Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Pelko on nyt päällimmäinen tunne Etelä-Sudanissa

Väkivalta ryöpsähti jälleen maan pääkaupungissa Jubassa. Vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin viime vuonna, on väkivallan kierre jatkunut. Kirkon Ulkomaanapu jouduttiin osin evakuoimaan alueelta.
(Kuva: UN Photo/JC McIlwaine/CC BY-NC-ND 2.0)

Laajat väkivaltaisuudet puhkesivat Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa nuoren valtion viidennen itsenäisyyspäivän tienoilla heinäkuussa. Satoja ihmisiä on kuollut ja tuhansia paennut kodeistaan.

"Tarkkaa tilannekuvaa väkivallan eskaloitumisen syistä ja kulusta on kenties mahdotonta selvittää, mutta pienet yhteenotot hallituksen ja opposition joukkojen välillä johtivat lopulta isompaan yhteenottoon presidentinpalatsilla", kertoo Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön neuvontantaja Marie Makweri Nairobista.

Pian kaupungissa vyöryivät sotilastankit, helikopterit ja raskaasti aseitautuneet armeijan joukot. Kirkon Ulkomaanavun kansainväliset työntekijät evakuoitiin alueelta toissa viikolla.

"Pelko on nyt päällimmäinen tunnetila paikallisten keskuudessa", sanoo Makweri, joka on päivittäin yhteyksissä kollegoihin Jubassa.

Toimisto toimii maan pääkaupungissa edelleen, mutta pienemmällä miehityksellä ja lyhennetyillä työajoilla.

"Kaikilla on kuitenkin kova tahto palata arkeen", Makweri jatkaa.

Maassa solmittiin rauhansopimus viime vuoden elokuussa, mutta väkivallan kierrettä ei ole saatu pysäytettyä. Yhteenottoja on ollut pitkin vuotta, mutta nyt pääkaupungissa ryöpsähtänyt väkivalta on jo herättänyt huolen uudesta sisällissodasta.

Pohjimmiltaan kyse on vallasta

Etelä-Sudan itsenäistyi viisi vuotta sitten Sudanista, mutta sen ensimmäiset vuodet ovat olleet verisiä. Sisällisota puhkesi vuonna 2013 kun presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Kiir erotti Macharin ja syytti tätä vallankaappausyrityksestä. Kun taistelevat vallanpitäjät edustavat eri heimoja, kärjistyi tilanne pian etniseksi konfliktiksi.

Rauhanneuvotteluiden jälkeen presidentti Kiir nimitti Macharin kuitenkin jälleen varapresidentiksi huhtikuussa, mutta nyt puhjenneet väkivaltaisuudet olivat molempien tukijoukkojen välisiä yhteenottoja. Machar pakeni Jubasta, ja Kiir on vastikään erottanut miehen tehtävistään.

Kiir edustaa enemmistöheimoa, eli dinkoja, ja Machar nuereja. Heimojen välisillä kahakoilla on pitkä historia - taisteluita on käyty milloin maasta, milloin karjasta. On kuitenkin yksioikoista väittää, että kyse olisi ainoastaan etnisestä konfliktista. Etnisyyden alle on voitu verhota se, että kyse on lopulta ennen kaikkea vallasta. Etelä-Sudan on luonnonvaroiltaan rikas.

"Pohjimmiltaan tämä on valtataistelu, eli kiistellään siitä kenellä on valtaa ja kuka voi kontrolloida resursseja. Konfliktilla on näin todella vahva poliittinen ja sotilaallinen ulottuvuus", Makweri kertoo.

"Vastakkaiset leirit eli hallituksen ja opposition joukot eivät täysin aukottomasti noudattele heimojakoa, mutta toki konflikti on saanut todella vahvan etnisen ulottuvuuden."

Väkivaltaisten vuosien aikana miljoonia on paennut maasta tai maan sisällä ja arvioiden mukaan ainakin yli kymmennen tuhatta ihmistä on kuollut. 

Konfliktin keskellä ihmiset näkevät nälkää

Ennen sisällissotaa Etelä-Sudanin tuloista 98 prosenttia tuli öljystä, mutta konflikti ja öljyn hinnanlasku ovat ajaneet maan pahaan talouslamaan. Ihmiset näkevät nälkää ja pitkään jatkunut väkivalta on jättänyt henkisiä traumoja. Nyt uusimpien väkivaltaisuuksien keskelle on vielä puhjennut koleraepidemia.

Kirkon Ulkomaanapu on toiminut alueella jo vuodesta 1967. Työ on ollut pääosin humanitaarista, mutta myös kouluja on rakennettu. Marie Makweri on toiminut itse alueen rauhantyössä vuodesta 2014.

Nyt puhjenneen kriisiin järjestö myöntää 100 000 euroa. Apu menee pääosin ruokaan ja vesihuoltoon.

"Lähetämme muun muassa ruokapaketteja perheille, jotka ovat menettäneet kaiken. Monessa perheessä on monta lasta, muttei isää, joten äidit ovat yksinhuoltajia."

Yli 60 prosenttia kansalaisista on kristittyjä ja monet ovat paenneet väkivaltaisuuksia kirkkoihin. Järjestö tekeekin tiiviisti yhteistyötä paikallisten kirkkojen kanssa.

"Vaikka rauhantyö väkivallan kierteessä on joskus raskasta, tieto siitä, että täällä työllämme on todella merkitystä, auttaa jaksamaan", Makweri kertoo.

 

Vaikka rauhanneuvottelu solmittiin hampaat irvessä, toivoa on

Vaikka tulitauko ja rauhansopimus solmittiin viime vuoden elokuussa, on väkivalta jatkunut ja paikoin se on ollut todella raakaa. Amnesty on raportoinut mitä kauheimmista kidutus- ja tappamismenetelmistä, jopa kannibalismista. 

"Kun maa on kokenut pitkään väkivallan syklejä, niin jokainen uusista sykleistä kasvattaa vastakkainasetteluja ja epäluottamusta entisestään. On tyypillistä, että tällaisessa ilmapiirissä on liikkeellä paljon huhuja, vääristymiä ja pelonlietsontaa, mutta sille tielle ei tulisi lähteä, sillä se usein pahentaa tilannetta."

Vaikka päällimmäinen tunne nyt on pelko ja tilanne on hauras, on ihmisillä silti toivoa, Makweri vakuuttaa.

"Konfliktisykliin kuuluu aina takapakkia ja sivuaskelia. Vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin molempien osapuolten taholta hampaat irvessä, se nähtiin kuitenkin hyvänä ensiaskeleena."

"Toivomme siten, että tilanne rauhoittuu ja konfliktin osapuolet palaavat neuvottelupöytään."

Myös kansainvälinen yhteisö vetoaa taisteleviin osapuoliin, että tulitaukoon ja rauhansopimukseen todella sitoudutaan.

sota ja rauhaaseet & armeijakonfliktiravinto/aliravitsemus Etelä-Sudan Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Ihmisiä laivassa.

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi