Uutiset

Puhetta verkosta

Tietoyhteiskunnan ilmiöt ovat viime aikoina nostattaneet suuria toiveita demokratian kehittämisestä. Kommunikaation helpottuessa helpottuu myös kansanliikkeiden ja viranomaisten yhteydenpito, ja julkinen keskustelu saa aivan uusia muotoja, pääteltiin Julkinen keskustelu informaatioyhteiskunnassa -seminaarissa tammikuussa 2004.

Tietoyhteiskunnan ilmiöt ovat viime aikoina nostattaneet suuria toiveita demokratian kehittämisestä. Kommunikaation helpottuessa helpottuu myös kansanliikkeiden ja viranomaisten yhteydenpito, ja julkinen keskustelu saa aivan uusia muotoja.

Tämän asian tiimoilta Helsingin yliopistolle kokoontui perjantaina 23.1. alan tutkijoita ja muita asiantuntijoita Julkinen keskustelu informaatioyhteiskunnassa -seminaariin. Seminaarissa pohdittiin muun muassa kansalaisvaikuttamista tietoyhteiskunnassa - sekä globaalina että paikallisena kysymyksenä.

Globaaleja mahdollisuuksia

Useimmiten kansalaisliikkeet katsovat internetin helpottaneen poliittista toimintaa. Sosiologi Tuomas Ylä-Anttila toikin esille internetin hyödyt uusliberalismin vastaiselle liikehdinnälle. Internetin ansiosta on saatu paitsi uusia muotoja liikkeinä ja parempia yhteydenpidon välineitä, myös aivan uusia aktivismin tapoja.

Esimerkeistä käyvät Ylä-Anttilan mukaan erilaiset Indymedia-projektit ja esimerkiksi “virtuaaliset istumalakot”, joissa suuri osa ihmisiä jumiuttaa jonkun organisaation palvelimet.

Maailma.net -portaalia edustanut Timo Mielonen totesi myös, että internet tarjoaa valtavasti välineitä ihmisten yhteydenpitoon. Näin tiedonvälityksen sivuuttamat ihmisryhmät voivat saada ääntään kuuluviin. Esimerkiksi OneWorld -verkosto ja Maailman sosiaalifoorumi ovat syntynyneett pitkälti tällaisen yhteydenpidon ansiosta.

Mielosen mukaan netin yleistyminen tuo mukanaan myös suuria ongelmia.

“Keskeisin ongelma internet-pohjaisessa globaalissa keskustelussa on se, ketkä pääsevät osallistumaan. Esimerkiksi Afrikassa useimmilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja vaikka olisikin, se on kallista ja yhteydet ovat epäluotettavat. Lisäksi globaaleja keskusteluja käydään yleensä englanninkielellä, eikä kaikille kielille edes löydy fontteja,” Mielonen listasi.

Ylä-Anttila pohti myös, miksi kansainväliset liikkeet näyttävät kuitenkin onnistuvan netin hyödyntämisessä varsin hyvin. Hänen mukaansa kyse on lähinnä siitä, että suureen otokseen mahtuu paljon näkyviä onnistumisia. Moni kokeilu on mennyt pieleenkin.

Mutta mikä sitten tekee virtuaalisen kansalaisvaikuttamisen hankkeista onnistuneita? Tutkijat analysoivat kysymystä suomalaisten kokemusten valossa.

Viranomaiset ja projektit

Erityisesti pohjois-Karjalassa toteutettuihin erilaisiin verkkokokeiluihin perehtynyt Marja Vehviläinen tarkasteli asiaa yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta. Vehviläinen oli pessimistinen sen suhteen, että internet parantaisi todella kansalaisten osallistumista päätöksentekoon.

Hän viittasikin useisiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu kansalaisten osallistumista internetin kautta. Tällöin osallistumiseen on luotu viranomaisten aloitteesta oma fooruminsa. Tutkimuksissa on huomattu, että tietoverkko muodostuu viranomaisten tiedottamisen kanavaksi: keskustelun sijasta kansalaisia pyritäänkin valistamaan.

