Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Pienviljelijät ja kuluttajat kohtaavat Meksikossa

Ruuan suoramyynnillä on saatu hyviä tuloksia Meksikossa. Victor Rodríguez on tyytyväinen valintaan ryhtyä luomuviljelijäksi ja luoda suoria toimitusväyliä sen sijaan, että myisi satonsa välittäjille pilkkahintaan.
Meksikolainen luomuviljelijä Victor Rodríquez torilla
Victor Rodríquez kuuluu San Miguel Topilejon luomuviljelijöiden Del Campo Ololigue -järjestöön. Hän myy tuotteitaan Tlalpan vaihtoehtotorilla. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

(IPS) -- Victor Rodríguez järjestelee salaatteja, perunoita, parsakaalia ja yrttejä hyllyille. Samoin hän tekee joka sunnuntai valmistautuessaan palvelemaan asiakkaitaan Meksikon pääkaupungin eteläpuolella sijaitsevan Bosque de Tlalpan -torin vaihtoehtomarkkinoilla.

Rodríguez kasvattaa luomuvihanneksia läheisessä San Miguel Topilejossa sijaitsevalla seitsemän hehtaarin tilallaan. Tilan perustivat Rodríguezin isovanhemmat, joten hän edustaa vaimonsa kanssa kolmatta viljelijäsukupolvea.

”Meidän viljelijöiden on jatkettava, sillä olemme osa ruokaketjua”, hän sanoo.

Rodríguez on yksi kahdeksasta luomuvihannesten tuottajajärjestön, Del Campo Ololiquen, jäsenestä. Nimi on asteekki-intiaanen käyttämää nahuatlin kieltä ja tarkoittaa paikkaa, jossa asiat ovat hyvin.

”Oli elämäni paras päätös palata juurilleni ja panostaa tuleviin sukupolviin”, sanoo kahden lapsen isä Rodríguez. Hänen mielestään kannatti ryhtyä luomuviljelijäksi ja luoda suoria toimitusväyliä sen sijaan, että myisi satonsa välittäjille pilkkahintaan.

Vaikein on jo ohi

”Olemme selvinneet hankalimmasta eli pitäneet hankkeen hengissä. Nyt meillä on vakituisia asiakkaita, jotka haluavat terveellistä ruokaa. He tietävät, mitä tahtovat, ja me olemme saaneet heidän luottamuksensa.”

Del Campo Ololique perustettiin vuonna 2003. Nyt se tuottaa 700 kiloa vihanneksia viikossa. Tuotteita myydään Tlalpanin lisäksi Méxicossa ja Cuernavacassa, ja asiakkaat ovat tervetulleita tutustumaan viljelmiin.

Rakentamansa sadeveden keräysjärjestelmän ansiosta järjestö voi kasvattaa tomaatteja ja kurkkuja kasvihuoneessa. Se mahdollistaa myös ympärivuotisen viljelyn. Järjestö on suojellut Topilejossa metsiä ja pengertänyt maastoa estääkseen mutavyöryjen synnyn.

Del Campo Ololique on yksi viidestä voittajasta YK:n ruokajärjestön FAOn ja Slow Food Mexicon maataloustuottajille järjestämässä suoramyynti-innovaatio kilpailussa. Kisaan osallistui 98 ryhmää, jotka edustivat muun muassa kestävää kaupankäyntiä, ekologista gastronomiaa ja ravitsemuskasvatusta.

Ruoka tulee pientiloilta

”Ruuan suoramyynti on järjestelmä, jossa tuottaja myy tuotteet suoraan tai korkeintaan yhden välikäden kautta kuluttajalle”, selittää Mauricio García, joka koordinoi FAOn suoramyyntihanketta Meksikossa.

”Kun viljelijät tuntevat kuluttajat, he osaavat vastata kysyntään ja heidän tuotteensa käyvät kaupaksi aiempaa paremmin. Kuluttajat puolestaan tietävät, keitä tuottajat ovat ja voivat nähdä, miten nämä kasvattavat heidän ruokansa”, García selittää.

Meksikon viidestä miljoonasta maatilasta yli neljä miljoonaa on perhetiloja. Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla pienviljelijät omistavat lähes 81 prosenttia maatiloista. He tuottavat 27–67 prosenttia kotimaisesta ruuankulutuksesta, ja heidän hallinnassaan on 12–67 prosenttia maatalousmaasta sekä 57–77 prosenttia alan työpaikoista.

Victor Rodríguezin mukaan nykyistä suurempien kuluttajajoukkojen tavoittaminen ilman välittäjiä vaatisi enemmän tukea. ”Tällaiset projektit ovat tarpeellisia, niiden avulla puolustamme maataloutta ja suojelemme yhteisöjämme ja ympäristöä.”

Tulevaisuudessa Del Campo Ololique aikoo ostaa aurinkokuivaimen ja neljä hehtaaria lisää maata, rekisteröidä brändinsä ja suunnitella pakkaukset valmisteilleen.

Maatalous ja kehitysmaat maataloustalouskauppakuluttaminenliiketoiminta Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit