Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.
YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia
YK:n turvallisuus asetti viime perjantaina Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Keskellä Yhdysvaltain pysyvä YK-edustaja Nikki R. Haley, vasemmalla Ison-Britannian edustaja Karen Piere ja oikealla Bolivian edustaja Sacha Sergio Llorenty Soliz. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Kielto koskee kaikkia aseita ja asetarvikkeita, ja se on voimassa ensi vuoden toukokuun loppuun asti. Turvallisuusneuvosto myös uusi Etelä-Sudanille asetettuja sanktioita viime perjantain istunnossaan.

Yhdeksän turvallisuusneuvoston jäsenmaata äänesti asevientikiellon puolesta, mutta Bolivia, Kiina, Etiopia, Päiväntasaajan Guinea, Kažakstan ja Venäjä jättivät äänestämättä. Etiopia ja Päinväntasaajan Guinea olivat huolissaan siitä, että lisärangaistukset voisivat heikentää Etelä-Sudanissa käynnissä olevaa rauhanprosessia.

Etelä-Sudanin sisällissota alkoi joulukuussa 2013 maan presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin riitaannuttua keskenään. Sodassa on tapettu ja raiskattu kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli neljä miljoonaa on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Maassa on vaikea humanitaarinen kriisi ja yli miljoona lasta on aliravittuja.

Osapuolet allekirjoittivat kesäkuussa rauhansopimuksen, jonka toimivuudesta ei kuitenkaan vielä ole takeita. Viime viikolla Etelä-Sudanin parlamentti äänesti Salva Kiirille kolmen vuoden jatkokauden presidenttinä, mikä ei miellytä Macharia ja hänen kannattajiaan.

Etelä-Sudanille on vaadittu asevientikieltoa useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Yhdysvallat vaati maan asettamista asevientikieltoon jo vuonna 2016 presidentti Barack Obaman hallinnon aikana, mutta se ei saanut riittävästi kannatusta. 

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan nyt tehty päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta se tulee myöhässä. Nyt jokaisen maan, etenkin Etelä-Sudanin naapureiden, on myös noudatettava sitä, muistuttaa järjestön Itä-Afrikan apulaisjohtaja Seif Magango.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Etelä-Sudanin YK-lähettiläs Akuei Bona Malwal sanoi, että asevientikielto heikentää rauhan mahdollisuuksia ja on ”isku vasten kasvoja” niille organisaatioille, jotka yrittävät tuoda maahan rauhan.

Etelä-Sudanin konflikti aseet & armeijakonfliktikonfliktinratkaisurauhaYK Etelä-Sudan Amnesty International

Lue myös

Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.