Uutiset

Pohjois-Atlantin merivirta heikentynyt jo 30 prosenttia

Englantilainen tutkimusryhmä on hiljattain julkaissut Nature-lehdessä tutkimuksen, jonka mukaan osat Atlantin merivirrasta ovat heikentyneet jo 30 prosentilla. Ilmastonmuutoksen on jo aiemmin arveltu heikentävän merivirtaa, mutta heikentyminen on tapahtunut odotettua nopeammin.

Englantilainen tutkimusryhmä on hiljattain julkaissut Nature-lehdessä tutkimuksen, jonka mukaan osat Atlantin merivirrasta ovat heikentyneet jo 30 prosentilla. Ilmastonmuutoksen on jo aiemmin arveltu heikentävän merivirtaa, mutta heikentyminen on tapahtunut odotettua nopeammin. Merivirran heikentyminen voi taas viilentää Euroopan ilmastoa.

Tuloksen julkaissut Harry Brydenin ryhmä brittiläisestä National Oceanography Centrestä mittasi virtauksia Atlantilla viime vuonna. Verratessaan tuloksia vuosien 1957, 1981 ja 1992 mittaustuloksiin he yllättyivät: pohjoiseen virtaavan lämpimän veden määrä oli vähentynyt 30 prosentilla.

Bryden myös analysoi USA:n hallituksen aiemmin keräämää materiaalia, joka vahvisti hänen tuloksiaan ja paljasti lisäksi, että virta on heikentynyt eniten vuosien 1992 ja 1998 välillä.

- Muutokset ovat liian suuria ollakseen pelkkää sattumaa, tutkimukseen osallistunut Stuart Cunningham toteaa.

Merivirta tuo lämmintä vettä trooppisilta leveysasteilta. Etelä-Euroopan korkeudella se jakaantuu kahtia, ja osa virrasta suuntaa kohti Eurooppaa, jonka keskilämpötilaa lämmin virtaus nostaa viidestä kymmeneen astetta. Ohitettuaan Euroopan virta jatkaa Grönlannin vesille, vajoaa meren pohjaan ja palaa etelään. Vajoaminen johtuu sekä veden viilenemisestä että siitä, että etelästä tuleva vesi on suolaisempaa kuin arktisten merien vesi. Jään muodostuminen lisää suolapitoisuutta entisestään.

Brydenin ryhmän tutkimus paljastaa, että vesi vajoaa edelleen normaalisti Kanadan puolella, mutta Euroopan puolella vettä vajoaa ja kulkeutuu etelään vain puolet aiemmasta määrästä. Syyksi on ehdotettu jään sulamista tai Siperian jokien virtaaman kasvua.

Molempien seurauksena veden tiheys pienenee, mikä vähentää vajoamista meren pohjaan ja siten estää myös lämpimän, pinnalla kulkevan veden tuloa etelästä. Sekä arktisten jäiden sulaminen että jokien virtaaman kasvaminen saattavat olla seurausta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Edellisen kerran merivirta pysähtyi todennäköisesti edellisen jääkauden lopussa, 12 000 vuotta sitten. Tuolloin Länsi-Euroopan lämpötila laski viidestä kymmeneen astetta. Virtauksen on myös arveltu heikentyneen pienen jääkauden aikana, joka kesti vaihtelevasti vuodesta 1300 vuoteen 1850.

Vaikka merivirta on heikentynyt huomattavasti, muutos ei ole näkynyt Euroopan lämpötiloissa. Pohjois-Atlantin alueen keskilämpötilat ovat päinvastoin nousseet huomattavasti 1990-luvun aikana. Lämpeneminen on kuitenkin viime aikoina pysähtynyt. Bryden arveleekin, että lämpeneminen oli seurausta ihmisen aiheuttamasta maailmanlaajuisesta ilmaston lämpenemisestä, mutta nyt merivirran heikkeneminen alkaa vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan.

Bryden ei halua vielä lietsoa paniikkia, vaan selvittää ovatko muutokset virtauksessa todella pitkäaikaisia. - Emme sano, että virta olisi pysähtymässä, mutta tuloksemme ovat huolestuttavia ja yllättäviä, hän sanoo.

ilmastonmuutosmeret Pohjois-Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.