Uutiset Naisten oikeudet

Puhelinsovellus varoittaa naisia seksuaalisesta häirinnästä

Viiden kaupungin tutkimuksen mukaan nuoret tytöt välttelevät tiettyjä alueita seksuaalisen väkivallan pelossa. Uusi sovellus opastaa kävijöitä turvallisemmille reiteille, mittarina muun muassa muiden naisten kokemukset.
Nainen puhelin kädessä
Kaupungit ovat usein turvattomia naisille. Malesiassa järjestetyn Maailman kaupunkifoorumin osanottaja ohittaa Abu Dhabia esittelevän osaston. (Kuva: Manipadma Jena / Suomen IPS)

(IPS) -- Etukäteen tilattu taksi tuli tunnin myöhässä Intian Chennain asemalle, jonne toimittaja Shiba Kurian oli saapunut ruuhkajunalla työpäivän jälkeen. Kyytiä odotellessaan hän joutui kuuntelemaan asemalla lorvailevien miesten huutelua ja naureskelua.

Seuraavana päivänä Kurian palasi asemalle ja merkitsi paikan turvattomaksi puhelimensa Safetipin-sovellukseen. Nyt kaikki sen käyttäjät saavat varoituksen liikkuessaan alueella.

”Turvallisuus on sosiaalinen kysymys. Poliisi ja valvontakamera eivät tee kaupungista turvallista, vaan se, että myös naiset voivat liikkua julkisilla paikoilla pelotta. Vain siten he voivat hyödyntää tarjolla olevia sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia”, Safetipinin perustajiin kuuluva Kalpana Viswanath selittää.

Pelon maantiedettä

Plan-järjestön selvitys viidestä kehitysmaiden kaupungista paljastaa, että nuoret tytöt välttelevät tiettyjä alueita seksuaalisen väkivallan pelossa.

Intian Delhissä vain 3,3 prosenttia tytöistä sanoi tuntevansa aina olonsa turvalliseksi joukkoliikenteessä. Ugandan Kampalassa 45 prosenttia tytöistä oli kohdannut seksuaalista ahdistelua liikennevälineissä. Perun Limassa julkisilla paikoilla kävelemisen koki aina turvalliseksi 2,2 prosenttia tytöistä.

Ilmaisen Safetipin-sovelluksen on ladannut puhelimeensa 85 000 henkeä 20 maassa. Suosituin se on Intian kaupungeissa sekä Filippiinien Manilassa, Kenian Nairobissa, Indonesian Jakartassa ja Kolumbian Bogotassa.

Oma kokemus ratkaisee

Tietyn paikan turvallisuutta määrittää Safetipinissa valaistuksen ja näkyvyyden ohella se, liikkuuko alueella naisia tai ylipäätään ihmisiä, ja onko lähistöllä vartijoita tai poliiseja. Myös liikenneyhteydet kartoitetaan, mutta tärkeintä on se, miltä käyttäjästä tuntuu liikkua alueella.

Sovellus opastaa kävijöitä aiemmin turvallisimmiksi koetuille reiteille. Ruudulle tulee varoitus, jos muut käyttäjät ovat määritelleet paikan turvattomaksi.

Safetipinissa voi myös aktivoida toiminnon, josta kotona odottava henkilö pystyy seuraamaan tulijan reittiä.

Viswanathin mukaan sovelluksen ahkerimmat käyttäjät ovat 25–40-vuotiaita, itsenäisen elämän aloittaneita naisia. ”Nuoret kotona asuvat naiset eivät ole niin huolissaan, mutta heidän vanhempansa käyttävät sovellusta valvoakseen tyttärensä turvallisuutta.”

Valistusta kuljettajille

Plan-järjestön Vietnamin Hanoissa haastattelemista tytöistä joka kolmas sanoi, ettei uskalla kääntyä poliisin puoleen ahdistelutapauksissa. Järjestön kampanja tyttöjen turvallisuuden parantamiseksi innosti mukaan Lan ja Linh -nimiset tytöt. He järjestivät iltaisin ryhmäkävelyjä Hanoin vaarallisille alueille kartoittaakseen riskejä ja lisätäkseen tietoisuutta tyttöjen oikeuksista.

”Hanoissa lähes 10 000 nuorta tyttöä käyttää bussia joka päivä”, 13-vuotias Linh kertoo. Hän on kampanjoinut myös jakamalla tiedotteita ja aihetta käsitteleviä sarjakuvakirjoja 8 000 kuljettajalle ja rahastajalle.

Kampanja sai viranomaiset asentamaan busseihin turvakameroita ja antamaan ohjeet siitä, paljonko väkeä kyytiin on lupa ottaa.

Kehitysmaiden kaupunkeihin muuttaa viisi miljoonaa ihmistä joka kuukausi, ja vuonna 2030 jo 1,3 miljardia tyttöä asuu maailman kaupungeissa, Plan muistuttaa.

Naisten oikeudet gendersoveltava teknologiainformaatioteknologiainternet Suomen IPS

Lue myös

Mauritanian lippu

Raiskauksen uhrit pelkäävät rikossyytteitä Mauritaniassa

Avioliiton ulkopuolinen seksi on kriminalisoitu Mauritaniassa. Siksi raiskaustutkinta saattaa muuttua moraalitutkinnaksi, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Kaksi Suomen lakikirjaa

Tarvitaanko Suomeen erillislakia tyttöjen silpomisen kieltämiseksi? – Keskustelu erillislaista jättää varjoonsa muut keinot, sanoo asiantuntija

Suomen rikoslaki kieltää jo nyt tyttöjen sukuelinten silpomisen, mutta eduskuntaan etenevässä kansalaisaloitteessa vaaditaan erillistä lakia. Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala peräänkuuluttaa lisää asennemuutostyötä sekä ammattilaisten kouluttamista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Senegalilainen räppäri Matar Khoudia Ndiaye studiossa mikrofonien takana

Yhteisöradio varoittaa siirtolaisuuden vaaroista Senegalissa – ”Menestyminen on yhä mahdollista, vaikka pysyy kotona”

Dakarilaisen Radio Oxy Jeunes'n ohjelmassa Eurooppaan siirtolaiseksi mielineet kertovat kokemuksistaan samaa suunnitteleville. Viestillä halutaan tavoittaa myös lastensa matkoja rahoittavat vanhemmat.