Uutiset Somalian ja Somalimaan kehitys

Raha-apu torjui nälänhädän Somaliassa

Somalian ruokakriisin uhreja autettiin tänä vuonna etenkin rahalla. Jo kuukausi ensimmäisen katastrofivaroituksen jälkeen 1,4 miljoonaa ihmistä oli pelastettu nälänhädältä.
Somalimaalaisen Sheikh Awaaren kylän asukkaita
Kuivuus on koetellut tänä vuonna muun muassa Somalimaassa sijaitsevan Sheikh Awaaren kylää. Moni on lähtenyt etsimään parempaa elämää muualta. (Kuva: Anouk Delafortrie / European Commission DG ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Kun Somalia pyysi helmikuussa YK:n apua uhkaavan nälänhädän torjumiseksi, järjestö lähetti ruoka- ja tavarapakettien sijasta rahaa. Se auttoi torjumaan katastrofin.

Noin 260 000 somalialaista surmannut nälänhätä vuosilta 2010–2012 oli vielä hyvässä muistissa, ja siitä osattiin ottaa opiksi.

Tänä keväänä sateiden vähyys pilasi sadot laajalla alueella Somaliassa ja aliravittujen määrä lähti nousuun. Somalian uusi hallitus tarttui nopeasti hälytyskelloihin ja varoitti, että nälkä uhkasi lähes 6,7:ää miljoonaa ihmistä eli yli puolta maan väestöstä.

Koska Somaliassa toimii laaja rahanvälittäjien verkosto, avustustyö organisoitiin sen ympärille ja päävälineiksi nousivat rahalla ladatut maksukortit sekä mobiiliraha.

Kortteja eri tarpeisiin

Ryhmä suunnitteli uudet tavat jakaa rahaa nopeasti ja tehokkaasti, kertoo YK:n humanitaarisen avun toimiston (Ocha) virkailija Jordi Casafont Torra. Hän toimi tiiviissä yhteistyössä somalialaisten avustusryhmien kanssa.

Torran mukaan uusia tapoja lähettää rahaa oli monia. Suosituin oli Scope-kortiksi kutsuttu sähköinen rahakortti. Rahan kortteihin latasi YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP), ja niiden käyttö tehtiin mahdolliseksi kaikissa paikallisissa kaupoissa.

Lisäksi kehitettiin ”vesikortti” ja muita tiettyjen tarvikkeiden hankintaan oikeuttavia maksuvälineitä. Maksukortteja jaettiin myös palkaksi hätäaputöistä, joihin asukkaita pestattiin paikallisen infrastruktuurin kohentamiseksi, Torra kertoo.

Jo kuukausi ensimmäisen katastrofivaroituksen jälkeen 1,4 miljoonaa somalialaista oli pelastettu nälänhädältä. Toukokuuhun mennessä määrä nousi kolmeen miljoonaan.

Kauppa piristää taloutta

”Rahan jakaminen mahdollistaa sen, että ihmiset voivat tehdä hankintoja paikallisissa kaupoissa, mikä auttaa sekä ostajia että myyjiä. Se virkistää taloutta ja luo pohjaa suotuisalle kehitykselle”, Torra selittää.

Vuoden 2016 tilaston mukaan 58 prosenttia somalialaisista omisti matkapuhelimen ja mobiilirahaa käytti jopa 73 prosenttia. Siksi myös avustusrahaa oli tänä keväänä helppo jakaa sim-korteissa. Kesäkuussa yli miljoona henkeä käytti mobiilirahaa ostoksien tekemiseen.

Avustussumma laskettiin kaavalla, jota kutsutaan nimellä minimikustannuskori. Heinäkuussa se tarkoitti noin 75:tä euroa kotitaloutta kohti.

Britannian kehitysapuviraston saaman palautteen mukaan 75 prosenttia rahasta käytettiin ruokaan ja loput kotitaloustarvikkeisiin. Jotkut onnistuivat myös maksamaan pois pikkuvippejä.

Somalian kokemuksista on YK:ssa vedetty johtopäätös, että maa onnistui välttämään katastrofin tällä erää, ja raha auttoi torjumaan nälänhätää paremmin kuin perinteinen ruoka- ja tavara-apu.

Somalian ja Somalimaan kehitys katastrofiapuruoka Somalia Suomen IPS

Lue myös

Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.