Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Rahoituksen loppuminen uhkaa Suomen asekauppaa tutkivan SaferGloben toimintaa

Ulkoministeriö ei myöntänyt tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta SaferGlobe-ajatushautomolle. ”Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.
SaferGlobe-järjestön logo ovessa
SaferGlobe tutkii muun muassa Suomen asekauppaa. (Kuva: Teija Laakso)

Rauhan ja turvallisuuden alan tutkimustyötä tekevän SaferGlobe-ajatushautomon toiminta on uhattuna, sillä ulkoministeriö ei ole myöntänyt järjestölle tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta.

Ulkoministeriö myönsi helmikuun puolivälissä yhdeksälle ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivalle järjestölle yleisrahoitusta yhteensä 911 000 euroa.

Tukea myönnetään useimpina vuosina samoille järjestöille, mutta tänä vuonna ilman rahoitusta jäivät SaferGloben lisäksi myös Finnwatch sekä Ahvenanmaan rauhaninstituutti.

SaferGlobe tunnetaan Suomessa etenkin Suomen asekauppatilastojen tutkimisesta. Se tekee myös muuta rauhan ja turvallisuuden alan tutkimustyötä ja on viime vuosina pyörittänyt esimerkiksi Euroopan komission rahoituksella EU:n kriisinhallinnan vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta.

”Päätös on hämmentävä, koska olemme tehneet jatkuvasti tärkeää työtä, joka on ollut julkisuudessa ja luonut Suomelle kansainvälisiä verkostoja. Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

SaferGlobe sai 35 000 euron rahoituksen ulkoministeriöltä vuosina 2017 ja 2018. Yleisrahoituksen loppuminen on järjestölle kova isku, sillä sen avulla on pystytty pyörittämään esimerkiksi järjestön hallintoa ja varmistamaan näin toiminnan jatkuminen. Nyt sen ainoa työntekijä on jouduttu lomauttamaan lähes kokonaan. Uutta rahoitusta etsitään joukkorahoituskampanjan avulla.

Rangaistus kriittisyydestä?

Ulkoministeriö jakaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimiville järjestöille rahaa vuosittain. Haku muutettiin kolme vuotta sitten avoimeksi kaikille järjestöille. Se tarjosi SaferGloben kaltaisille järjestöille mahdollisuuden hakea rahoitusta mutta tarkoittaa myös sitä, että kaikki hakijat eivät joka vuosi saa tukea.

Rahoitusta ei tulekaan pitää vakiintuneena rahoituksen lähteenä järjestöille, painottaa yksikönpäällikkö Matti Nissinen ulkoministeriön EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksiköstä.

”Hakemukset arvioidaan joka vuosi erikseen. Hakuprosessi pohjautuu niihin painopisteisiin, joita kullakin hetkellä on. Päätökset vaihtelevat sen mukaan, millaisia lausuntoja yksiköiltä saadaan, millaisia hakemuksia tulee ja miten ne vastaavat hakukierroksen painopisteisiin”, hän sanoo.

Päätökset ovat kuitenkin herättäneet ihmetystä, sillä haun painopisteet olivat samat kuin viime vuonna: sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja konfliktinehkäisy, rauhanvälitys, ihmisoikeudet ja demokratia sekä transatlanttinen yhteistyö. Erona on, että päätökset valmisteli ulkoministeriössä eri yksikkö kuin viime vuonna.

Mekri kritisoi sitä, että helmikuussa tulleeseen päätökseen oli vaikea varautua. Yleensä valtion yleisrahoituksen saamiseen on voinut luottaa, kun sitä on kerran alkanut saada, hän muistuttaa.

”Jos olisimme osanneet odottaa, että näin käy, olisimme tehneet kriisisuunnitelman ja yrittäneet kohentaa taloutta. Nyt siihen ei ole mahdollisuutta”, hän toteaa.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon viime viikolla julkaisemassa artikkelissa pohditaan myös, jäivätkö SaferGlobe ja Finnwatch ilman rahoitusta kriittisten tutkimuskohteidensa vuoksi, sillä SaferGlobe on ollut julkisuudessa etenkin asekauppatilastojen ja Finnwatch suomalaisten yritysten vastuullisuuden tutkimisen vuoksi. Ulkoministeriön mukaan tästä ei ole kyse.

Järjestöjen toiminta ja avustustyö politiikkakansalaisyhteiskuntakonfliktinratkaisurauhaturvallisuus Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta