Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.
YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia
YK:n turvallisuus asetti viime perjantaina Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Keskellä Yhdysvaltain pysyvä YK-edustaja Nikki R. Haley, vasemmalla Ison-Britannian edustaja Karen Piere ja oikealla Bolivian edustaja Sacha Sergio Llorenty Soliz. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Kielto koskee kaikkia aseita ja asetarvikkeita, ja se on voimassa ensi vuoden toukokuun loppuun asti. Turvallisuusneuvosto myös uusi Etelä-Sudanille asetettuja sanktioita viime perjantain istunnossaan.

Yhdeksän turvallisuusneuvoston jäsenmaata äänesti asevientikiellon puolesta, mutta Bolivia, Kiina, Etiopia, Päiväntasaajan Guinea, Kažakstan ja Venäjä jättivät äänestämättä. Etiopia ja Päinväntasaajan Guinea olivat huolissaan siitä, että lisärangaistukset voisivat heikentää Etelä-Sudanissa käynnissä olevaa rauhanprosessia.

Etelä-Sudanin sisällissota alkoi joulukuussa 2013 maan presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin riitaannuttua keskenään. Sodassa on tapettu ja raiskattu kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli neljä miljoonaa on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Maassa on vaikea humanitaarinen kriisi ja yli miljoona lasta on aliravittuja.

Osapuolet allekirjoittivat kesäkuussa rauhansopimuksen, jonka toimivuudesta ei kuitenkaan vielä ole takeita. Viime viikolla Etelä-Sudanin parlamentti äänesti Salva Kiirille kolmen vuoden jatkokauden presidenttinä, mikä ei miellytä Macharia ja hänen kannattajiaan.

Etelä-Sudanille on vaadittu asevientikieltoa useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Yhdysvallat vaati maan asettamista asevientikieltoon jo vuonna 2016 presidentti Barack Obaman hallinnon aikana, mutta se ei saanut riittävästi kannatusta. 

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan nyt tehty päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta se tulee myöhässä. Nyt jokaisen maan, etenkin Etelä-Sudanin naapureiden, on myös noudatettava sitä, muistuttaa järjestön Itä-Afrikan apulaisjohtaja Seif Magango.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Etelä-Sudanin YK-lähettiläs Akuei Bona Malwal sanoi, että asevientikielto heikentää rauhan mahdollisuuksia ja on ”isku vasten kasvoja” niille organisaatioille, jotka yrittävät tuoda maahan rauhan.

Etelä-Sudanin konflikti aseet & armeijakonfliktikonfliktinratkaisurauhaYK Etelä-Sudan Amnesty International

Lue myös

Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Aurinko paistaa puun lehden reunan takaa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa

Länsimaissa ei tehdä tarpeeksi kasvitutkimusta, koska ilmastonmuutos koskettaa enemmän eteläisen pallonpuoliskon köyhiä maita, sanoo dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Hana ja saippuoivat kädet

2000-luku on tuonut vessan ja puhtaan veden miljardeille – Silti 144 miljoonaa ihmistä juo yhä käsittelemätöntä pintavettä

Unicefin ja WHO:n uuden raportin mukaan etenkin maaseudun asukkaat jäävät jälkeen vesi- ja sanitaatiopalveluissa. Esimerkiksi käsienpesumahdollisuus puuttuu miljardeilta.
Rakennuksia pakolaisleirillä

Uusi arvio: Noin viidesosa konfliktialueilla elävistä kärsii mielenterveysongelmista

Maailman terveysjärjestön mukaan konfliktialueilla on psyykkisiä ongelmia enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Hyvä uutinen on, että kriisi voi olla mahdollisuus parantaa mielenterveyspalveluita.

Luetuimmat