Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Perheenyhdistämistä vaikeuttava laki eteni eduskuntaan

Amnestyn mukaan perheenyhdistämisen vaikeuttaminen tulorajoilla on esteenä tehokkaalle kotouttamiselle.
Pakolaislapsia Aleppossa. (Kuva: IHH Humanitarian Relief Foundation / CC BY-NC-ND 2.0)

 

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen perheenyhdistämisen tiukentamisesta. Esityksen mukaan ulkomaalaislakia muutetaan siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenyhdistämisen edellytykseksi tulisi riittävä toimeentulo.

Järjestöt ovat kritisoineet esitysluonnosta pitkin kevättä, sillä niiden mukaan monille perheenyhdistäminen olisi lakimuutoksen jälkeen lähes mahdotonta. Yhdistämisiä vaikeutettiin jo muutama vuosi siten, että ulkomailla olevan hakijan on pitänyt matkustaa suurlähetystöön tekemään hakemusta, mikä etenkin konfliktialueilla on vaikeaa.

Torstaina annetun lakiesityksen mukaan turvapaikan hakeneiden perheenjäsenet voisivat kuitenkin hakea perheenyhdistämistä ilman tulorajoja kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan myöntämisestä. Toissijaista suojelua saavia tulorajat koskevat aina. Käytännössä riittävä toimeentulo nelihenkisen perheen kohdalla tarkoittaa 2 600 euron nettokuukausituloja.

Luonnosvaiheessa kritiikkiä herätti myös se, mitä tapahtuisi Suomen tai muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenyhdistämisille. Esitystä kuitenkin muokattiin niin, että tulorajat eivät koske Suomen tai muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenjäseniä.

Esityksen taustalla on EU-direktiivi. Sisäministeriön mukaan tarkoituksena on selvittää tulorajojen käyttöönottoa myös Suomen ja muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenjäsenten kohdalla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi esitystä. Sen mukaan se vie käytännössä perhe-elämän monilta sotaa ja vainoa paenneilta, joilla ei usein ole todistaa riittävää toimeentuloa.

"Lausuntokierroksen ja laajan kritiikin jälkeen hallitus on poistanut esityksestä vain kohdan, joka ulottaisi kiristyksen myös Suomen kansalaisten perheenjäseniin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, eli pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua saavien osalta kohtuuttomat suunnitelmat ovat ennallaan", toteaa Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio järjestön tiedotteessa.

Amnestyn mukaan perheenyhdistämisen tiukentaminen vaikeuttaa myös hallituksen ajamaa tehokasta kotiuttamista, sillä eläminen erossa perheestä on usein pahimpia esteitä kotiutumiselle.

Sisäministeriön mukaan lakiesitys on tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevätistuntokaudella.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka pakolaisetpolitiikkalaki Suomi

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi