Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Perheenyhdistämistä vaikeuttava laki eteni eduskuntaan

Amnestyn mukaan perheenyhdistämisen vaikeuttaminen tulorajoilla on esteenä tehokkaalle kotouttamiselle.
Pakolaislapsia Aleppossa. (Kuva: IHH Humanitarian Relief Foundation / CC BY-NC-ND 2.0)

 

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen perheenyhdistämisen tiukentamisesta. Esityksen mukaan ulkomaalaislakia muutetaan siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenyhdistämisen edellytykseksi tulisi riittävä toimeentulo.

Järjestöt ovat kritisoineet esitysluonnosta pitkin kevättä, sillä niiden mukaan monille perheenyhdistäminen olisi lakimuutoksen jälkeen lähes mahdotonta. Yhdistämisiä vaikeutettiin jo muutama vuosi siten, että ulkomailla olevan hakijan on pitänyt matkustaa suurlähetystöön tekemään hakemusta, mikä etenkin konfliktialueilla on vaikeaa.

Torstaina annetun lakiesityksen mukaan turvapaikan hakeneiden perheenjäsenet voisivat kuitenkin hakea perheenyhdistämistä ilman tulorajoja kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan myöntämisestä. Toissijaista suojelua saavia tulorajat koskevat aina. Käytännössä riittävä toimeentulo nelihenkisen perheen kohdalla tarkoittaa 2 600 euron nettokuukausituloja.

Luonnosvaiheessa kritiikkiä herätti myös se, mitä tapahtuisi Suomen tai muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenyhdistämisille. Esitystä kuitenkin muokattiin niin, että tulorajat eivät koske Suomen tai muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenjäseniä.

Esityksen taustalla on EU-direktiivi. Sisäministeriön mukaan tarkoituksena on selvittää tulorajojen käyttöönottoa myös Suomen ja muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenjäsenten kohdalla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi esitystä. Sen mukaan se vie käytännössä perhe-elämän monilta sotaa ja vainoa paenneilta, joilla ei usein ole todistaa riittävää toimeentuloa.

"Lausuntokierroksen ja laajan kritiikin jälkeen hallitus on poistanut esityksestä vain kohdan, joka ulottaisi kiristyksen myös Suomen kansalaisten perheenjäseniin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, eli pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua saavien osalta kohtuuttomat suunnitelmat ovat ennallaan", toteaa Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio järjestön tiedotteessa.

Amnestyn mukaan perheenyhdistämisen tiukentaminen vaikeuttaa myös hallituksen ajamaa tehokasta kotiuttamista, sillä eläminen erossa perheestä on usein pahimpia esteitä kotiutumiselle.

Sisäministeriön mukaan lakiesitys on tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevätistuntokaudella.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka pakolaisetpolitiikkalaki Suomi

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan