Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Pelko on nyt päällimmäinen tunne Etelä-Sudanissa

Väkivalta ryöpsähti jälleen maan pääkaupungissa Jubassa. Vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin viime vuonna, on väkivallan kierre jatkunut. Kirkon Ulkomaanapu jouduttiin osin evakuoimaan alueelta.
(Kuva: UN Photo/JC McIlwaine/CC BY-NC-ND 2.0)

Laajat väkivaltaisuudet puhkesivat Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa nuoren valtion viidennen itsenäisyyspäivän tienoilla heinäkuussa. Satoja ihmisiä on kuollut ja tuhansia paennut kodeistaan.

"Tarkkaa tilannekuvaa väkivallan eskaloitumisen syistä ja kulusta on kenties mahdotonta selvittää, mutta pienet yhteenotot hallituksen ja opposition joukkojen välillä johtivat lopulta isompaan yhteenottoon presidentinpalatsilla", kertoo Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön neuvontantaja Marie Makweri Nairobista.

Pian kaupungissa vyöryivät sotilastankit, helikopterit ja raskaasti aseitautuneet armeijan joukot. Kirkon Ulkomaanavun kansainväliset työntekijät evakuoitiin alueelta toissa viikolla.

"Pelko on nyt päällimmäinen tunnetila paikallisten keskuudessa", sanoo Makweri, joka on päivittäin yhteyksissä kollegoihin Jubassa.

Toimisto toimii maan pääkaupungissa edelleen, mutta pienemmällä miehityksellä ja lyhennetyillä työajoilla.

"Kaikilla on kuitenkin kova tahto palata arkeen", Makweri jatkaa.

Maassa solmittiin rauhansopimus viime vuoden elokuussa, mutta väkivallan kierrettä ei ole saatu pysäytettyä. Yhteenottoja on ollut pitkin vuotta, mutta nyt pääkaupungissa ryöpsähtänyt väkivalta on jo herättänyt huolen uudesta sisällissodasta.

Pohjimmiltaan kyse on vallasta

Etelä-Sudan itsenäistyi viisi vuotta sitten Sudanista, mutta sen ensimmäiset vuodet ovat olleet verisiä. Sisällisota puhkesi vuonna 2013 kun presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Kiir erotti Macharin ja syytti tätä vallankaappausyrityksestä. Kun taistelevat vallanpitäjät edustavat eri heimoja, kärjistyi tilanne pian etniseksi konfliktiksi.

Rauhanneuvotteluiden jälkeen presidentti Kiir nimitti Macharin kuitenkin jälleen varapresidentiksi huhtikuussa, mutta nyt puhjenneet väkivaltaisuudet olivat molempien tukijoukkojen välisiä yhteenottoja. Machar pakeni Jubasta, ja Kiir on vastikään erottanut miehen tehtävistään.

Kiir edustaa enemmistöheimoa, eli dinkoja, ja Machar nuereja. Heimojen välisillä kahakoilla on pitkä historia - taisteluita on käyty milloin maasta, milloin karjasta. On kuitenkin yksioikoista väittää, että kyse olisi ainoastaan etnisestä konfliktista. Etnisyyden alle on voitu verhota se, että kyse on lopulta ennen kaikkea vallasta. Etelä-Sudan on luonnonvaroiltaan rikas.

"Pohjimmiltaan tämä on valtataistelu, eli kiistellään siitä kenellä on valtaa ja kuka voi kontrolloida resursseja. Konfliktilla on näin todella vahva poliittinen ja sotilaallinen ulottuvuus", Makweri kertoo.

"Vastakkaiset leirit eli hallituksen ja opposition joukot eivät täysin aukottomasti noudattele heimojakoa, mutta toki konflikti on saanut todella vahvan etnisen ulottuvuuden."

Väkivaltaisten vuosien aikana miljoonia on paennut maasta tai maan sisällä ja arvioiden mukaan ainakin yli kymmennen tuhatta ihmistä on kuollut. 

Konfliktin keskellä ihmiset näkevät nälkää

Ennen sisällissotaa Etelä-Sudanin tuloista 98 prosenttia tuli öljystä, mutta konflikti ja öljyn hinnanlasku ovat ajaneet maan pahaan talouslamaan. Ihmiset näkevät nälkää ja pitkään jatkunut väkivalta on jättänyt henkisiä traumoja. Nyt uusimpien väkivaltaisuuksien keskelle on vielä puhjennut koleraepidemia.

Kirkon Ulkomaanapu on toiminut alueella jo vuodesta 1967. Työ on ollut pääosin humanitaarista, mutta myös kouluja on rakennettu. Marie Makweri on toiminut itse alueen rauhantyössä vuodesta 2014.

Nyt puhjenneen kriisiin järjestö myöntää 100 000 euroa. Apu menee pääosin ruokaan ja vesihuoltoon.

"Lähetämme muun muassa ruokapaketteja perheille, jotka ovat menettäneet kaiken. Monessa perheessä on monta lasta, muttei isää, joten äidit ovat yksinhuoltajia."

Yli 60 prosenttia kansalaisista on kristittyjä ja monet ovat paenneet väkivaltaisuuksia kirkkoihin. Järjestö tekeekin tiiviisti yhteistyötä paikallisten kirkkojen kanssa.

"Vaikka rauhantyö väkivallan kierteessä on joskus raskasta, tieto siitä, että täällä työllämme on todella merkitystä, auttaa jaksamaan", Makweri kertoo.

 

Vaikka rauhanneuvottelu solmittiin hampaat irvessä, toivoa on

Vaikka tulitauko ja rauhansopimus solmittiin viime vuoden elokuussa, on väkivalta jatkunut ja paikoin se on ollut todella raakaa. Amnesty on raportoinut mitä kauheimmista kidutus- ja tappamismenetelmistä, jopa kannibalismista. 

"Kun maa on kokenut pitkään väkivallan syklejä, niin jokainen uusista sykleistä kasvattaa vastakkainasetteluja ja epäluottamusta entisestään. On tyypillistä, että tällaisessa ilmapiirissä on liikkeellä paljon huhuja, vääristymiä ja pelonlietsontaa, mutta sille tielle ei tulisi lähteä, sillä se usein pahentaa tilannetta."

Vaikka päällimmäinen tunne nyt on pelko ja tilanne on hauras, on ihmisillä silti toivoa, Makweri vakuuttaa.

"Konfliktisykliin kuuluu aina takapakkia ja sivuaskelia. Vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin molempien osapuolten taholta hampaat irvessä, se nähtiin kuitenkin hyvänä ensiaskeleena."

"Toivomme siten, että tilanne rauhoittuu ja konfliktin osapuolet palaavat neuvottelupöytään."

Myös kansainvälinen yhteisö vetoaa taisteleviin osapuoliin, että tulitaukoon ja rauhansopimukseen todella sitoudutaan.

sota ja rauhaaseet & armeijakonfliktiravinto/aliravitsemus Etelä-Sudan Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.

Tuoreimmat

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille
Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita
Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään
Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita
Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin
Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö
El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa
Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Shell oikeudessa Alankomaissa – Neljä aktivistien leskeä syyttää öljy-yhtiötä osallisuudesta 1990-luvun teloituksiin
Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”