaan järjestöjen rahoitus, jota on perinteisesti katettu jäsenmaksuilla, koostuu nyt kasvavassa määrin valtion myöntämistä tuista. Järjestöt kokevat, että tuet ovat yleistuen sijasta yhä useammin kohdennettuja hanketukia, joille valtio voi myös asettaa tiukempia ehtoja.

Tukibyrokratia vaatii usein sellaista ammattitaitoa ja resursseja, jota vapaaehtoisvoimin pyörivissä järjestöissä ei välttämättä ole. Järjestöjen toiminta onkin samaan aikaan ammattimaistunut. Palkattua henkilökuntaa on enemmän, ja järjestöiltä odotetaan nykyisin ammattimaista palvelua. Moni järjestö on myös yhtiöittänyt toimintaansa ja alkanut kilpailla yritysten kanssa.

Raportin mukaan muun muassa nämä kehityskulut voivat heikentää järjestöjen kykyä toimia itsenäisesti ja innovatiivisesti ja arvostella esimerkiksi päättäjiä tai yhteiskunnan muita instituutioita.

Raportin tekivät ajatushautomo Demos Helsinki, Jyväskylän ja Lapin yliopistot sekä Suomen ympäristökeskus.

Järjestöjen ammattimaistuminen ei itsessään ole huono asia, sanoo Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, joka on yksi raportin kirjoittajista.

Hänen mukaansa moni vapaaehtoinen kokee varmasti, että toiminnasta tulee mielekkäämpää, kun järjestöön palkataan ammattilaisia. Sen sijaan Jousilahtea huolestuttaa järjestötoiminnan kokonaisvaltaisempi muutos.

”Itsenäinen kansalaisyhteiskunta toimii julkisen ja yksityisen sektorin vastavoimana ja täydentäjänä. Se voi painostaa päättäjiä ja kerätä ihmisiä yhteen edistämään sellaisia asioita, joita kukin pitää tärkeänä. Liiallinen riippuvuus rahoittajista tai järjestökentän keskittäminen saattaa kuitenkin murentaa järjestöjen kekseliäisyyttä ja kykyä haastaa”, Jousilahti sanoo.

Järjestökentän muuttuva luonne ei ole yksinomaan suomalainen ilmiö, mutta Jousilahti painottaa, että järjestöillä on Suomessa ollut historiallisesti läheisemmät suhteet valtioon kuin useassa muussa maassa, kuten esimerkiksi Ranskassa.

”Suomessa eliitti perusti ja tuki järjestöjä kansallisen heräämisen aikoihin 1800-luvulla. Niillä oli silloin kansaa sivistävä rooli ja monet julkista valtaa edustavat tahot, kuten opettajat ja papit, olivat aktiivisia järjestöissä. Siksi suomalainen kansalaisyhteiskunta on perinteisesti ollut läheisempi valtion kanssa kuin Ranskassa, jossa se syntyi selkeämmin valtion vastavoimana”, hän toteaa.

Nainen puolilähikuvassa.
Fingon oppimistoiminnann johtaja Outi Hannula toimii, että valtion rahoitusta riittäisi edelleen myös syrjäseuduilla haavoittuvien ryhmien kanssa toimiville kehitysyhteistyöjärjestöille. (Kuva: Fingo)

Sosiaalista muutosta on vaikea todistaa

Kansalaisyhteiskunnan ammattimaistuminen koskee myös kehitysyhteistyöjärjestöjä, joita ruodittiin jo vuonna 2017 Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin kirjassa Hyvän tekemisen markkinat. Sen mukaan kehitysyhteistyöjärjestöjen ykkösprioriteetti ei enää ole eriarvoistavien rakenteiden muuttaminen vaan hankkeiden tehokas toteuttaminen esimerkiksi keräämällä mahdollisimman paljon resursseja apua tarvitseville.

Tällainen toiminta voi näyttäytyä laastariratkaisuna, jolla kehitysyhteistyöjärjestöt eivät puutu ongelman juurisyihin vaan toteuttavat tilaustöinä projekteja, jotka näyttävät rahoitusraporttien näkökulmasta mahdollisimman vaikuttavilta.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon oppimistoiminnan johtaja Outi Hannula tunnistaa osan valtioneuvoston raportin huomioista sekä myös Johanssonin kritiikistä. Hän painottaa, että vaikka järjestöt mielellään pohtivat tuloksellisuutta rahoittajin kanssa, sosiaalinen muutos on niin moninaista, että sitä voi olla vaikea mitata.

