Uutiset Myanmarin kehitys

Propaganda lisää muslimivihaa Myanmarissa

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.
Muslimiväestöä Myanmarin Yangonissa
Thingangyunin alue Myanmarin Yangonissa on perinteistä muslimien asuinaluetta. (Kuva: Pascal Laureyn / IPS)

(IPS) -- Muutkin muslimit kuin rohingyat ovat Myanmarissa kasvavan vihanpidon kohteena. Maata pitkään hallinnut sotilasjuntta lietsoi uskonnollista eripuraa, ja armeijan ote vallasta on yhä vahva.

Yangonjoen varrella sijaitsevasta Dallan kylästä löytyy vielä buddhalaisen valtaväestön edustajia, jotka elävät muslimien kanssa rauhassa, mutta vastakkainen mieliala on vahvistumassa.

”Rakhinessa teurastetaan buddhalaisia. Muslimit polttavat kyliä, tappavat ja raiskaavat. En enää usko, että hyvää muslimia on olemassa”, entinen sotilas tykittää.

”Kaikkien muslimien on kuoltava”, sotilaan vaimo tiivistää.

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.

Demokratia pahensi tilannetta

Yhä useampi myanmarilainen on alkanut vihata kaikkia muslimeja, joita on alle neljä prosenttia yli 50-miljoonaisesta väestöstä.

”Vuoden 1962 sotilasvallankaappauksesta asti ihmisiä on usutettu toisiaan vastaan uskonnollisin perustein”, U Aye Lwin sanoo. Hän on muslimi ja kuuluu Myanmarin uskonnot rauhan puolesta -liikkeen perustajiin.

”Sotilasdiktatuuri ei nauttinut kansan tukea. Siksi armeija manipuloi ihmisiä etnisin ja uskonnollisin perustein. Buddhalaisille uskoteltiin, että muslimit ovat uhka heille ja koko maalle. Islaminpelko sai alkunsa siitä”, U Aye Lwin selittää.

Demokratisointi ei tuonut muutosta. Toivo siitä, että syksyn 2015 vaalit Aung San Suu Kyin johdolla voittanut NLD-puolue olisi puolustanut vähemmistöjä, hiipui pian.

”Tilanne paheni. Nyt armeija takertuu valtaan lietsomalla sekasortoa uskonnon avulla”, U Aye Lwin sanoo. Hänen mukaansa armeija haluaa osoittaa, että ainoastaan se voi pelastaa buddhalaisen Myanmarin. Suu Kyilla ei ole valtaa asevoimiin, ja lisäksi hän pelkää menettävänsä ääniä, jos puolustaisi rohingyoja.

Suu Kyi suuri pettymys

Pienen Demokratia- ja ihmisoikeuspuolueen puheenjohtaja Kyaw Min Yu kuuluu rohingya-muslimeihin ja tuntee Myanmarin vankilat. Vuoden 1988 opiskelijakapina vei hänet kahdeksaksi vuodeksi telkien taa. Vuoden 2007 levottomuuksista tuli viiden vuoden tuomio.

”Uskoin ennen Aung San Suu Kyihin ja tein työtä hänen hyväkseen. Olin vankilassa hänen vuokseen mutta nyt olen saanut hänestä tarpeekseni”, Kyaw Min Yu sanoo.

”Suu Kyi on ryhtynyt puolueelliseksi. Hän puhuu vain buddhalaisen valtaväestön puolesta”, hän jatkaa.

Suu Kyin NLD-puolueelta ei heru haastattelua, mutta sen entinen tiedottaja Htin Lin Oo suostuu puhelinkeskusteluun. Hän arvosteli joulukuussa 2014 buddhalaismunkkien harjoittamaa vihanlietsontaa, mistä seurasi kaksi vuotta pakkotyötä ja puolueesta erottaminen.

Htin Lin Oo kannattaa rauhaa mutta käyttää rohingyoista sanaa ”bengali”, joka tarkoittaa laitonta maahanmuuttajaa. ”Siirtolaisten ja alkuperäisväestön välillä on aina ongelmia, mutta se ei pysäytä demokraattista kehitystä”, hän arvelee.

Väkivaltaa vastaan

Myanmarista löytyy myös niitä, jotka yrittävät estää väkivaltaa. ”Somessa leviää kaikenlaisia vääriä huhuja. Me opetamme ihmisiä käsittelemään yksipuolista tietoa”, Yangonissa toimivan Sosiaalisen harmonian nuorisokeskuksen johtaja Tet Swei Win kertoo.

Thingangyunin alueella on perinteisesti asunut muslimeja, ja buddhalaismunkit käyvät siellä haastamassa riitaa. Paikallisen koulun uusi johtaja väittää, että opinahjossa ei ole enää tilaa muslimilapsille.

Tet Swei Winin mukaan moni myanmarilainen luuli, että demokratia tulee kuin taivaan lahja. ”Demokratisoituminen on prosessi, jonka eteen on tehtävä työtä. Eri uskontoryhmien on opittava puhumaan keskenään, mikä voi viedä vuosikymmeniä. Valittavana on harmonia tai valtion romahtaminen.”

Myanmarin kehitys vähemmistöpolitiikkakonfliktikonfliktinratkaisurauha Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.