Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Punainen Risti: Suomi kääntää selkänsä avun tarvitsijoille

Hallitus suunnittelee leikkaavansa humanitaarisesta avusta jopa 33 prosenttia, samalla kun avun tarve on maailmalla ennätyksellisen suuri.
(Kuva: Pierre Grandidier / cc 2.0)

Hallituksen kaavailemien rajujen kehitysyhteistyöleikkausten lisäksi valtiovarainministeriö ehdottaa myös suuria leikkauksia humanitaariseen apuun. Talousarvioesityksessä humanitaarisestä avusta leikattaisiin jopa 33 prosenttia edellisvuodesta.

Samalla avun tarve on maailmassa kuitenkin ennätyksellisen suuri, muistuttaa Suomen Punainen Risti tiedotteessaan.

"Humanitaarisen avun tarpeessa on tällä hetkellä yli 80 miljoonaa ihmistä", toteaa järjestön katastrofiavun päällikkö Andreas von Weissenberg.

"Kansainvälisellä tasolla humanitaarista apua myös annetaan yhä enemmän", hän jatkaa.

Silti esimerkiksi YK:n humanitaarisen avun tarpeesta vastaavan OCHA:n mukaan avun tarpeesta on kansainväliseseti pystytty rahoittamaan vain 34 prosenttia tänä vuonna.

Erityisesti Punaisen Ristin nopean katastrofiavun yksiköiden jatko on järjestön mukaan uhattuna.

"Ilman ulkoasiainministeriön tuntuvaa panosta toiminnan jatkaminen on hyvin vaikeaa", toteaa kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi.

Nopean katastrofiavun yksiköitä on rakennettu vuosikymmeniä yhdessä avustustyöntekijöiden ja yritysten kanssa, kansalaisten tuella, hän myös kertoo.

Myös kehitysyhteistyön leikkaukset vaikuttavat humanitaariseen apuun, sillä pitkäjänteinen kehitysyhteistyö parantaa kehitysmaiden valmiutta kohdata katastrofeja. Leikkaukset lisäävät näin humanitaarisen avun tarvetta.

Kehitysyhteistyöleikkaukset Suomi Punainen Risti

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.