”On tärkeää, että rahoitusta riittäisi edelleen myös syrjäseuduilla haavoittuvien ryhmien kanssa toimiville kehitysyhteistyöjärjestöille. Ne tekevät tiivistä yhteistyöstä pienten paikallisten järjestöjen kanssa, jotka eivät välttämättä osaa englantia tai ole hankkeiden raportoinnin suhteen osaavimmasta päästä”, Hannula sanoo.

Hän korostaa, että suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ovat viime vuosien aikana onnistuneet selättämään monenlaisia haasteita ja uudistumaan.

”Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt toimivat edelleen sellaisissa maissa ja alueilla, joihin Suomella ei ole juurikaan kaupallisia tai poliittisia suhteita. Järjestöillä on ketteryyttä ja erityinen luonteensa.  Moni järjestö käyttää myös digitalisaatiota hyväkseen, mikä on edesauttanut toiminnan uudelleen organisoimista koronaviruksen takia”, hän pohtii.

Kansalaisyhteiskunta voi Suomessa hyvin, mutta leikkaukset huolettavat

Valtioneuvoston raportin havainnoista huolimatta suomalainen kansalaisyhteiskunnan tila on edelleen virkeä ja vakaa. Jousilahden mukaan järjestöt eivät ole hylänneet itsenäisyyttään parista hopearahasta – ainakaan vielä.

”Viime vaaleissa järjestöt haastoivat rohkeasti päättäjiä esimerkiksi ilmastoteemojen suhteen. Toivon kuitenkin, että Suomessa ymmärrettäisiin kansalaisyhteiskunnan merkitys, etenkin silloin, kun se on moninainen ja ihmisten arjessa läsnä. Pitäisi esimerkiksi huolehtia siitä, että julkisessa päätöksenteossa tulevat kuulluksi myös pienemmät järjestöt pelkkien kattojärjestöjen sijaan”, Jousilahti sanoo.

Jousilahden tavoin myös Fingon Outi Hannula painottaa kansalaisyhteiskunnan moninaisuuden merkitystä. Tosin sen takaamiseksi tarvitaan resursseja, ja vuonna 2015 ulkoministeriö myönsi tukea 163:lle kehitysyhteistyöjärjestölle, kun taas vuonna 2019 tukea sai vain 70 järjestöä.

Rahoitusahdinkoon ei myöskään näy lyhyellä aikavälillä mitään merkittäviä helpotuksia, sillä koronaviruksen kaikkia kielteisiä seurauksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Lisäksi Veikkauksen määrärahoja varjostaa epäselvä tulevaisuus.

Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa -raportti

  • Valtioneuvoston kanslian Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa -raportin kirjoittajat selvittivät kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyttä ja tilaa Suomessa.
     
  • Tutkimuskonsortiota johtivat Demos Helsinki, Jyväskylän ylipisto ja Suomen ympäristökeskus.
     
  • Raporttia varten haastateltiin 15:tä suomalaista järjestötoimijaa. Löydösten perusteella tutkimuskonsortion johtajat laativat kahdeksan suositusta, joiden on tarkoitus parantaa kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyttä ja toimintakykyä.
     
  • Kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyden takaamiseksi raportin kirjoittajat suosittelevat muun muassa järjestöjen yleistukien kasvattamisen kohdennettujen tukien rinnalle, järjestöjen kuulemista valtionavustustoiminnassa ja valtionavustusten hakemisen, myöntämisen ja raportoinnin yhtenäistämistä.

Järjestöjen toiminta ja avustustyö kehitysyhteistyöpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta Suomi Fingo

Lue myös

Henkilö puolilähikuvassa.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen on valittu CONCORD-järjestön hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2021–2023.
Mielenosoittaja, jonka hengityssuojaimessa lukee Racism is a virus.

Black Lives Matter -liike ravistelee myös järjestömaailmaa – Women Deliver -tasa-arvojärjestön työntekijät kertovat ”toksisesta” rasismin kulttuurista

Rasismin vastainen kuohunta on lisännyt vaatimuksia siitä, että myös järjestöt tarkastelevat toimintaansa liittyviä rasismia. ”Vaikka haluaisimmekin ajatella, että olemme hyviä ihmisiä työmme luonteen vuoksi, humanitarismi ei estä meitä ilmaisemasta rasismia. Monella tavoin se voimistaa sitä”, kirjoittaa rasismia YK:ssa kokenut Corinne Gray.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä