Uutiset Intian kehitys

Radio valaa toivoa Intian maaseudulla

Radio-ohjelmissa annetaan maanviljelysvinkkejä ilmastonmuutoksen piinaamille viljelijölile.
(Kuva: Aakash Solanki / cc 2.0)

(IPS) -- "Radio pelasti okrasatoni. Uhkaavasti kellastuneet kasvit toipuivat, kun ruiskutin ne aineella, josta olin kuullut radiosta", kertoo Jayanti Bai intialaisesta Vaswanin kylästä.

Hän kuuluu Radio Bundelkhandin neljännesmiljoonaiseen yleisöön, joka koostuu liki sataprosenttisesti maanviljelijöistä. Ohjelmat on räätälöity heidän tarpeisiinsa.

Bundelkhandin alue muodostaa yhtenäisen maanviljelyyn nojautuvan kulttuurin, vaikka sitä jakaa Madhya Pradeshin ja Uttar Pradeshin osavaltioiden välinen raja. Alueen asukkaat puhuvat omaa bundelin murrettaan.

Jayanti Bai haluaa radiosta iloa koko yhteisölleen. Hän säästää ostaakseen noin 13 euron vastaanottimen, jonka voi sitoa puuhun pellon reunaan niin, että naapuruston naiset voivat kuunnella ohjelmia yhdessä.

Radio on käyttökelpoisin viestin Bundelkhandissa, jossa on päivittäin 8–10 tunnin sähkökatkoja. Lukutaitoisia on naisista alle puolet ja miehistäkin vain 70 prosenttia.

Ilmastonmuutos puhuttaa

Delhissä toimiva viestintäalan järjestö Development Alternatives perusti Radio Bundelkhandin vuonna 2008. Bundelin murteella tehdyt ohjelmat käsittelevät pääosin maataloutta: tekniikkaa, tuholaistorjuntaa, markkinahintoja, sääennusteita ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Valtaosan ohjelmista tekevät radion omat kuusi reportteri-tuottajaa. Jokaisella on päivittäin suora lähetys, johon kuulijat voivat soittaa tai lähettää kysymyksiä ja kommentteja.

Yksi suosituimmista ohjelmista keskittyy ilmastonmuutokseen ja pohtii muun muassa vedenkäyttöä, metsänistutusta ja aurinkoenergian hyödyntämistä, kertoo ohjelman tuottaja Gauri Sharma.

Hänen mukaansa varsinkin nuoret osallistuvat ohjelmaan aktiivisesti. Eräs 18-vuotias viljelijä lähetti kirjeen, jossa hän sanoi ohjelman vaikuttaneen toimintaansa monin tavoin.

"Olen istuttanut tilani ympärille 22 hedelmäpuuta, luopunut muovin käytöstä ja perustanut matokompostin", nuorukainen kertoi.

Elinkeino vaikeutuu

Bundelkhandin alueella asuu yli 18 miljoonaa ihmistä, joiden maatalouselinkeino käy koko ajan vaikeammaksi. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä oikukkaampia säitä, joiden seurauksena vesivarannot vähenevät ja maan hedelmällisyys heikkenee.

Viime vuonna valtaosa viljelijöistä menetti yli puolet talvisadostaan odottamattomien rankkasateiden takia. Toistuvat kuivuudet taas ovat pakottaneet monet luopumaan hirssin ja palkokasvien vuoroviljelystä ja keskittymään vehnään.

Epätoivo ajaa viljelijöitä itsemurhaan kautta Intian, ja ilmiö tunnetaan myös Bundelkhandissa. Tapauksia kirjattiin yli kymmenen pelkästään maaliskuun alkupuoliskolla. Vuosina 1995–2012 alueella kuoli oman käden kautta 3 000 talonpoikaa.

Miesten ongelmat

Itsemurhat puhuttavat varsinkin naisia Radio Bundelkhandin keskusteluissa. "Oletteko koskaan kuulleet itsemurhan tehneestä naisviljelijästä?" kyseli Ramkumari Napet, 46, Baswanin kylästä.

"Ette, koska hän joutuu ensin miettimään, mitä lapsille tapahtuisi", hän vastasi.

Naisten mukaan miehet tarvitsevat apua ymmärtääkseen suhdettaan sekä itseensä että perheeseensä. Radiokeskustelut tulevat tarpeeseen.

"Viime viikolla eräs mies soitti ohjelmaan ja kertoi, että hänen veljensä harkitsee itsemurhaa. Soittaja sanoi aikovansa puhua veljelleen, jotta tämä luopuisi aikeestaan", Sharma kertoo.

Intian kehitys maatalousmediatiedotusvälineetilmastonmuutos Intia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Rivi lapsia pesemässä käsiään hanojen alla.

Raportti: 43 prosenttia maailman kouluista on ilman käsienpesumahdollisuutta

Kouluja avataan koronasulun jälkeen, mutta etenkin vähiten kehittyneissä maissa viruksen leviämistä on vaikea estää, koska käsienpesumahdollisuutta ei ole.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.