Vehviläinen mainitsi Joensuun Marjalan kaupunginosan naisten projektin esimerkkinä onnistuneesta projektista. Projektissa naiset itse loivat foorumin ja yhteydet, apuna oli yksi työllistämisvaroin palkattu työntekijä. Projekti lähti pienestä ja arkisesta mutta paisui mielenkiintoiseksi keskusteluväyläksi, jonka kautta ryhdyttiin esimerkiksi pitämään yhteyttä kansanedustajiin.

Vehviläisen mukaan trendi kansalaisvaikuttamisen foorumeissa tällä hetkellä on se, että kansalaislähtöisyys on kadonnut. Marjalan naisten kaltaisten projektien tilalle ovat tulleet viranomaisten suunnittelemat ja johtamat projektit.

Vehviläinen näki myös erityisenä ongelmana sen, että Suomessa - ainakin Helsingin ulkopuolella - eletään “projektitodellisuudessa”. Kaikki mikä toteutetaan, toteutetaan erityisinä hankemuotoisina projekteina joihin haetaan rahaa EU:lta. Tämä ei ole omiaan pitkäkestoisten demokratiaa syventävien instituutioiden luomiseen.

Täysin ilman valtiovaltaa Vehviläinen ei kuitenkaan haluaisi pärjätä. Tärkeää hänen mukaansa olisi, että julkinen valta kokisi velvollisuudekseen tarjota teknistä tukea omaehtoisten foorumien rakentamiseen.

Vaikuttaa vai kuunnella?

Toisaalta Vehviläinen muistutti, että internetissä käydään valtavasti keskusteluja. “Näissä keskusteluissa voidaan purkaa valtasuhteita ja luoda uusia alliansseja”. Nämä keskustelut kuitenkin käydään yleensä varsinaiseen vaikuttamiseen luotujen virallisten kanavien ulkopuolella.

Viestinnän tutkija Sinikka Sassi totesi samaa: useimmiten kansalaisia ja viranomaisia lähentävät projektit tuppaavat epäonnistumaan. Esimerkikkinä Sassi mainitsi valtion virastojen kansalaisfoorumin www.otakantaa.fi:n.

“Ongelmana on se, että kansalaiset haluaisivat vaikuttaa asioihin, kun taas viranomaiset haluavat vain kuunnella kansalaisia. Viranomaiset kokevat että kansalaiset haluavat määritellä agendaa silloin, kun kyse on valmiin agendan kommentoinnista, ja ajattelevat kansalaisten ymmärtäneen foorumin idean väärin,” Sassi analysoi.

“Kansalaiset taas useimmiten ajattelevat että heitä on petetty: eihän täällä päässytkään vaikuttamaan”.

Vehviläinen totesikin, että tulisi puhua toimijuudesta kansalaisuuden sijaan ja korostaa näin ihmisten aktiivisuutta. Mielonen oli samoilla linjoilla ja kyseli, ajatellaanko internetin syventävän demokratiaa vai tuovan esille puheenaiheita, jotka muuten jäisivät pimentoon. “Jälkimmäinen on huomattavasti kiinnostavampi kysymys”.

Sassi nosti esille myös kysymyksen anonyymina esiintymisestä. Erityisesti pienempien yhteisöjen asukkaat ovat kokeneet hankalaksi omalla nimellään esiintymisen verkkokeskusteluissa. Tutkijoiden kanta olikin, että kansalaisilla tulisi olla oikeus keskustella anonyymina, vaikka viranomaiset eivät tällaista toivokaan.

“Tämä aiheuttaa joitain ongelmia, kuten hyvin inhottavien rasististen viestien ryöpsähtelyä esiin. Verkkokeskusteluilla on kuitenkin kyky säädellä itseään aika hyvin, joten ehkä näiden ryöpsähtelyjenkin on parempi tulla esiin tällä tavoin,” Sassi kommentoi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi