Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.
YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia
YK:n turvallisuus asetti viime perjantaina Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Keskellä Yhdysvaltain pysyvä YK-edustaja Nikki R. Haley, vasemmalla Ison-Britannian edustaja Karen Piere ja oikealla Bolivian edustaja Sacha Sergio Llorenty Soliz. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Etelä-Sudanin asevientikieltoon. Kielto koskee kaikkia aseita ja asetarvikkeita, ja se on voimassa ensi vuoden toukokuun loppuun asti. Turvallisuusneuvosto myös uusi Etelä-Sudanille asetettuja sanktioita viime perjantain istunnossaan.

Yhdeksän turvallisuusneuvoston jäsenmaata äänesti asevientikiellon puolesta, mutta Bolivia, Kiina, Etiopia, Päiväntasaajan Guinea, Kažakstan ja Venäjä jättivät äänestämättä. Etiopia ja Päinväntasaajan Guinea olivat huolissaan siitä, että lisärangaistukset voisivat heikentää Etelä-Sudanissa käynnissä olevaa rauhanprosessia.

Etelä-Sudanin sisällissota alkoi joulukuussa 2013 maan presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin riitaannuttua keskenään. Sodassa on tapettu ja raiskattu kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli neljä miljoonaa on paennut joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Maassa on vaikea humanitaarinen kriisi ja yli miljoona lasta on aliravittuja.

Osapuolet allekirjoittivat kesäkuussa rauhansopimuksen, jonka toimivuudesta ei kuitenkaan vielä ole takeita. Viime viikolla Etelä-Sudanin parlamentti äänesti Salva Kiirille kolmen vuoden jatkokauden presidenttinä, mikä ei miellytä Macharia ja hänen kannattajiaan.

Etelä-Sudanille on vaadittu asevientikieltoa useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Yhdysvallat vaati maan asettamista asevientikieltoon jo vuonna 2016 presidentti Barack Obaman hallinnon aikana, mutta se ei saanut riittävästi kannatusta. 

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan nyt tehty päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta se tulee myöhässä. Nyt jokaisen maan, etenkin Etelä-Sudanin naapureiden, on myös noudatettava sitä, muistuttaa järjestön Itä-Afrikan apulaisjohtaja Seif Magango.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Etelä-Sudanin YK-lähettiläs Akuei Bona Malwal sanoi, että asevientikielto heikentää rauhan mahdollisuuksia ja on ”isku vasten kasvoja” niille organisaatioille, jotka yrittävät tuoda maahan rauhan.

Etelä-Sudanin konflikti aseet & armeijakonfliktikonfliktinratkaisurauhaYK Etelä-Sudan Amnesty International

Lue myös

Eteläsudanilaisia naisia ja lapsia myymässä ruokaa muoviämpäreistä

Unicef: Valtaosa Etelä-Sudanin lapsista on nähnyt pelkkää sotaa – 300 000 lasta nälkäkuoleman partaalla

Vuonna 2013 alkaneen sisällissodan seurauksena 70 prosenttia Etelä-Sudanin lapsista ei käy koulua, miljoona kärsii aliravitsemuksesta ja arviolta 19 000 on lapsisotilaina tai sotilaiden palveluksesta. Rauhanneuvottelujen toivotaan pian johtavan läpimurtoon.
Äiti ja lapsi sairaalan pihalla Jubassa Etelä-Sudanissa

Uusi rauhansopimus tuo Etelä-Sudaniin toivonpilkahduksen – tavallisilla kansalaisilla ”ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä”

Etelä-Sudanin sisällissodan osapuolet allekirjoittivat eilen jälleen kerran alustavan rauhansopimuksen. Väkivallan loppuminen olisi tervetullut uutinen etenkin nälänhädän partaalla kamppailevalle kansalle. ”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita”, kertoo maassa hiljattain vieraillut Unicefin tiedottaja Martti Penttilä.
Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.