Uutiset

Raiskaukset ovat eriarvoistamisen väline Intiassa – Kastittoman on vaikea perätä oikeuksiaan

Intian hallitsevat kastit käyttävät järjestelmällisesti joukkoraiskauksia keinona alistaa dalit-naisia ja -tyttöjä ja vahvistaa rakenteellisia sukupuoli- ja kastihierarkioita. Monet tapaukset eivät koskaan edes etene oikeuteen asti, vaan ne sovitaan perinteisissä kyläkokouksissa, joita johtavat hallitseviin kasteihin kuuluvat maanomistajat.
Naisia istumassa kadulla ruohosäkkien kera.
Maattomat dalit-naiset myyvät ruohoa lähellä Yamuna Nagarin kaupunkia Haryanan osavaltiossa. Haryanassa 85 prosenttia daliteista ei omista maata. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- ”Hän oli kaltaisemme, tyttö köyhästä maattomien perheestä. He raiskasivat ja pahoinpitelivät hänet, ja kun hän kuoli, he polttivat hänen ruumiinsa kysymättä perheen lupaa. Sen jälkeenkään he eivät sallineet perheen puhua asiasta. Tämä on täsmälleen samaa, mitä minä ja perheeni jouduimme kokemaan ja koemme edelleen. Ainoa ero on, että minä olen elossa”, sanoo Shabnam.

Shabnam on nuori nainen pohjoisen Intian Haryanan osavaltiosta. Hän puhuu aiemmin syksyllä Intiaa järkyttäneestä 19-vuotiaan naisen joukkoraiskauksesta naapuriosavaltio Uttar Pradeshissa. Raiskaajat kuuluvat hallitsevaan kastiin, raiskattu kastijärjestelmän pohjalta löytyviin daliteihin.

Tapaus ei ole harvinainen. Equality Now ja Swabhiman Society -järjestöjen raportissa todetaan, että hallitsevat kastit käyttävät järjestelmällisesti joukkoraiskauksia keinona alistaa dalit-naisia ja -tyttöjä ja vahvistaa rakenteellisia sukupuoli- ja kastihierarkioita.

Haryanan osavaltiossa dalititien osuus väestöstä on noin viidennes. Raportin mukaan osavaltio on voimakkaan patriarkaalinen kastiyhteiskunta. Väkivalta naisia kohtaan on yleistä: vuoden 2018 rikostilastojen mukaan alueella  raiskattiin neljä naista joka päivä.

”Luullaan, että raiskaus on yksittäinen rikos. Mutta dalit-uhreille se on vain alku elämänmittaiselle rikosten ketjulle: henkistä pahoinpitelyä, pelottelua, uhkailua sekä perusoikeuksien, koulutuksen ja säällisen elannon kiistämistä. Kun on tullut raiskatuksi, säilyy uhrina läpi koko elämän”, asianajaja Manisha Mashaal sanoo.

Mashaal uskoo, että lähes 80 prosenttia dalit-naisten raiskauksista jää ilmoittamatta poliittisten ja sosiaalisten paineiden vuoksi. On tavallista, että raiskaajat uhkailevat uhria ja tämän perhettä. Murtaakseen hiljaisuuden dalit-naisiin ja tyttöihin kohdistuvien rikosten ympärillä hän perusti vuonna 2013 hyväntekeväisyysjärjestö Swabhiman Societyn, joka tarjoaa raiskausten uhreille muun muassa psykologista tukea ja lakiapua.

”Tämä on turvapaikka sadoille naisille, joita on runneltu ja leimattu, ja joilla ei ole ketään muuta, jonka puoleen kääntyä”, Mashaal sanoo.

Hän perusti järjestönsä, koska huomasi, ettei daliteilla ollut tietoa sen enempää laillisista oikeuksistaan kuin keinoista perätä niitä.

”Olin kuin häkissä”

Monet tapaukset eivät koskaan edes etene oikeuteen asti, vaan ne sovitaan perinteisissä Khap Panchayat -kyläkokouksissa, joita johtavat hallitseviin kasteihin kuuluvat maanomistajat. Kokousten päätökset ovat usein kiistanalaisia ja dalitien vastaisia, mutta koston pelossa niitä ei vastusteta. Dalitit eivät omista maata ja ovat siten maaseudulla täysin maanomistajien armoilla.

Hallitsevan kastin miehet raiskasivat joukolla alaikäisen Mamtan. Kyläkokous päätti, että tytön täytyy naida yksi raiskaajistaan, eikä isä uskaltanut vastustaa päätöstä. Häiden jälkeen Mamta suljettiin kuukausiksi ahtaaseen huoneeseen, jossa  hänen aviomiehensä sekä tämän sukulaiset ja ystävät toistuvasti raiskasivat tytön.

”Olin kuin häkissä. Aviomieheni lukitsi oven ulkopuolelta. Hän ei muuten koskenutkaan minuun, sillä olen dalit, mutta raiskasi aina halutessaan. Olin kuin mutaan juuttunut kärpänen, en voinut elää mutta en voinut lentää poiskaan”, nykyään 26-vuotias Mamta kertoo.

Lopulta Mamta pääsi pakoon ja löysi Swabhiman Societyn. Kohtalotovereidensa kanssa hän on päättänyt vaatia oikeutta oikeassa tuomioistuimessa.

”Joka kerta kun menemme oikeuteen, näemme rikollisten palkanneen 10–15 asianajajaa isoista lakifirmoista. Dalit-naisilla ei ole varaa yhteenkään. Niinpä kannustamme tänne tulleita tyttöjä palaamaan kouluun ja lukemaan lakia. Meidän täytyy rakentaa oma naisasianajajien verkostomme”, Manisha Mashaal sanoo.

Tällä hetkellä ainakin kymmenen Swabhiman Societysta suojaa hakeneista naisista opiskelee oikeustiedettä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija