Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Rahoituksen loppuminen uhkaa Suomen asekauppaa tutkivan SaferGloben toimintaa

Ulkoministeriö ei myöntänyt tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta SaferGlobe-ajatushautomolle. ”Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.
SaferGlobe-järjestön logo ovessa
SaferGlobe tutkii muun muassa Suomen asekauppaa. (Kuva: Teija Laakso)

Rauhan ja turvallisuuden alan tutkimustyötä tekevän SaferGlobe-ajatushautomon toiminta on uhattuna, sillä ulkoministeriö ei ole myöntänyt järjestölle tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta.

Ulkoministeriö myönsi helmikuun puolivälissä yhdeksälle ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivalle järjestölle yleisrahoitusta yhteensä 911 000 euroa.

Tukea myönnetään useimpina vuosina samoille järjestöille, mutta tänä vuonna ilman rahoitusta jäivät SaferGloben lisäksi myös Finnwatch sekä Ahvenanmaan rauhaninstituutti.

SaferGlobe tunnetaan Suomessa etenkin Suomen asekauppatilastojen tutkimisesta. Se tekee myös muuta rauhan ja turvallisuuden alan tutkimustyötä ja on viime vuosina pyörittänyt esimerkiksi Euroopan komission rahoituksella EU:n kriisinhallinnan vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta.

”Päätös on hämmentävä, koska olemme tehneet jatkuvasti tärkeää työtä, joka on ollut julkisuudessa ja luonut Suomelle kansainvälisiä verkostoja. Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

SaferGlobe sai 35 000 euron rahoituksen ulkoministeriöltä vuosina 2017 ja 2018. Yleisrahoituksen loppuminen on järjestölle kova isku, sillä sen avulla on pystytty pyörittämään esimerkiksi järjestön hallintoa ja varmistamaan näin toiminnan jatkuminen. Nyt sen ainoa työntekijä on jouduttu lomauttamaan lähes kokonaan. Uutta rahoitusta etsitään joukkorahoituskampanjan avulla.

Rangaistus kriittisyydestä?

Ulkoministeriö jakaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimiville järjestöille rahaa vuosittain. Haku muutettiin kolme vuotta sitten avoimeksi kaikille järjestöille. Se tarjosi SaferGloben kaltaisille järjestöille mahdollisuuden hakea rahoitusta mutta tarkoittaa myös sitä, että kaikki hakijat eivät joka vuosi saa tukea.

Rahoitusta ei tulekaan pitää vakiintuneena rahoituksen lähteenä järjestöille, painottaa yksikönpäällikkö Matti Nissinen ulkoministeriön EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksiköstä.

”Hakemukset arvioidaan joka vuosi erikseen. Hakuprosessi pohjautuu niihin painopisteisiin, joita kullakin hetkellä on. Päätökset vaihtelevat sen mukaan, millaisia lausuntoja yksiköiltä saadaan, millaisia hakemuksia tulee ja miten ne vastaavat hakukierroksen painopisteisiin”, hän sanoo.

Päätökset ovat kuitenkin herättäneet ihmetystä, sillä haun painopisteet olivat samat kuin viime vuonna: sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja konfliktinehkäisy, rauhanvälitys, ihmisoikeudet ja demokratia sekä transatlanttinen yhteistyö. Erona on, että päätökset valmisteli ulkoministeriössä eri yksikkö kuin viime vuonna.

Mekri kritisoi sitä, että helmikuussa tulleeseen päätökseen oli vaikea varautua. Yleensä valtion yleisrahoituksen saamiseen on voinut luottaa, kun sitä on kerran alkanut saada, hän muistuttaa.

”Jos olisimme osanneet odottaa, että näin käy, olisimme tehneet kriisisuunnitelman ja yrittäneet kohentaa taloutta. Nyt siihen ei ole mahdollisuutta”, hän toteaa.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon viime viikolla julkaisemassa artikkelissa pohditaan myös, jäivätkö SaferGlobe ja Finnwatch ilman rahoitusta kriittisten tutkimuskohteidensa vuoksi, sillä SaferGlobe on ollut julkisuudessa etenkin asekauppatilastojen ja Finnwatch suomalaisten yritysten vastuullisuuden tutkimisen vuoksi. Ulkoministeriön mukaan tästä ei ole kyse.

Järjestöjen toiminta ja avustustyö politiikkakansalaisyhteiskuntakonfliktinratkaisurauhaturvallisuus Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Mielenosoittaja, jonka hengityssuojaimessa lukee Racism is a virus.

Black Lives Matter -liike ravistelee myös järjestömaailmaa – Women Deliver -tasa-arvojärjestön työntekijät kertovat ”toksisesta” rasismin kulttuurista

Rasismin vastainen kuohunta on lisännyt vaatimuksia siitä, että myös järjestöt tarkastelevat toimintaansa liittyviä rasismia. ”Vaikka haluaisimmekin ajatella, että olemme hyviä ihmisiä työmme luonteen vuoksi, humanitarismi ei estä meitä ilmaisemasta rasismia. Monella tavoin se voimistaa sitä”, kirjoittaa rasismia YK:ssa kokenut Corinne Gray.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.