Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Puolueiden vaaliohjelmissa ajetaan kehitysyhteistyöhön leikkauksia ja lisäyksiä

Kehitysyhteistyö on noussut eduskuntavaalikampanjoinnissa esiin lähinnä leikkausten kautta. Puolet kahdeksasta suurimmasta puolueesta on kuitenkin sisällyttänyt 0,7-tavoitteen vaaliohjelmaansa.
(Kuva: Matt Katzenberger / cc 2.0)

Puolet Suomen kahdeksasta suurimmasta puolueesta on sisällyttänyt vaaliohjelmaansa tavoitteen nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tai -tuotteesta. Siitä huolimatta kehitysyhteistyö ei kuulu tulevien eduskuntavaalien ratkaisevimpien teemojen joukkoon.

Suomalaisjärjestöjen kattojärjestön Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Pauliina Saareksen mukaan ehdokkaat ovat kyllä kehitysyhteistyöstä kiinnostuneita, mutta yleisessä vaalikeskustelussa aihe on vähän näkyvillä. Saares seuraa eduskuntavaalikampanjointia suomalaisjärjestöjen yhteisen Maailmantalouden tekijät -vaalikampanjan näkökulmasta.

"Nämä eduskuntavaalit ovat hyvin sisäpoliittiset, vaalitenteissä ei globaaliasioista kauheasti puhuta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa keskustelu usein typistyy Natoon. Kehitysyhteistyö on tullut esiin lähinnä leikkauslistojen myötä", Saares toteaa.

Samaa mieltä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo, jonka mukaan kehitysyhteistyö ei ole puolueille tärkeimpien teemojen joukossa yleensäkään.

"Näkyvämpiä teemoja on vaalien alla usein kolme tai neljä, ja saman verran on teemoja, jotka vaikuttavat ihmisten äänestyspäätöksiin. Tyypillisesti vaaleissa ratkaisevat talous tai kotimaan asiat ylipäätään", hän sanoo.

Niin myös näissä vaaleissa. Railo uskoo, että talouden, työllisyys- ja leikkauspolitiikan lisäksi tärkeimpiin vaaliteemoihin tulee kuulumaan turvallisuuspolitiikka.

Kolme puoluetta leikkaisi kehitysyhteistyöstä

Suomalaiset järjestöt ajavat vaalikampanjassaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista seuraavassa hallitusohjelmassa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mistä on sovittu kansainvälisellä tasolla vuosia sitten. Tavoite oli mukana myös Jyrki Kataisen (kok) vuoden 2011 hallitusohjelmassa, mutta lisäysten sijaan kehitysyhteistyöstä on leikattu tällä vaalikaudella.

Puolueiden näkökannat asiasta eroavat toisistaan. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat kaikki laittaneet kehitysyhteistyön leikkauslistoillensa. Perussuomalaiset mainitsevat asian myös suoraan vaaliohjelmassaan, keskustalla ja kokoomuksella tavoite sisältyy muihin linjauksiin.

Vasemmistoliitto, vihreät, rkp ja kristilliset sen sijaan tukevat vaaliohjelmissaan 0,7-tavoitetta – osa tosin sotkien bruttokansantulon ja -tuotteen keskenään. Sdp taas ei mainitse kehitysyhteistyötä ohjelmassaan lainkaan.

Paljon ehdokkaita tavanneen Saareksen mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen lisäksi ehdokkaat ovat kiinnostuneita esimerkiksi yksityisen sektorin ja järjestöjen roolista kehitysyhteistyössä, samoin ihmisoikeusperustaisuudesta, joka on Suomen nykyisen kehityspoliittisen ohjelman kärkenä. Myös Suomen kehityspolitiikan pitkäjänteisyys on Saareksen mukaan puhuttanut ehdokkaita.

"On pohdittu, pitäisikö jatkaa samalla kehityspoliittisella ohjelmalla hallituskausien yli. Joissakin keskusteluissa myös kehitysyhteistyölaki on noussut esiin yhtenä keinona, jolla voitaisiin taata pitkäjänteisyyttä."

Maailmantalouden tekijät -kampanjassa ajetaan kehitysyhteistyömäärärahojen noston lisäksi myös rakenteellisia talouspoliittisia muutoksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Keinoiksi on listattu esimerkiksi puuttuminen veroparatiiseihin, yritysten yhteiskuntavastuun lisääminen sekä parempi ilmasto- ja energiapolitiikka. Saareksen mukaan etenkin veroparatiisitalous on noussut ehdokkaille tärkeäksi vaaliteemaksi, samoin ilmasto- ja energia-aiheet.

(Etusivun alkuperäinen kuva: Janne Hellsten / cc 2.0)

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Kepa

Kommentit

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu) 26.3.2015 - 18:31

Tänään 26.3. tuli julkisuuteen Kokoomuksen pj. Stubbin tavoitteet kehy-rahojen leikkaamiseksi. Tavoite on tyrmistyttävä: 300 miljoonaa euroa. Kehy-rahat ovat tällä hetkellä noin 1mrd (kaikki hallinnonalat yhteensä), näistä 300 miljoonan leikkaus olisi liki 30%. Lisäksi Suomi on virallisesti sitoutunut 0,7% tavoitteeseen, nyt ollaan noin 0,5% ja tästä siis Kokoomus leikkaisi. Ihmettelen suuresti hiljaisuutta näin tyrmistyttävien tavoitteiden ympärillä. Toki esim. Yle uutisoi asiasta muiden Kokoomuksen tavoitteiden joukossa, mutta ei nostanut asiaa otsikkoon tai edes jutun väliotsikkoon.

Ylen juttu aiheesta http://yle.fi/uutiset/stubb_pidensi_kokoomuksen_leikkaus-_ja_sopeutuslistaa/7890860. 

 

 

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.