Raportit: Avunantajat vähättelevät Etiopian ihmisoikeusongelmia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Raportit: Avunantajat vähättelevät Etiopian ihmisoikeusongelmia

Amerikkalainen Oakland Institute kritisoi Etiopian isoja avunantajia, jotka sen mukaan ovat jättäneet huomiotta pakkosiirrot. Suomen suurlähetystön mukaan avunantajayhteisön tutkimuksissa ei ole havaittu systemaattisia ongelmia.

(Kuva: Pete Lewis / UK Department for International Development / cc 2.0)

Avunantajat ovat jättäneet huomiotta Etiopian asukkaiden uudelleenasuttamiseen liittyvät ihmisoikeusongelmat, vaikka ne ovat niiden nenän edessä, kritisoi amerikkalainen tutkimuslaitos Oakland Institute (OI).

Instituutin heinäkuussa julkaisemien kahden raportin mukaan Etiopian suurimmat avunantajat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Maailmanpankki tukevat epäsuorasti pakkosiirtoja ja muita ihmisoikeusloukkauksia kehitysavulla eivätkä myönnä ongelmia omistakaan tutkimuksistaan huolimatta.

Etiopiassa toteutetaan parhaillaan niin kutsuttua kyläistämisohjelmaa, jonka ideana on siirtää yhteensä noin 1,5 miljoonaa ihmistä toiseen asuinpaikkaan vuosina 2010–2013 parempien peruspalvelujen takaamiseksi.

Ohjelma on saanut runsaasti kritiikkiä viime vuosina. OI:n lisäksi myös Human Rights Watchin (HRW) mukaan siirtojen yhteydessä on tapahtunut raiskauksia, pahoinpitelyitä ja laittomia pidätyksiä. Vaikka ohjelman pitäisi olla vapaaehtoinen, ihmisiä on siirretty pakolla ja heidän elinkeinonsa ovat kärsineet.

Osassa tapauksista maata on samaan aikaan markkinoitu ulkomaisille sijoittajille. Järjestöjen mukaan kyläistämisessä onkin kyse enemmän ihmisten häätämisestä teollisten suurplantaasien tieltä.

Havainnot jätetty huomiotta

Maailman köyhimpiin maihin kuuluva Etiopia on raskaasti riippuvainen kehitysavusta. OI myöntää, ettei avulla voi väittää suoraan rahoitettavan pakkosiirtoja, mutta se kritisoi tuoreissa raporteissaan sitä, että avunantajat tuellaan tekevät kyseenalaisesta kehitysmallista hyväksyttävän ja mahdollistavat rahoituksellaan ihmisoikeusloukkaukset.

Esimerkiksi peruspalveluiden parannusohjelma PBS:n kautta rahoitetaan palveluita alueilla, jonne ihmisiä on siirretty, OI:n raportissa kritisoidaan. Palveluiden saamisen ehtona on muutto.

Avunantajat ovat tehneet tutkimuksia väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista, mutta OI:n mukaan esiin nousseet ongelmat on jätetty huomiotta.

Se kritisoi myös Yhdysvaltain ja Ison-Britannian tammikuussa 2012 tekemää tutkimusta Etiopian eteläosista. Eteläosat eivät virallisesti kuuluu kyläistämisohjelman piiriin, mutta OI:n mukaan ihmisiä on silti häädetty plantaasien tieltä.

Seurantamatkalla kääntäjänä toimineen Will Hurdin mukaan yhteisöjen jäsenet kertoivat itse avoimesti muun muassa armeijan tekemistä raiskauksista ja häädöistä. Yhdysvallat ja Iso-Britannia kertoivat kuitenkin matkan jälkeen, ettei väitettyjä ihmisoikeusongelmia pystytty todistamaan.

Brittilehti Guardianin mukaan Iso-Britannia on kiistänyt Oakland Instituten syytteet siitä, että sen rahaa käytettäisiin pakkosiirtoihin. Maailmanpankki sen sijaan on tutkimassa PBS-ohjelman ongelmia.

Suomella kaksi hanketta

Myös Suomi kuuluu Etiopian 26-jäseniseen tärkeimpien avunantajien ryhmään, mutta se ei tue kritisoitua PBS-ohjelmaa. Suomen suurlähetystön lähetystösihteerin Janne Oksasen mukaan kyläistämisohjelma on herättänyt avunantajayhteisön keskuudessa paljon keskustelua. Hän kuitenkin painottaa, ettei yksikään avunantaja tue ohjelmaa rahallisesti.

Oksasen mukaan avunantajat ovat tehneet kyläistämisohjelman vaikutusalueille kymmenkunta tutkintamatkaa. Myös etelään on tehty seurantamatkoja, vaikka niitä ei pidetä virallisesti kyläistämisohjelmaan kuuluvina.

Kyläistämisohjelmasta tehtyjen tutkimusten perusteella merkkejä pakkosiirroista ei Oksasen mukaan ole löytynyt, toisin kuin järjestöjen mielestä.

"Seurantamatkojen pohjalta ei ole selvinnyt systemaattisia tai laajempia ihmisoikeusrikkomuksia. Yksittäistapauksia voi olla, ja havaitut ongelmat on nostettu esille viranomaisten kanssa", Oksanen sanoo.

Hänen mukaansa suurimpia ongelmia ovat pakkosiirtojen sijasta olleet toteutumattomat lupaukset – esimerkiksi luvattua vesipistettä tai terveydenhuoltopalveluita ei olekaan ollut.

Se käy ilmi esimerkiksi Suomen viime vuonna konsulttiyhtiö Finnmapilla teettämästä selvityksestä. Suomella on kyläistämisohjelman kohdealueilla kaksi hanketta, molemmat Benishangul-Gumuzin osavaltiossa.

Selvityksen mukaan suurin osa haastatelluista kertoi suostuneensa muuttamiseen, koska pelkäsi muuten joutuvansa ongelmiin. Toisaalta myös etuja löydettiin.

Oksasen mukaan raportin jälkeen on muun muassa päätetty, ettei Suomen tukemaa maanhallintahanketta toteuteta kunnissa, joissa kyläistämisen tilanne on epäselvä.

Lisää uusi kommentti