Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Pienviljelijät ja kuluttajat kohtaavat Meksikossa

Ruuan suoramyynnillä on saatu hyviä tuloksia Meksikossa. Victor Rodríguez on tyytyväinen valintaan ryhtyä luomuviljelijäksi ja luoda suoria toimitusväyliä sen sijaan, että myisi satonsa välittäjille pilkkahintaan.
Meksikolainen luomuviljelijä Victor Rodríquez torilla
Victor Rodríquez kuuluu San Miguel Topilejon luomuviljelijöiden Del Campo Ololigue -järjestöön. Hän myy tuotteitaan Tlalpan vaihtoehtotorilla. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

(IPS) -- Victor Rodríguez järjestelee salaatteja, perunoita, parsakaalia ja yrttejä hyllyille. Samoin hän tekee joka sunnuntai valmistautuessaan palvelemaan asiakkaitaan Meksikon pääkaupungin eteläpuolella sijaitsevan Bosque de Tlalpan -torin vaihtoehtomarkkinoilla.

Rodríguez kasvattaa luomuvihanneksia läheisessä San Miguel Topilejossa sijaitsevalla seitsemän hehtaarin tilallaan. Tilan perustivat Rodríguezin isovanhemmat, joten hän edustaa vaimonsa kanssa kolmatta viljelijäsukupolvea.

”Meidän viljelijöiden on jatkettava, sillä olemme osa ruokaketjua”, hän sanoo.

Rodríguez on yksi kahdeksasta luomuvihannesten tuottajajärjestön, Del Campo Ololiquen, jäsenestä. Nimi on asteekki-intiaanen käyttämää nahuatlin kieltä ja tarkoittaa paikkaa, jossa asiat ovat hyvin.

”Oli elämäni paras päätös palata juurilleni ja panostaa tuleviin sukupolviin”, sanoo kahden lapsen isä Rodríguez. Hänen mielestään kannatti ryhtyä luomuviljelijäksi ja luoda suoria toimitusväyliä sen sijaan, että myisi satonsa välittäjille pilkkahintaan.

Vaikein on jo ohi

”Olemme selvinneet hankalimmasta eli pitäneet hankkeen hengissä. Nyt meillä on vakituisia asiakkaita, jotka haluavat terveellistä ruokaa. He tietävät, mitä tahtovat, ja me olemme saaneet heidän luottamuksensa.”

Del Campo Ololique perustettiin vuonna 2003. Nyt se tuottaa 700 kiloa vihanneksia viikossa. Tuotteita myydään Tlalpanin lisäksi Méxicossa ja Cuernavacassa, ja asiakkaat ovat tervetulleita tutustumaan viljelmiin.

Rakentamansa sadeveden keräysjärjestelmän ansiosta järjestö voi kasvattaa tomaatteja ja kurkkuja kasvihuoneessa. Se mahdollistaa myös ympärivuotisen viljelyn. Järjestö on suojellut Topilejossa metsiä ja pengertänyt maastoa estääkseen mutavyöryjen synnyn.

Del Campo Ololique on yksi viidestä voittajasta YK:n ruokajärjestön FAOn ja Slow Food Mexicon maataloustuottajille järjestämässä suoramyynti-innovaatio kilpailussa. Kisaan osallistui 98 ryhmää, jotka edustivat muun muassa kestävää kaupankäyntiä, ekologista gastronomiaa ja ravitsemuskasvatusta.

Ruoka tulee pientiloilta

”Ruuan suoramyynti on järjestelmä, jossa tuottaja myy tuotteet suoraan tai korkeintaan yhden välikäden kautta kuluttajalle”, selittää Mauricio García, joka koordinoi FAOn suoramyyntihanketta Meksikossa.

”Kun viljelijät tuntevat kuluttajat, he osaavat vastata kysyntään ja heidän tuotteensa käyvät kaupaksi aiempaa paremmin. Kuluttajat puolestaan tietävät, keitä tuottajat ovat ja voivat nähdä, miten nämä kasvattavat heidän ruokansa”, García selittää.

Meksikon viidestä miljoonasta maatilasta yli neljä miljoonaa on perhetiloja. Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla pienviljelijät omistavat lähes 81 prosenttia maatiloista. He tuottavat 27–67 prosenttia kotimaisesta ruuankulutuksesta, ja heidän hallinnassaan on 12–67 prosenttia maatalousmaasta sekä 57–77 prosenttia alan työpaikoista.

Victor Rodríguezin mukaan nykyistä suurempien kuluttajajoukkojen tavoittaminen ilman välittäjiä vaatisi enemmän tukea. ”Tällaiset projektit ovat tarpeellisia, niiden avulla puolustamme maataloutta ja suojelemme yhteisöjämme ja ympäristöä.”

Tulevaisuudessa Del Campo Ololique aikoo ostaa aurinkokuivaimen ja neljä hehtaaria lisää maata, rekisteröidä brändinsä ja suunnitella pakkaukset valmisteilleen.

Maatalous ja kehitysmaat maataloustalouskauppakuluttaminenliiketoiminta Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä ja banaaniterttuja torilla

Nuoria patistetaan maatalouden pariin Nigeriassa – Lawrence Aferen perhe epäili noituutta, kun maatalous kiinnosti öljyalaa enemmän

Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Lawrence Aferen mukaan ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Hänen perustamansa perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä.
Taivaalla lentävä robottilennokki

Droonit auttavat tansanialaisia pienviljelijöitä saamaan rahoitusta

Tansanialaisilla maanviljelijöillä on vaikeuksia saada pankkilainaa, koska heiltä puuttuvat tarvittavat vakuudet, kuten paperit maanomistuksesta. It-yrittäjä Rose Funja keksi ratkaisuksi paikkatietojärjestelmän, johon robottilennokit keräävät tietoja.
Vehnäntähkiä

Tehomaatalous kuristaa perheviljelmiä Argentiinassa

Argentiinassa on noin 250 000 perhetilaa, ja niillä on tärkeä rooli maan ruuantuotannossa. Viime vuosina maassa on suosittu tehomaataloutta, mutta pientiloja on alkanut kiinnostaa luomuviljely.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.