Uutiset Intian kehitys

Radio on köyhän paras ystävä Intiassa

Yhteisöradio on monille ainoa tiedotuskanava maaseudulla. Sen kautta saa tietoa muun muassa ilmastonmuutoksesta.
Anugondanahallin kylässä Intian Karnatakan osavaltiossa toimiva Sarathi Jhalak on yksi maan yli 200 yhteisöradiosta. (Kuva: Sarathi Jhalak / IPS)

(IPS) -- Kun paikallisradiossa neuvotaan, miten maataloutta voi sopeuttaa ilmastonmuutokseen, intialaisen Anugondanahallin kylän asukkaat kokoontuvat joukolla vastaanottimen ääreen.

"En ole perillä ilmastonmuutoksesta, joten on hyvä, jos asiantuntijat pystyvät selittämään selkokielellä, miten voin suojella peltojani. Yhteisöradiosta on tullut paras ystäväni, sillä suunnittelun puute voi tuhota toimeentulon tällä alalla", sanoo Ram Kutty, 60.

Kuttyn kotikylä sijaitsee Karnatakan osavaltiossa, ja hänen yhteisöradionsa on vuonna 2012 perustettu Sarathi Jhalak. Intiassa toimii yli 200 yhteisöradiota, jotka täydentävät kansallisten ja alueellisten viestimien antia 1,3 miljardin asukkaan maassa. Virallisia kieliä Intiassa on 18 ja puhuttuja kieliä 1 652.

Asiaa paikallisin maustein

"Koetamme nostaa esiin tärkeitä asioita, jotka kiinnostavat paikallisia ihmisiä", selittää Sarathi Jhalakin perustanut toimittaja D.S. Shamantha. Ohjelmien aiheet ulottuvat kehitys- ja terveyskysymyksistä maatalouteen, kansanperinteeseen ja juridiikkaan, mutta paikallisin maustein.

"Naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, terveyttä, koulutusta, maataloutta ja naisten seksuaalista ahdistelua käsittelevät ohjelmamme ovat saaneet erinomaista palautetta", Shamantha sanoo.

Valtaosa radion yli kymmenestä juontajasta on naisia ja päivittäiset lähetykset koostuvat suorista ja nauhoitetuista osuuksista. Kuulijoille on perustettu oma kerho kannustamaan ohjelmiin osallistumista.

Radio tavoittaa kaikki

Yhteisöradiotoiminta alkoi Intiassa 2002. Alussa asemia oli kymmenkunta, mutta nyt sellainen on monen syrjäkylän ainoa tiedotusväline. "Se antaa syrjässä oleville äänen ja mahdollisuuden viestiä niille, jotka päättävät", uskoo Delhin Jamia Millia Islamia -yliopiston journalismin professori Kirti Shire.

"Televisio kattaa 60 prosenttia Intian kotitalouksista, mutta radion peitto on 99 prosenttia. Se on halpa ja vaikuttava viestintäväline. Lisäksi yhteisöradio mieltää kuulijansa myös aktiivisiksi kansalaisiksi ja luoviksi sisällöntuottajiksi", hän jatkaa.

Intian aikuisista osaa lukea vain 63 prosenttia, mikä hidastaa kehitystä merkittävästi. Vähällä sähköllä toimiva yhteisöradiot ovat usein ainoa köyhiä tavoittava tiedotuskanava. Yli 70 prosenttia intialaisista asuu kylissä ja enemmistöllä ei ole nettiyhteyksiä, sähköä tai puhelinta.

Kansalaiset journalisteina

Yhteisöradioiden sisällöntuottajia ovat usein paikalliset asukkaat. He tekevät käsikirjoituksia, järjestävät keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja hoitavat myös juontamista ja tekniikkaa. Kansalaisjournalismia kannustetaan käyttämällä kyläläisiä kotipiirinsä uutisista raportoivina kirjeenvaihtajina.

Ei-kaupallisen radiotoiminnan vahvistuessa Intiassa kansalaisjärjestöjen rooli siinä kasvaa. Esimerkiksi Development Alternatives -järjestö hyödyntää yhteisöradioita kampanjassa, joka valistaa maaseudun asukkaita ilmastonmuutoksesta ja neuvoo siihen sopeutumista.

Asiantuntijoiden mukaan yhteisöradiot saavat muutoksia aikaan. Niiden vaikutuksesta kyläläiset aloittavat oma-apuhankkeita, rakentavat käymälöitä, hyödyntävät polttoaineena lehmänlantaa puun sijasta, lähettävät lapsensa kouluun ja ymmärtävät, että tyttösikiöiden abortointi kääntyy itseään vastaan.

Intian kehitys kehitysmediatiedotusvälineetviestintä Intia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa