Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Pelko on nyt päällimmäinen tunne Etelä-Sudanissa

Väkivalta ryöpsähti jälleen maan pääkaupungissa Jubassa. Vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin viime vuonna, on väkivallan kierre jatkunut. Kirkon Ulkomaanapu jouduttiin osin evakuoimaan alueelta.
(Kuva: UN Photo/JC McIlwaine/CC BY-NC-ND 2.0)

Laajat väkivaltaisuudet puhkesivat Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa nuoren valtion viidennen itsenäisyyspäivän tienoilla heinäkuussa. Satoja ihmisiä on kuollut ja tuhansia paennut kodeistaan.

"Tarkkaa tilannekuvaa väkivallan eskaloitumisen syistä ja kulusta on kenties mahdotonta selvittää, mutta pienet yhteenotot hallituksen ja opposition joukkojen välillä johtivat lopulta isompaan yhteenottoon presidentinpalatsilla", kertoo Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön neuvontantaja Marie Makweri Nairobista.

Pian kaupungissa vyöryivät sotilastankit, helikopterit ja raskaasti aseitautuneet armeijan joukot. Kirkon Ulkomaanavun kansainväliset työntekijät evakuoitiin alueelta toissa viikolla.

"Pelko on nyt päällimmäinen tunnetila paikallisten keskuudessa", sanoo Makweri, joka on päivittäin yhteyksissä kollegoihin Jubassa.

Toimisto toimii maan pääkaupungissa edelleen, mutta pienemmällä miehityksellä ja lyhennetyillä työajoilla.

"Kaikilla on kuitenkin kova tahto palata arkeen", Makweri jatkaa.

Maassa solmittiin rauhansopimus viime vuoden elokuussa, mutta väkivallan kierrettä ei ole saatu pysäytettyä. Yhteenottoja on ollut pitkin vuotta, mutta nyt pääkaupungissa ryöpsähtänyt väkivalta on jo herättänyt huolen uudesta sisällissodasta.

Pohjimmiltaan kyse on vallasta

Etelä-Sudan itsenäistyi viisi vuotta sitten Sudanista, mutta sen ensimmäiset vuodet ovat olleet verisiä. Sisällisota puhkesi vuonna 2013 kun presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Kiir erotti Macharin ja syytti tätä vallankaappausyrityksestä. Kun taistelevat vallanpitäjät edustavat eri heimoja, kärjistyi tilanne pian etniseksi konfliktiksi.

Rauhanneuvotteluiden jälkeen presidentti Kiir nimitti Macharin kuitenkin jälleen varapresidentiksi huhtikuussa, mutta nyt puhjenneet väkivaltaisuudet olivat molempien tukijoukkojen välisiä yhteenottoja. Machar pakeni Jubasta, ja Kiir on vastikään erottanut miehen tehtävistään.

Kiir edustaa enemmistöheimoa, eli dinkoja, ja Machar nuereja. Heimojen välisillä kahakoilla on pitkä historia - taisteluita on käyty milloin maasta, milloin karjasta. On kuitenkin yksioikoista väittää, että kyse olisi ainoastaan etnisestä konfliktista. Etnisyyden alle on voitu verhota se, että kyse on lopulta ennen kaikkea vallasta. Etelä-Sudan on luonnonvaroiltaan rikas.

"Pohjimmiltaan tämä on valtataistelu, eli kiistellään siitä kenellä on valtaa ja kuka voi kontrolloida resursseja. Konfliktilla on näin todella vahva poliittinen ja sotilaallinen ulottuvuus", Makweri kertoo.

"Vastakkaiset leirit eli hallituksen ja opposition joukot eivät täysin aukottomasti noudattele heimojakoa, mutta toki konflikti on saanut todella vahvan etnisen ulottuvuuden."

Väkivaltaisten vuosien aikana miljoonia on paennut maasta tai maan sisällä ja arvioiden mukaan ainakin yli kymmennen tuhatta ihmistä on kuollut. 

Konfliktin keskellä ihmiset näkevät nälkää

Ennen sisällissotaa Etelä-Sudanin tuloista 98 prosenttia tuli öljystä, mutta konflikti ja öljyn hinnanlasku ovat ajaneet maan pahaan talouslamaan. Ihmiset näkevät nälkää ja pitkään jatkunut väkivalta on jättänyt henkisiä traumoja. Nyt uusimpien väkivaltaisuuksien keskelle on vielä puhjennut koleraepidemia.

Kirkon Ulkomaanapu on toiminut alueella jo vuodesta 1967. Työ on ollut pääosin humanitaarista, mutta myös kouluja on rakennettu. Marie Makweri on toiminut itse alueen rauhantyössä vuodesta 2014.

Nyt puhjenneen kriisiin järjestö myöntää 100 000 euroa. Apu menee pääosin ruokaan ja vesihuoltoon.

"Lähetämme muun muassa ruokapaketteja perheille, jotka ovat menettäneet kaiken. Monessa perheessä on monta lasta, muttei isää, joten äidit ovat yksinhuoltajia."

Yli 60 prosenttia kansalaisista on kristittyjä ja monet ovat paenneet väkivaltaisuuksia kirkkoihin. Järjestö tekeekin tiiviisti yhteistyötä paikallisten kirkkojen kanssa.

"Vaikka rauhantyö väkivallan kierteessä on joskus raskasta, tieto siitä, että täällä työllämme on todella merkitystä, auttaa jaksamaan", Makweri kertoo.

 

Vaikka rauhanneuvottelu solmittiin hampaat irvessä, toivoa on

Vaikka tulitauko ja rauhansopimus solmittiin viime vuoden elokuussa, on väkivalta jatkunut ja paikoin se on ollut todella raakaa. Amnesty on raportoinut mitä kauheimmista kidutus- ja tappamismenetelmistä, jopa kannibalismista. 

"Kun maa on kokenut pitkään väkivallan syklejä, niin jokainen uusista sykleistä kasvattaa vastakkainasetteluja ja epäluottamusta entisestään. On tyypillistä, että tällaisessa ilmapiirissä on liikkeellä paljon huhuja, vääristymiä ja pelonlietsontaa, mutta sille tielle ei tulisi lähteä, sillä se usein pahentaa tilannetta."

Vaikka päällimmäinen tunne nyt on pelko ja tilanne on hauras, on ihmisillä silti toivoa, Makweri vakuuttaa.

"Konfliktisykliin kuuluu aina takapakkia ja sivuaskelia. Vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin molempien osapuolten taholta hampaat irvessä, se nähtiin kuitenkin hyvänä ensiaskeleena."

"Toivomme siten, että tilanne rauhoittuu ja konfliktin osapuolet palaavat neuvottelupöytään."

Myös kansainvälinen yhteisö vetoaa taisteleviin osapuoliin, että tulitaukoon ja rauhansopimukseen todella sitoudutaan.

sota ja rauhaaseet & armeijakonfliktiravinto/aliravitsemus Etelä-Sudan Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla