Uutiset Libanonin taloudellinen ja poliittinen kriisi

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.
Beirutin räjähdys tuhosi tuhansia rakennuksia. Kuva elokuulta. (Kuva: Emma Dalby / Norwegian Church Aid)

Tony El Mir oli työpaikallaan elokuun 4. päivänä, kun Libanonin pääkaupungin Beirutin satamassa vuosia säilötty ammoniumnitraattilasti räjähti,

”Paineaalto heitti minut nurin. Selkä oli kipeänä viikon verran”, El Mir kertoo Skype-haastattelussa.

Räjähdys aiheutti tuhoja jopa 20 kilometrin säteellä. Noin 180 ihmistä kuoli ja 6 500 loukkaantui. Tuhansia rakennuksia vaurioitui ja 300 000 ihmistä menetti tilapäisesti kotinsa.

El Mir työskentelee operaatiojohtajana paikallisessa YMCA-järjestössä, joka tunnetaan Suomessa myös lyhenteellä NMKY.

Järjestö tarjoaa muun muassa ammattikoulutusta nuorille. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on jakaa paikallisiin terveyskeskuksiin noin 60:tä kroonisten tautien hoitoon tarkoitettua lääkettä.

Lääkevarasto sijaitsi melko lähellä räjähdyspaikkaa, ja El Mirin ensimmäisenä huolenaiheena olikin se, miten lääkkeiden on käynyt.

”Siellä oli miljoonien dollarien edestä lääkkeitä. Katto tuhoutui täysin, samoin palovaroitusjärjestelmä. Teimme töitä yöhön asti korjataksemme kaiken. Lääkkeet kuitenkin saatiin pelastettua.”

Nyt räjähdyksestä on runsaat kaksi ja puoli kuukautta. Sinä aikana Beirutin jälleenrakennus on päässyt alkuun, mutta edistys on ollut hidasta.

Libanonissa oli monta kriisiä päällekkäin jo ennen räjähdystä, ja siksi jälleenrakennuksen edistymistä on yleensäkin vaikea arvioida, kertoo Kirkon Ulkomaanavun (KUA) humanitaarisen avun koordinaattori Emma Pajunen.

Siksi paluusta normaaliin on vaikea haaveilla.

”On pakolaiskriisi, talouskriisi, koronakriisi ja poliittinen kriisi. Räjähdys tuntui lähinnä viimeiseltä pisaralta kaiken päälle. Jo vaikeuksissa olevat ihmiset saattoivat vielä lisäksi menettää työpaikkansa, kotinsa ja terveytensäkin”, hän kuvailee.

Nainen puolilähikuvassa.
Emma Pajunen kartoittaa koulutussektorin tuen tarvetta Beirutissa. (Kuva: Saara Mansikkamäki / Kirkon Ulkomaanapu)

Hihat käärittiin heti

Jälleenrakennustyö kyllä alkoi Libanonissa nopeasti, ja sen ansiosta monet ihmiset ovat jo päässeet muuttamaan takaisin koteihinsa.

”Ei mennyt varmaan tuntejakaan, kun ensimmäiset vapaaehtoiset olivat jo kaduilla siivoamassa”, Pajunen muistelee.

Esimerkiksi Libanonin YMCA alkoi heti seuraavana päivänä värvätä ympäri Libanonia vapaaehtoisia auttamaan siivoustöissä ja asuntojen korjaamisessa. Se sai liikkeelle 80 vapaaehtoista, jotka tekivät töitä kuukauden verran putkeen.

Tukea se on saanut muun muassa Suomen YMCA:n liitolta, Suomen Lähetysseuralta ja Filantropialta, jotka ovat lahjoittaneet hätäaputyöhön yhteensä 69 000 euroa.

”Aloimme myös ostaa vesitankkeja ja toimittaa niitä ihmisille. Moni muu järjestö jakoi ruokaa, joten emme itse ryhtyneet siihen vaan aloimme jakaa kodinkoneita, sillä moni menetti räjähdyksessä jääkaapin tai lieden”, Tony El Mir kertoo.

