Uutiset Myanmarin kehitys

Propaganda lisää muslimivihaa Myanmarissa

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.
Muslimiväestöä Myanmarin Yangonissa
Thingangyunin alue Myanmarin Yangonissa on perinteistä muslimien asuinaluetta. (Kuva: Pascal Laureyn / IPS)

(IPS) -- Muutkin muslimit kuin rohingyat ovat Myanmarissa kasvavan vihanpidon kohteena. Maata pitkään hallinnut sotilasjuntta lietsoi uskonnollista eripuraa, ja armeijan ote vallasta on yhä vahva.

Yangonjoen varrella sijaitsevasta Dallan kylästä löytyy vielä buddhalaisen valtaväestön edustajia, jotka elävät muslimien kanssa rauhassa, mutta vastakkainen mieliala on vahvistumassa.

”Rakhinessa teurastetaan buddhalaisia. Muslimit polttavat kyliä, tappavat ja raiskaavat. En enää usko, että hyvää muslimia on olemassa”, entinen sotilas tykittää.

”Kaikkien muslimien on kuoltava”, sotilaan vaimo tiivistää.

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.

Demokratia pahensi tilannetta

Yhä useampi myanmarilainen on alkanut vihata kaikkia muslimeja, joita on alle neljä prosenttia yli 50-miljoonaisesta väestöstä.

”Vuoden 1962 sotilasvallankaappauksesta asti ihmisiä on usutettu toisiaan vastaan uskonnollisin perustein”, U Aye Lwin sanoo. Hän on muslimi ja kuuluu Myanmarin uskonnot rauhan puolesta -liikkeen perustajiin.

”Sotilasdiktatuuri ei nauttinut kansan tukea. Siksi armeija manipuloi ihmisiä etnisin ja uskonnollisin perustein. Buddhalaisille uskoteltiin, että muslimit ovat uhka heille ja koko maalle. Islaminpelko sai alkunsa siitä”, U Aye Lwin selittää.

Demokratisointi ei tuonut muutosta. Toivo siitä, että syksyn 2015 vaalit Aung San Suu Kyin johdolla voittanut NLD-puolue olisi puolustanut vähemmistöjä, hiipui pian.

”Tilanne paheni. Nyt armeija takertuu valtaan lietsomalla sekasortoa uskonnon avulla”, U Aye Lwin sanoo. Hänen mukaansa armeija haluaa osoittaa, että ainoastaan se voi pelastaa buddhalaisen Myanmarin. Suu Kyilla ei ole valtaa asevoimiin, ja lisäksi hän pelkää menettävänsä ääniä, jos puolustaisi rohingyoja.

Suu Kyi suuri pettymys

Pienen Demokratia- ja ihmisoikeuspuolueen puheenjohtaja Kyaw Min Yu kuuluu rohingya-muslimeihin ja tuntee Myanmarin vankilat. Vuoden 1988 opiskelijakapina vei hänet kahdeksaksi vuodeksi telkien taa. Vuoden 2007 levottomuuksista tuli viiden vuoden tuomio.

”Uskoin ennen Aung San Suu Kyihin ja tein työtä hänen hyväkseen. Olin vankilassa hänen vuokseen mutta nyt olen saanut hänestä tarpeekseni”, Kyaw Min Yu sanoo.

”Suu Kyi on ryhtynyt puolueelliseksi. Hän puhuu vain buddhalaisen valtaväestön puolesta”, hän jatkaa.

Suu Kyin NLD-puolueelta ei heru haastattelua, mutta sen entinen tiedottaja Htin Lin Oo suostuu puhelinkeskusteluun. Hän arvosteli joulukuussa 2014 buddhalaismunkkien harjoittamaa vihanlietsontaa, mistä seurasi kaksi vuotta pakkotyötä ja puolueesta erottaminen.

Htin Lin Oo kannattaa rauhaa mutta käyttää rohingyoista sanaa ”bengali”, joka tarkoittaa laitonta maahanmuuttajaa. ”Siirtolaisten ja alkuperäisväestön välillä on aina ongelmia, mutta se ei pysäytä demokraattista kehitystä”, hän arvelee.

Väkivaltaa vastaan

Myanmarista löytyy myös niitä, jotka yrittävät estää väkivaltaa. ”Somessa leviää kaikenlaisia vääriä huhuja. Me opetamme ihmisiä käsittelemään yksipuolista tietoa”, Yangonissa toimivan Sosiaalisen harmonian nuorisokeskuksen johtaja Tet Swei Win kertoo.

Thingangyunin alueella on perinteisesti asunut muslimeja, ja buddhalaismunkit käyvät siellä haastamassa riitaa. Paikallisen koulun uusi johtaja väittää, että opinahjossa ei ole enää tilaa muslimilapsille.

Tet Swei Winin mukaan moni myanmarilainen luuli, että demokratia tulee kuin taivaan lahja. ”Demokratisoituminen on prosessi, jonka eteen on tehtävä työtä. Eri uskontoryhmien on opittava puhumaan keskenään, mikä voi viedä vuosikymmeniä. Valittavana on harmonia tai valtion romahtaminen.”

Myanmarin kehitys vähemmistöpolitiikkakonfliktikonfliktinratkaisurauha Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Mielenosoittajia, Io tifo Aquarius -kyltti

Kysely: Eurooppalaiset toivottavat yhä pakolaiset tervetulleiksi – Unkarilaiset ja puolalaiset nihkeimpiä

Kymmenessä EU-maassa tehdyn tutkimuksen mukaan useimmat kansalaiset kannattavat pakolaisten vastaanottoa mutta eivät hyväksy tapaa, jolla EU on hoitanut pakolaiskysymystä.
Ihmisiä kantamassa tavaroita päänsä päällä

Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi

YK:n jäsenmaat ovat sopineet poistavansa äärimmäisen köyhyyden kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka köyhyys vähenee, tavoitetta ei tällä vauhdilla saavuteta.
Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.