Uutiset Ruokaturva

Perinneruoka vahvistaa Bolivian koululaisia

Pian kaikki Bolivian koululaiset saavat ruokaa koulussa. Aterioilla syödään perinteisiä Andien alueen ruokia.
Bolivian kouluissa ruokana on muun muassa kvinoaa. (Kuva: FAOALC / Flickr.com / cc 2.0)

(IPS) -- Bolivialaiset koululaiset ovat aiempaa terveempiä ja jaksavat opiskella paremmin, kun he saavat aamiaiseksi ja välipalaksi kvinoaa ja muita perinteisiä Andien ruokakasveja. Hallintopääkaupungissa La Pazissa alkanut kokeilu laajenee koko maahan.

"Toivomme hedelmiä joka keskiviikko", huutavat oppilaat, kun heiltä kysytään, miten koulun välipalatarjoilua voisi parantaa. La Pazin alueella on tarjottu kouluruokaa vuodesta 2000. Vuoteen 2013 mennessä hanke oli laajentunut kattamaan kaksi miljoonaa koululaista ympäri Boliviaa.

"Hyödynnämme Andien alueen perinteisiä raaka-aineita, kuten proteiinipitoista amarantoa, härkäpapujauhoa ja kvinoaa", kertoo kouluruokahankkeen vetäjä Jorge Gómez.

Amaranto ja kvinoa olivat inkojen ja muiden Andien alkuperäisten asukkaiden perusravintoa. Niiden nostaminen kunniaan kouluruokailussa on lisännyt kasvien viljelyä myös kotipuutarhoissa.

Vähemmän anemiaa

Koululaisten anemia väheni 30 prosenttia ruokakokeilun kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana, osoitti San Andrésin yliopiston ja Pelastakaa lapset -järjestön selvitys.

Boliviassa hyväksyttiin viime vuoden lopulla laki kouluruokailusta. Se kieltää geenimuunnellut ja teollisesti valmistetut eineet ja suosii perinteisiä ja paikallisia lajikkeita.

Oppilaiden mieleen ovat erityisesti välipalat, joilla tarjotaan tuoremehua ja lähiseudulla kasvavasta kaakaosta valmistetulla suklaalla päällystettyjä energiapatukoita. Patukat tahtovat loppua kesken, koska jotkut ottavat enemmän kuin yhden, kertoo koulunjohtaja Marcela Fernández.

Kouluruoka tyydyttää neljänneksen koululaisten ravinnontarpeesta. Tarjolla on myös maitoa ja jugurttia, joihin lisätään tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Maissista ja muista jauhoista tehtyyn leipään voidaan laittaa kananmunaa ja manteleita. Mallia antavat perinteiset eväät, joita vuoriston asukkaat valmistivat pitkille matkoille.

Helpottaa köyhyyttä

Yli kolmannes La Pazin 765 000 asukkaasta on köyhiä, joten koulussa tarjottu ruoka on perheille helpotus. Liikunnanopettaja Hugo Quito iloitsee siitä, että oppilaat ovat aiempaa energisempiä.

Paikallisten raaka-aineiden kysynnän kasvu on lisännyt reippaasti ruokakasvien ja hedelmien viljelyä La Pazin hallintoalueella, johon kuuluu niin korkeaa vuoristoa kuin tropiikkiakin. Tuotantoon osallistuu sekä osuuskuntia että yksityisiä yrityksiä.

Bolivia on nyt kouluruokailun järjestämisessä Latinalaisen Amerikan kolmanneksi paras maa Brasilian ja Paraguayn jälkeen, arvioi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

Ruokaturva lapsetruoka Bolivia Suomen IPS

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kulkusirkka

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa – Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös aavikkokulkusirkkojen vastaista työtä Itä-Afrikassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa sirkkojen määrän lisääntymisestä lähikuukausina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.