Uutiset Venezuelan kehitys

Poliittinen vankeus on pelottelukeino Venezuelassa – Hallituksen vastustajia kidutetaan ja viedään sotaoikeuteen

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Venezuelan hallitus pyrkii hiljentämään poliittisia vastustajiaan pidättämällä ja kiduttamalla. Lokakuussa maassa oli yli 200 poliittista vankia.
Venezuelan salaisen poliisin rakennus Caracasissa.
Venezuelan poliittisia vankeja säilytetään usein maan salaisen poliisin eli Sebinin rakennuksessa pääkaupungissa Caracasissa. Keskustalaisen Oikeus ensin -puolueen johtaja Fernando Albán kuoli rakennuksessa pidätysaikanaan lokakuussa. (Kuva: Efecto Cocuyo / IPS)

(IPS) -- Venezuela on syvässä taloudellisessa ja poliittisessa kriisissä. Hallitus kylvää pelkoa vastustajiensa pidätyksillä ja poliittisten vankien kaltoinkohtelulla.

Keskustalaisen Oikeus ensin -puolueen johtaja ja Caracasin kaupunginvaltuutettu Fernando Albán kuoli 8. lokakuuta salaisen poliisin vankilassa. Albán oli pidätetty kolme päivää aikaisemmin Caracasin lentokentällä hänen palatessaan New Yorkista.

Albánia epäiltiin osallisuudesta lennokeilla tehtyyn epäonnistuneeseen iskuun presidentti Nicolás Maduroa vastaan elokuussa. Iskun vuoksi on pidätetty parikymmentä henkeä. Hallitus sanoo, että Oikeus ensin -puolueen Kolumbiaan paennut puoluesihteeri Julio Borges suunnitteli hyökkäyksen Kolumbian ja Yhdysvaltain tuella.

Vankilaviranomaisten mukaan Albán oli pyytänyt päästä sellistään käymälään ja hypännyt matkalla ulos kymmenennen kerroksen ikkunasta.

Opposition mukaan Albán ei tehnyt vankilassa itsemurhaa, vaan hänet heitettiin kidutuksen jälkeen ikkunasta. Ihmisoikeusjärjestöt ja katolinen kirkko vaativat asiasta puolueetonta kansainvälistä tutkimusta.

Vankiloissa ”pyöröovet”

Venezuela harjoittaa valikoivaa sortoa pidättämällä opposition edustajia. Pidätettyjen olinpaikkaa ei monesti tiedetä päiväkausiin. Moni altistuu kidutukselle ja epäinhimilliselle kohtelulle, ihmisoikeusjärjestö Provean johtaja Rafael Uzcátegui sanoo.

Pian Albánin kuoleman jälkeen Venezuela vapautti yllättäen neljä vuotta vankeudessa olleen Lorent Salehin ja lennätti hänet Espanjaan. Viime vuonna Euroopan parlamentin Saharov-ihmisoikeuspalkinnon saanut Saleh kertoi joutuneensa kidutetuksi ja harkinneensa itsemurhaa kellarisellissään.

Venezuela on vuosia toteuttanut ”pyöröovitaktiikkaa”, jossa vapautetun poliittisen vangin tilalle pidätetään uusia, Alfredo Romero vankeja puolustavasta Foro Penal -järjestöstä sanoo.

”Pelkästään tänä vuonna on pidätetty yli 500 henkeä poliittisin syin ja kaikkiaan 12 400 vuodesta 2014 lähtien”, hän kertoo. Vuosina 2014 ja 2017 Venezuelassa järjestettiin laajoja mielenosoituksia hallitusta vastaan.

Palomiesten pilavideo

Foro Penalin mukaan poliittisia vankeja oli lokakuun puolivälissä 237 ja poliittisin perustein on nostettu 7 343 syytettä vuodesta 2014 lähtien. Venezuelassa on 32 miljoonaa asukasta.

Pidätettyjen joukossa on ollut tunnettuja oppositiopoliitikkoja mutta myös tavallisia kansalaisia, kuten kaksi palomiestä pienestä Andien vuoristokylästä. He olivat tehneet pilailuvideon, jossa Maduroa verrattiin paloasemalle tunkeutuneeseen itsepäiseen aasiin.

Palomiehiä syytetään hiljan säädetyn vihapuheen vastaisen lain rikkomisesta, ja heitä uhkaa jopa 18 vuoden vankeus.

Osa poliittisista rikoksista syytetyistä on paennut maasta tai hakenut turvaa ulkovaltojen lähetystöistä.

Romeron mukaan hallitusta vastustavat siviilit joutuvat yhä useammin sotilastuomioistuimen eteen. Vuoden 2017 alun ja kuluvan vuoden lokakuun välillä tapauksia oli 811.

”Hallitus turvautuu pelotteluun, koska talouskriisi estää sitä kalastelemasta kansansuosiota myönteisillä kannustimilla.”

Venezuelan kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetsananvapauspolitiikkademokratiahallintolakioikeus ja rikosturvallisuus Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Asiakkaita lihatiskillä kaupassa Caracasissa Venezuelassa

Venezuelan uudistukset vievät ojasta allikkoon – minimipalkan moninkertaistaminenkaan ei auta

Venezuelalaisen sähkömiehen Andrés Chacínin perhe ratkaisee lähiviikkoina, lähteekö perhe maasta. Maa on yrittänyt saada inflaation kuriin, mutta hinnat vain nousevat ja köyhät kärsivät eniten.
Nettimedia El Estímulon toimitus Venezuelassa

Venezuelan media kamppailee talouskriisin ja kovan politiikan kourissa

Digitaalinen media on Venezuelassa korvannut perinteisen, sillä moni perinteinen media on joutunut lopettamaan tai siirtynyt hallituksen valvontaan. Hallitusta arvostelevien verkkolehtien tekijät kertovat toistuvista sulkemisista, hakkeroinnista ja hyökkäyksistä sivustojen kaatamiseksi.
Kaksi miestä ja kalastusvene

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sambialaiset Mwenya Katongo ja Thandiwe Mumba Barefeet Theater -järjestöstä

Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

Sambialainen nuorisojärjestö Barefeet Theater ja suomalainen Taksvärkki ovat tehneet vuosia kehitysyhteistyötä muun muassa sambialaisten katunuorten parissa. Tänä syksynä Barefeetin kouluttajat vierailivat antamassa oppia suomalaisille nuorille.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoitaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.