Uutiset

Perinnetieto vs. tietoverkkojen tieto

Muistia ja muita ongelmanratkaisumetodeja ei tietoyhteiskunnassa arvosteta yhtä korkealle kuin tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä. Tiedon totuudellisuus ei myöskään enää ole yhtä tärkeää kuin sen organisoitavuus teknisesti tai hyödyllisyys kaupallisesti, arvioi intialaistutkija Sunil Sahasrabudhey. Siinä mielessä maaseutu- ja kyläyhteisöjen kokemuksellinen perinnetieto on heikoilla.

Teollisuusyhteiskunnassa tieteen tarkoitus oli etsiä totuutta, ja siten tieto tuli määritetyksi ensisijaisesti todenmukaisuuden kautta. Informaatioyhteiskunnassa tiedolla on kuitenkin läheisempi suhde käytännöllisyyteen. Totuus ei enää ole yhtä kiinnostava ominaisuus, väittää intialaistutkija Sunil Sahasrabudhey.

Sunil Sahasrabudhey puhuu Maailman sosiaalifoorumissa Mumbaissa
Sahasrabudheyn mukaan tietoyhteiskunnan keskeisin toiminto ei nimittäin suinkaan ole tiedon tuottaminen, vaan sen järjestäminen. Uudet teknologiat luovat oivallisen välineen luokitella, arkistoida ja välittää dataa, joten tiedon arvo määrittyy sen perusteella, kuinka hyvin se on mahdollista ilmaista tieto- ja viestintäteknologian keinoin. Tässä prosessissa toissijaisempana näyttäytyy se, millä keinoin ja kuka tiedon on tuottanut.

Seurauksena on, että konkreettisten asioiden maailma muuttuu merkitysten ja rakenteiden maailmaksi. Kulttuurista ympäristöä hallitsevat konekielelle taipuvat teksti, ääni ja kuva – sen sijaan haju, maku ja tuntoaisti jäävät vähempiarvoiseen asemaan. Jälkimmäisillä on kuitenkin usein merkittävä asema erityisesti alkuperäiskansojen tietokäsityksissä.

Tieto tuotannon palvelijana

Samanaikaisesti vahvistuu ajatus siitä, että kaiken tiedon tulisi olla hyödyksi joidenkin tuotteiden valmistuksessa – tavaroiden, palveluiden tai uuden tiedon tuotannossa. "Yhteiskunnissa, joissa vallitsee tietoperustainen talousjärjestelmä, suuren vaihtoarvon omaava tieto kohoaa hierarkiassa ylimmäksi", päättelee myöskin intialainen tutkija Avinash Jha.

Näin esimerkiksi lääkekasvi voidaan luokitella lääkkeeksi vain, jos se on tieteellisesti testattu ja muutettu kauppatavaraksi. Vuosisataisesta viljanviljelystä tulee tiedon aluetta vasta, kun siemen on patentoitu ja perinnetieto on liitetty uuteen kontekstiin. Valtava määrä kirjaamatonta viisautta luonnonmukaisista viljelymenetelmistä, torjunta-aineista ja lannoitteista menetetään kuitenkin sen vuoksi, ettei sitä pystytä tietoyhteiskunnassa luokittelemaan tietona.

Samalla tavoin opetusta, joka ei tapahdu luokkahuoneessa kirjojen ja liitutaulun ääressä, ei välttämättä osata luokitella tiedon piiriin. Muistia ja muita ongelmanratkaisumetodeja ei arvosteta yhtä korkealle kuin tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä.

Kuitenkin maaseutu- ja kyläyhteisöissä pitkään työskennellyt K.B. Jinan uskoo, että oppia voi yhtä tehokkaasti myös perinteisillä metodeilla: "Minulla on pieni tytär, joka on vaellellut aikuisten mukana luonnossa, ja tuntee nimeltä kaikki kasvit, tietää minkälaisissa ympäristöissä ne kasvavat ja voiko niitä syödä vai ei. Olisiko hänen ollut järkevämpää yrittää tutustua niihin kirjan sivuilta?" hän kysyy.

Myös käsityöläisten projekteja läheltä seurannut Jinan korostaa tekemällä oppimista ja sisäisen tiedon merkitystä. "Jokaisessa on luonnostaan kauneuden tajua. Jokainen on luova ja älykäs", hän painottaa ja uskoo, että perinteisissä yhteisöissä ihmiset ovat usein vastaanottavaisempia "biologiselle opastajalle" sisällään.

Jinan huomauttaa myös, että monilla kyläyhteisöillä on merkittävää ympäristöosaamista, ja joiltakin puuttuu kokonaan jätteen käsite. Tavaraa käytetään niin pitkään, että se loppuu tai hajoaa. Kaikki teknologiat perustuvat luonnossa maatuviin materiaaleihin. Jopa nykyisin kuvaan ilmestyneille muovipusseille, maitotölkeille ja rautaromulle on löydetty uusiokäyttöä. "Moderni maailma luo jätettä, jonka perinteiset yhteisöt siivoavat", tiivistää Jinan.

Tiedon hierarkia kyseenalaistettava

Perinteisen tiedon asema on tietoyhteiskunnassa monella tapaa uhattuna, kuten intialaistutkijoiden esimerkeistä ilmee. Kärjistäen voi sanoa, että sillä ei ole auktoriteettia ennen kuin se on dokumentoitu, tieteellisesti testattu ja liitetty uuteen kontekstiin. Tietokoneen ja tiedon suhde kaipaisikin nykyistä enemmän huomiota keskustelussa, jota köyhien maiden ICT-kehityksestä käydään.

Intialaisen Indigen Research Foundationin verkkosivuilla Krishnarajulu esittää konkreettisia toimenpiteitä tiedon hierarkian kyseenalaistamiseksi: perinnetiedolle tulisi antaa tunnustusta akateemisissa piireissä, talouselämän oikeutta julistaa perinnetiedon osasia omakseen patentoinnin kautta tulisi rajoittaa nykyistä enemmän; lisäksi tarvittaisiin kansalaisliikettä, joka osoittaisi modernin elämänmuodon ja kulutuskulttuurin kestämättömyyden.


Linkki:

The Current Conflict in Knowledge Societies
Krishnarajulu

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.

Tuoreimmat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta