Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.
YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia
YK:n turvallisuus asetti viime perjantaina Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Keskellä Yhdysvaltain pysyvä YK-edustaja Nikki R. Haley, vasemmalla Ison-Britannian edustaja Karen Piere ja oikealla Bolivian edustaja Sacha Sergio Llorenty Soliz. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Kielto koskee kaikkia aseita ja asetarvikkeita, ja se on voimassa ensi vuoden toukokuun loppuun asti. Turvallisuusneuvosto myös uusi Etelä-Sudanille asetettuja sanktioita viime perjantain istunnossaan.

Yhdeksän turvallisuusneuvoston jäsenmaata äänesti asevientikiellon puolesta, mutta Bolivia, Kiina, Etiopia, Päiväntasaajan Guinea, Kažakstan ja Venäjä jättivät äänestämättä. Etiopia ja Päinväntasaajan Guinea olivat huolissaan siitä, että lisärangaistukset voisivat heikentää Etelä-Sudanissa käynnissä olevaa rauhanprosessia.

Etelä-Sudanin sisällissota alkoi joulukuussa 2013 maan presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin riitaannuttua keskenään. Sodassa on tapettu ja raiskattu kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli neljä miljoonaa on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Maassa on vaikea humanitaarinen kriisi ja yli miljoona lasta on aliravittuja.

Osapuolet allekirjoittivat kesäkuussa rauhansopimuksen, jonka toimivuudesta ei kuitenkaan vielä ole takeita. Viime viikolla Etelä-Sudanin parlamentti äänesti Salva Kiirille kolmen vuoden jatkokauden presidenttinä, mikä ei miellytä Macharia ja hänen kannattajiaan.

Etelä-Sudanille on vaadittu asevientikieltoa useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Yhdysvallat vaati maan asettamista asevientikieltoon jo vuonna 2016 presidentti Barack Obaman hallinnon aikana, mutta se ei saanut riittävästi kannatusta. 

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan nyt tehty päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta se tulee myöhässä. Nyt jokaisen maan, etenkin Etelä-Sudanin naapureiden, on myös noudatettava sitä, muistuttaa järjestön Itä-Afrikan apulaisjohtaja Seif Magango.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Etelä-Sudanin YK-lähettiläs Akuei Bona Malwal sanoi, että asevientikielto heikentää rauhan mahdollisuuksia ja on ”isku vasten kasvoja” niille organisaatioille, jotka yrittävät tuoda maahan rauhan.

Etelä-Sudanin konflikti aseet & armeijakonfliktikonfliktinratkaisurauhaYK Etelä-Sudan Amnesty International

Lue myös

Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
Eteläsudanilaisia naisia ja lapsia myymässä ruokaa muoviämpäreistä

Unicef: Valtaosa Etelä-Sudanin lapsista on nähnyt pelkkää sotaa – 300 000 lasta nälkäkuoleman partaalla

Vuonna 2013 alkaneen sisällissodan seurauksena 70 prosenttia Etelä-Sudanin lapsista ei käy koulua, miljoona kärsii aliravitsemuksesta ja arviolta 19 000 on lapsisotilaina tai sotilaiden palveluksesta. Rauhanneuvottelujen toivotaan pian johtavan läpimurtoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdinta

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.
Ihmisiä kalanviljelyaltaan äärellä Papua-Uudessa-Guineassa

Kalankasvatus antaa uuden elämän Papua-Uuden-Guinean entisille jengiläisille

Pahamaineisen papualaisen Raskol-jengin jäsenet saatiin taltutettua, kun heille tarjottiin uusi elinkeino. ”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, kertoo kalankasvattajaksi ryhtynyt Moxy.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Suomelta lisää humanitaarista apua Afrikan kriisien hoitoon – Keskimääräinen YK:n avustusoperaatio kestää jo yli yhdeksän vuotta

Suomi ohjaa lisävaroja muun muassa Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Ensi vuonna lisätään tukea myös YK:n hätäapurahastolle.