Kirkon Ulkomaanapu jakoi norjalaisen sisarjärjestönsä kanssa heti räjähdyksen jälkeen hygieniatarvikkeita ja ruokaa yli sadalle perheelle. Myös monet muut paikalliset ja kansainväliset avustusjärjestöt ovat jakaneet ruokaa, hygieniapakkauksia ja käteistä, korjanneet vesijärjestelmiä ja rakennuksia ja asentaneet vesitankkeja.

Lapsilla traumoja

Apua tarvittaisiin kuitenkin lisää. YK pyysi kansainväliseen apuun noin 300:aa miljoonaa euroa. Siitä vasta noin kolmannes on saatu kasaan.

El Mirin mukaan eniten Beirutissa tarvitaan edelleen ruoka- ja käteisapua. Samaa mieltä on Pajunen, jonka mukaan myös lapset ja nuoret ovat erityisen suuressa avun tarpeessa.

Hän on parhaillaan Beirutissa koordinoimassa KUA:n, sen norjalaisen sisarjärjestön ja paikallisen järjestön uutta koulutustuen hanketta. Koulutussektorilla kaivataan tukea, sillä räjähdys vaurioitti pariasataa koulua, josta vasta 18 on saatu korjattua. 85 000 lapsen koulunkäynti on häiriintynyt. Tarvetta on ainakin kunnostustöille, oppimateriaaleille ja psykososiaaliselle tuelle.

”Räjähdys on aiheuttanut monelle traumoja. Nyt lapset tarvitsisivat nimenomaan vakautta ja turvallisuutta. Oppimisen lisäksi koulut tarjoavat lapsille suojatun ympäristön, mikä on kriisitilanteissa ensiarvoisen tärkeää”, Pajunen sanoo.

Tilanne on vakava, sillä koulut olivat olleet jo ennen räjähdystä suljettuna koronan takia helmikuusta alkaen. Tartuntoja on todettu yli 65 000.

Ihmisiä avustuslaatikon ympärillä.
KUA:n tuella toimitettiin Beirutiin hygieniapaketteja. Ne sisälsivät muun muassa hammastahnaa ja -harjoja, wc-paperia, käsidesiä ja saippuaa. (Kuva: Håvard B Jelland / Norwegian Church Aid)

Jääkaappi voi maksaa puolen vuoden palkan

Räjähdyksestä toipumisen tekee erityisen vaikeaksi se, että Libanon oli vaikeassa taloudellisessa ja poliittisessa kriisissä jo ennen räjähdystä. Poliittista elämää hallitsee uskontopohjaisten puolueiden kiistely ja oman edun tavoittelu. Tuontiriippuvainen maa on ylivelkaantunut, sen pankkisektori on kriisissä ja inflaatio jyllää.

Libanon on kärsinyt myös Syyrian konfliktista: 6,8 miljoonan asukkaan maassa on noin 1,5 miljoonaa pakolaista. Lisäksi palestiinalaispakolaisia on noin puoli miljoonaa.

Toukokuussa arvioitiin (pdf), että köyhyydessä elävien osuus on kaksinkertaistunut Libanonissa vuoden aikana. Libanonin Punaisen Ristin räjähdyksen jälkeen tekemän kyselyn mukaan lähes 80 prosentilla ei ollut säästöjä.

”Esimerkiksi jääkaappi voi nykyään maksaa keskituloiselle puolen vuoden palkan”, El Mir kertoo.

Jo viime syksynä moni sai tarpeekseen. Maassa alkoi mielenosoitusten aalto, jonka seurauksena hallitus erosi. Moni uskoi, että nyt maassa nähdään viimein muutoksia, mutta niin ei käynyt.

”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista. Vallankumouksen epäonnistuminen loi turhautumista: ihmiset olisivat toivoneet, että jokin toimisi paremmin tämän jälkeen. Nyt ihmiset köyhtyvät yhä enemmän, he pelkäävät tulevaisuutta ja uutta sisällissotaa”, El Mir sanoo.

