Puolalaistutkijat vetoavat EU:hun: Raja-aidan rakentaminen pysäytettävä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Puolalaistutkijat vetoavat EU:hun: Raja-aidan rakentaminen pysäytettävä

Puolan rakentama raja-aita uhkaa pirstoa yhden Euroopan arvokkaimmista metsäalueista. Pikavauhdilla käynnistetystä rakennusprojektista ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia.

Maastopuvussa oleva virolaissotilas pystyttää piikkilanka-aitaa.

Virolaissotilaat olivat vuoden 2021 lopulla mukana rakentamassa väliaikaista rajaestettä Puolan ja Valko-Venäjän rajalle. Nyt rakenteilla olevasta aidasta tulee huomattavasti järeämpi. Kuva: Kancelaria Premiera / CC BY-NC-ND 2.0.

Puolalaiset tieteentekijät ja luonnonsuojelijat kritisoivat rakennushanketta, jossa Puola pystyttää Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen korkean aidan. Aidan on tarkoitus estää luvaton maahantulo Puolan ja EU:n alueelle.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat jo aiemmin kritisoineet rajaesteitä ja vaatineet Euroopan maita kunnioittamaan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia.

Nyt puolalaistutkijat arvostelevat aitahanketta myös ekologisesta näkökulmasta: uusi aita pirstoo yhden Euroopan arvokkaimman metsäalueen ja halkaisee monien nisäkkäiden elinalueet käytännössä kahtia.

Puolan ja Valko-Venäjän raja-alueella sijaitseva Białowieżan metsä on Euroopan lehtimetsävyöhykkeen suurin jäljellä oleva yhtenäinen metsäalue. Se on Unescon maailmanperintökohde, ja sekä Puola että Valko-Venäjä ovat perustaneet omalle puolelleen rajaa kansallispuistot metsän suojelemiseksi.

Alueella elää muun muassa susia, ilveksiä ja visenttejä, joiden reviirit uusi aita tulee halkaisemaan kahtia.

Puolalaistutkijat ovat kirjoittaneet avoimen kirjeen EU:n komissiolle ja pyytäneet EU:ta puuttumaan aidan rakentamiseen. Kirjeessä todetaan, että aidan rakentaminen on aloitettu ilman asianmukaista lupamenettelyä ja ympäristövaikutusten arviointia.

Puola aloitti viisi ja puoli metriä korkean aidan rakentamisen tammikuussa. 186 kilometriä pitkä aita tulee kattamaan lähes puolet noin 400 kilometrin pituisesta rajasta, ja sen on määrä valmistua kesäkuuhun mennessä.

Mitä muut edellä, sitä Puola perässä

Puola seuraa aidan rakentamisessa useiden muiden Euroopan maiden esimerkkiä. Rajaesteitä on pystytetty aiemminkin, mutta varsinainen aidanrakennusbuumi käynnistyi vuoden 2015 pakolaiskriisistä. Unkari aitasi Serbian ja Kroatian vastaiset rajansa. Serbia taas rakensi aidan Pohjois-Makedonian rajalle ja Pohjois-Makedonia Kreikan rajalle. Kreikka oli aidannut Turkin vastaisen rajan jo muutamaa vuotta aiemmin.

Puolaa vuoden 2015 tilanne ei juuri koskettanut, sillä siirtolaiset pyrkivät Länsi-Euroopan maihin, eikä Puola sijainnut tuolloisilla kauttakulkureiteillä. Tilanne muuttui viime vuonna, kun Valko-Venäjä ryhtyi painostamaan EU:ta organisoimalla siirtolaisten kuljetuksia Lähi-idän maista Puolan, Liettuan ja Latvian rajoille.

Sekä Valko-Venäjän että Puolan rajavartijoita syytettiin siirtolaisten pahoinpitelyistä. Puolan viranomaiset myös estivät avustusjärjestöjä toimittamasta siirtolaisille apua. Lääkärit ilman rajoja -järjestö ilmoittikin vuoden 2022 alussa, että se joutuu vetäytymään alueelta, koska Puolan viranomaiset estivät järjestöä tekemästä työtään.

Osa siirtolaisista on edelleen jumissa rajan tuntumassa. Lehtitietojen mukaan ainakin parikymmentä ihmistä on kuollut; suurin osa heistä on paleltunut kuoliaaksi. Riippumattomia tietoja on ollut vaikea saada, sillä Puola on julistanut raja-alueelle hätätilan, eikä se päästä paikalle sen enempää kansalaisjärjestöjä kuin mediaa.

Lisää uusi kommentti