Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Puolueiden vaaliohjelmissa ajetaan kehitysyhteistyöhön leikkauksia ja lisäyksiä

Kehitysyhteistyö on noussut eduskuntavaalikampanjoinnissa esiin lähinnä leikkausten kautta. Puolet kahdeksasta suurimmasta puolueesta on kuitenkin sisällyttänyt 0,7-tavoitteen vaaliohjelmaansa.
(Kuva: Matt Katzenberger / cc 2.0)

Puolet Suomen kahdeksasta suurimmasta puolueesta on sisällyttänyt vaaliohjelmaansa tavoitteen nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tai -tuotteesta. Siitä huolimatta kehitysyhteistyö ei kuulu tulevien eduskuntavaalien ratkaisevimpien teemojen joukkoon.

Suomalaisjärjestöjen kattojärjestön Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Pauliina Saareksen mukaan ehdokkaat ovat kyllä kehitysyhteistyöstä kiinnostuneita, mutta yleisessä vaalikeskustelussa aihe on vähän näkyvillä. Saares seuraa eduskuntavaalikampanjointia suomalaisjärjestöjen yhteisen Maailmantalouden tekijät -vaalikampanjan näkökulmasta.

"Nämä eduskuntavaalit ovat hyvin sisäpoliittiset, vaalitenteissä ei globaaliasioista kauheasti puhuta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa keskustelu usein typistyy Natoon. Kehitysyhteistyö on tullut esiin lähinnä leikkauslistojen myötä", Saares toteaa.

Samaa mieltä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo, jonka mukaan kehitysyhteistyö ei ole puolueille tärkeimpien teemojen joukossa yleensäkään.

"Näkyvämpiä teemoja on vaalien alla usein kolme tai neljä, ja saman verran on teemoja, jotka vaikuttavat ihmisten äänestyspäätöksiin. Tyypillisesti vaaleissa ratkaisevat talous tai kotimaan asiat ylipäätään", hän sanoo.

Niin myös näissä vaaleissa. Railo uskoo, että talouden, työllisyys- ja leikkauspolitiikan lisäksi tärkeimpiin vaaliteemoihin tulee kuulumaan turvallisuuspolitiikka.

Kolme puoluetta leikkaisi kehitysyhteistyöstä

Suomalaiset järjestöt ajavat vaalikampanjassaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista seuraavassa hallitusohjelmassa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mistä on sovittu kansainvälisellä tasolla vuosia sitten. Tavoite oli mukana myös Jyrki Kataisen (kok) vuoden 2011 hallitusohjelmassa, mutta lisäysten sijaan kehitysyhteistyöstä on leikattu tällä vaalikaudella.

Puolueiden näkökannat asiasta eroavat toisistaan. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat kaikki laittaneet kehitysyhteistyön leikkauslistoillensa. Perussuomalaiset mainitsevat asian myös suoraan vaaliohjelmassaan, keskustalla ja kokoomuksella tavoite sisältyy muihin linjauksiin.

Vasemmistoliitto, vihreät, rkp ja kristilliset sen sijaan tukevat vaaliohjelmissaan 0,7-tavoitetta – osa tosin sotkien bruttokansantulon ja -tuotteen keskenään. Sdp taas ei mainitse kehitysyhteistyötä ohjelmassaan lainkaan.

Paljon ehdokkaita tavanneen Saareksen mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen lisäksi ehdokkaat ovat kiinnostuneita esimerkiksi yksityisen sektorin ja järjestöjen roolista kehitysyhteistyössä, samoin ihmisoikeusperustaisuudesta, joka on Suomen nykyisen kehityspoliittisen ohjelman kärkenä. Myös Suomen kehityspolitiikan pitkäjänteisyys on Saareksen mukaan puhuttanut ehdokkaita.

"On pohdittu, pitäisikö jatkaa samalla kehityspoliittisella ohjelmalla hallituskausien yli. Joissakin keskusteluissa myös kehitysyhteistyölaki on noussut esiin yhtenä keinona, jolla voitaisiin taata pitkäjänteisyyttä."

Maailmantalouden tekijät -kampanjassa ajetaan kehitysyhteistyömäärärahojen noston lisäksi myös rakenteellisia talouspoliittisia muutoksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Keinoiksi on listattu esimerkiksi puuttuminen veroparatiiseihin, yritysten yhteiskuntavastuun lisääminen sekä parempi ilmasto- ja energiapolitiikka. Saareksen mukaan etenkin veroparatiisitalous on noussut ehdokkaille tärkeäksi vaaliteemaksi, samoin ilmasto- ja energia-aiheet.

(Etusivun alkuperäinen kuva: Janne Hellsten / cc 2.0)

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Kepa

Kommentit

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu) 26.3.2015 - 18:31

Tänään 26.3. tuli julkisuuteen Kokoomuksen pj. Stubbin tavoitteet kehy-rahojen leikkaamiseksi. Tavoite on tyrmistyttävä: 300 miljoonaa euroa. Kehy-rahat ovat tällä hetkellä noin 1mrd (kaikki hallinnonalat yhteensä), näistä 300 miljoonan leikkaus olisi liki 30%. Lisäksi Suomi on virallisesti sitoutunut 0,7% tavoitteeseen, nyt ollaan noin 0,5% ja tästä siis Kokoomus leikkaisi. Ihmettelen suuresti hiljaisuutta näin tyrmistyttävien tavoitteiden ympärillä. Toki esim. Yle uutisoi asiasta muiden Kokoomuksen tavoitteiden joukossa, mutta ei nostanut asiaa otsikkoon tai edes jutun väliotsikkoon.

Ylen juttu aiheesta http://yle.fi/uutiset/stubb_pidensi_kokoomuksen_leikkaus-_ja_sopeutuslistaa/7890860. 

 

 

Lue myös

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Eduskuntatalo pimeällä

Miten vaalitulos vaikuttaa Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan? – Järjestöväen mukaan se on ”tuhannen taalan kysymys”

Vielä on mahdotonta tietää, tuleeko seuraavasta hallituskaudesta ihmisoikeuksien ja kehityspolitiikan kannalta voittoisa. Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista hirvittää se, että eduskunnasta katosi paljon ulkopoliittista osaamista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.