Selviytymiskeinot ovat vähissä. Ihmiset ovat yksipuolistaneet ruokavaliotaan ja säästävät myös terveys- ja koulutuskuluista, hän kertoo.

Yksi vaihtoehto on lähteä kokonaan pois: viime kuukausina Libanonista on paettu muun muassa veneillä kohti Kyprosta.

”Nuorempi ikäluokka on saanut tarpeekseen ja haluaa lapsilleen paremman tulevaisuuden Libanonin ulkopuolella. Vanhemmat ihmiset, jotka ovat käyneet läpi sotia, taas ovat tottuneempia kriiseihin. Esimerkiksi monet kauppiaat vain lakaisivat rojut pois ja avasivat liikkeensä räjähdyksen jälkeen. Elämä jatkui”, Pajunen kuvailee.

Vakautta tarvitaan

Länsimaat ovat vaatineet Libanonin hallitukselta uudistuksia vastineeksi avusta, mutta vielä niitä ei ole nähty. Hallitus erosi jälleen räjähdyksen jälkeen eikä uutta ole saatu kokoon. Pääministeri saatiin valittua lopulta torstaina. Räjähdyksen syyn selvittelyssä ei ole juuri edetty.

Nyt Libanon tarvitsisi ennen kaikkea vakautta. Tällä hetkellä ei ole varmaa, onko keskuspankilla varaa jatkaa peruselintarvikkeiden ja lääkkeiden subventointia, mikä johtaisi niiden hinnannousuun lähiaikoina.

”Tavallisilla libanonilaisilla ei sen jälkeen ole varaa niihin. On todella vaikea sanoa, missä ollaan esimerkiksi puolen vuoden kuluttua”, Pajunen toteaa.

Lisäys 24.10: Lisätty tieto maan pääministerin valinnasta.

Libanonin taloudellinen ja poliittinen kriisi avustustyökatastrofiapupolitiikkahallinto Libanon Kirkon UlkomaanapuSuomen YMCA:n liittoSuomen Lähetysseura

Kommentit

Lähettänyt Sirkku Kivistö (ei varmistettu) 22.10.2020 - 16:08

Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV) ry ja Arabikansojen ystävyysseura (AKYS) ry työskentelevät Libanonissa palestiinalaisen Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa. Libanonin kriisit koettelevat palestiinalaisleirejä erittäin voimakkaasti, kun tyypillisesti vaatimattomatkin työt ovat loppuneet. PSV ja AKYS ovat avustaneet köyhiä perheitä hygieniatarvikkeiden ja erityislasten tarpeiden hankinnoissa. Lisäksi järjestöillä on yhteydenpitokampanja kummilasten ja kummivanhusten kanssa sekä kannustusviestien lähettäminen perheneuvoloiden henkilökunnalle. Äärettömän vaikeana aikana Suomesta käsin muistaminen lohduttaa ja ilahduttaa, on palaute. Sirkku Kivistö, verkostokoordinaattori

Lue myös

Vaurioitunut rakennus, jonka edessä keltainen nauha.

Ihmisoikeusjärjestö HRW vaatii YK:ta tutkimaan Libanonin vuoden takaisen räjähdyksen – ”He tiesivät, mitä tapahtuisi, eivätkä toimineet”, kritisoi tyttärensä menettänyt isä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin uusi raportti syyttää useita korkean tason viranomaisia ja poliitikkoja Libanonissa vuosi sitten tapahtuneesta, yli 200 ihmisen kuolemaan johtaneesta räjähdyksestä. Maan lähes romahtanut hallinto ei ole kyennyt tutkimaan tapausta vaan on pikemminkin pyrkinyt estämään tutkinnan.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Suurin osa Beirutin räjähdyksessä vaurioituneista rakennuksista on korjattu – Nyt kodittomuutta aiheuttaa nopeasti paheneva köyhyys

Libanonissa elokuussa tapahtuneen räjähdyksen tuhoja on saanut korjattua, mutta nyt koronaviruspandemia, rajut rajoitustoimet ja talouskriisi ajavat ihmisiä köyhyyteen. Monella ei yksinkertaisesti ole varaa vuokraan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat