Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Perheenyhdistämistä vaikeuttava laki eteni eduskuntaan

Amnestyn mukaan perheenyhdistämisen vaikeuttaminen tulorajoilla on esteenä tehokkaalle kotouttamiselle.
Pakolaislapsia Aleppossa. (Kuva: IHH Humanitarian Relief Foundation / CC BY-NC-ND 2.0)

 

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen perheenyhdistämisen tiukentamisesta. Esityksen mukaan ulkomaalaislakia muutetaan siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenyhdistämisen edellytykseksi tulisi riittävä toimeentulo.

Järjestöt ovat kritisoineet esitysluonnosta pitkin kevättä, sillä niiden mukaan monille perheenyhdistäminen olisi lakimuutoksen jälkeen lähes mahdotonta. Yhdistämisiä vaikeutettiin jo muutama vuosi siten, että ulkomailla olevan hakijan on pitänyt matkustaa suurlähetystöön tekemään hakemusta, mikä etenkin konfliktialueilla on vaikeaa.

Torstaina annetun lakiesityksen mukaan turvapaikan hakeneiden perheenjäsenet voisivat kuitenkin hakea perheenyhdistämistä ilman tulorajoja kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan myöntämisestä. Toissijaista suojelua saavia tulorajat koskevat aina. Käytännössä riittävä toimeentulo nelihenkisen perheen kohdalla tarkoittaa 2 600 euron nettokuukausituloja.

Luonnosvaiheessa kritiikkiä herätti myös se, mitä tapahtuisi Suomen tai muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenyhdistämisille. Esitystä kuitenkin muokattiin niin, että tulorajat eivät koske Suomen tai muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenjäseniä.

Esityksen taustalla on EU-direktiivi. Sisäministeriön mukaan tarkoituksena on selvittää tulorajojen käyttöönottoa myös Suomen ja muiden pohjoismaiden kansalaisten perheenjäsenten kohdalla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi esitystä. Sen mukaan se vie käytännössä perhe-elämän monilta sotaa ja vainoa paenneilta, joilla ei usein ole todistaa riittävää toimeentuloa.

"Lausuntokierroksen ja laajan kritiikin jälkeen hallitus on poistanut esityksestä vain kohdan, joka ulottaisi kiristyksen myös Suomen kansalaisten perheenjäseniin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, eli pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua saavien osalta kohtuuttomat suunnitelmat ovat ennallaan", toteaa Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio järjestön tiedotteessa.

Amnestyn mukaan perheenyhdistämisen tiukentaminen vaikeuttaa myös hallituksen ajamaa tehokasta kotiuttamista, sillä eläminen erossa perheestä on usein pahimpia esteitä kotiutumiselle.

Sisäministeriön mukaan lakiesitys on tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevätistuntokaudella.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka pakolaisetpolitiikkalaki Suomi

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla