Uutiset

Putoaako Afrikka laajakaistakuiluun?

Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välistä tieto- ja viestintäliikenteen välistä eroa on nimitetty digikuiluksi. Sen kaventaminen nauttii laajaa kannatusta, mutta erityisesti Afrikan osalta tilanne näyttää synkältä.

Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välistä tieto- ja viestintäliikenteen välistä eroa on nimitetty digikuiluksi. Sen kaventaminen nauttii laajaa kannatusta, mutta erityisesti Afrikan osalta tilanne näyttää synkältä.

Enemmistö internetin käyttäjistä on kehitysmaissa ja nopeimmin internet leviää tällä hetkellä Afrikassa sekä Lähi-idässä. Kasvuprosentit ovat huikeita – ne osoittavat yli 1300 prosentin kasvua vuosina 2000-2009.

Internetin käyttäjien kasvu ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Pitää katsoa myös käyttäjien jakautumista maanosittain, samoin sitä millaisia internetyhteyksiä eri puolilla maailmaa käytetään ja on tarjolla. Näissä vertailuissa nähdään, että internetin runsaasta 1,6 miljardista käyttäjästä vain 3,9 prosenttia on afrikkalaisia.

Eilen julkistettu YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) Information Economic Report varoittaakin aiheellisesti kasvavasta kehitys- ja teollisuusmaiden välisestä digikuilusta sekä erityisesti Afrikan heikkojen laajakaistayhteyksien aiheuttamista ongelmista. Kun teollisuusmaissa yli puolet väestöstä käyttää internettiä, kehitysmaissa käyttäjien osuus on vain 15 prosenttia ja Afrikassa ainoastaan 6,7 prosenttia väestöstä.

Viidessä maassa 90 prosenttia Afrikan laajakaistaliittymistä

Jos Afrikassa on vähän internetin käyttäjiä, vielä suurempi ongelma on laajakaistayhteyksien pieni osuus. UNCTADin raportin mukaan muilla kehitttyvillä markkina-alueilla laajakaistayhteyksiä on kymmenkertainen määrä Afrikkaan verrattuna.

Kaiken lisäksi Afrikassa laajakaistayhteydet ovat jakautunut alueellisesti epätasaisesti. Viidessä valtiossa – Algeria, Egypti, Etelä-Afrikka, Marokko ja Tunisia – on 90 prosenttia kaikista maanosan laajakaistaliittymistä. Eikä netissä surffaaminen suinkaan ole edullista. Kalleimmillaan laajakaistayhteydestä pitää maksaa lähes 900 euroa kuukaudessa.

Afrikan ongelmana on jo pitkään ollut riittämättömät kaapeliyhteydet muihin maanosiin ja siitä johtuva tiedonsiirtonopeuden hitaus. Jos Euroopassa asukasta kohden laskettuna kansainvälisiin yhteyksiin on käytettävissä lähes 21.000 bittiä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on vain 30 bittiä. Rakenteilla olevat  merikaapeliyhteydet parantavat tilannetta, mutta osa näistä projekteista on viivästynyt.

Kansainvälisten internetyhteyksien tiedonsiirtonopeus 2008 (bittiä /asukas)

 

Heikot yhteydet kehityksen este

Kansainväliset internetyhteydet ja laajakaistaliittymät eivät ole vain teknisiä ongelmia. Niiden vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle alueelle. Liioittelematta voidaan sanoa, että Afrikan internetyhteyksien heikkotasoisuus vaikeuttaa kaikkea sitä toimintaa, jota kutsutaan kehitysyhteistyöksi.

Koulutukseen, terveydenhuoltoon, maanviljelykseen, metsänhoitoon ja monille muille sektoreille on olemassa runsaasti internetin välityksellä käytettäviä sovelluksia, joiden käyttö ei onnistu hitailla ja   heikkolaatuisilla yhteyksillä. Lisäksi heikkolaatuiset yhteydet estävät paikallisen talouden kehittymistä.

Internetyhteyksiä olennaisempi asia afrikkalaisille onkin matkapuhelin, joiden käyttö on yleistynyt merkittävästi. Yhteydenpitovälineen lisäksi on kehitetty useita tekstiviestipohjaisia palveluja, joista on aidosti hyötyä arkielämässä.

Esimerkiksi Keniassa on tekstiviestipohjainen pankkipalvelu, jota toukokuussa käytti 6,5 miljoonaa asiakasta ja jonka avulla päivittäin tehtiin rahansiirtoja lähes 6,7 miljoonan euron arvosta. Samoin on kehitetty palveluja, joilla matkapuhelimen välityksellä vierastyöläiset voivat tehdä rahalähetyksiä Afrikan maissa asuville sukulaisilleen.

informaatioteknologiainternet Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen