Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Paraguay teollistuu soijan voimalla

Pikkuinen Paraguay on kirinyt maailman neljänneksi suurimmaksi soijanviejäksi, ja suurin tuotantolaitos on myös ympäristöystävällinen.
Soijajauhoa lastataan jokiproomuun Complejo Agroindustrial Angostura SA:n eli Caiasan tehtaalla Paraguyan Villetassa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Pikkuinen Paraguay on kirinyt maailman neljänneksi suurimmaksi soijanviejäksi. Se myös jatkojalostaa puolet soijapavuista, ja suurin tuotantolaitos on huippunykyaikainen ympäristöä säästävä tehdas.

Paraguayn soijantuotannon odotetaan nousevan tänä vuonna 8,8 miljoonaan tonniin. Vientiin meni viime vuonna noin 3 miljoonaa tonnia, mikä nosti Paraguayn maailmantilaston kärkisijoille USA:n, Brasilian ja Argentiinan perään. Kiina ja Intia tuottavat enemmän soijaa kuin Paraguay, mutta eivät pärjää sille viennissä.

Alle seitsemän miljoonan asukkaan Paraguayn talous nojaa maataloustuotteiden – lähinnä soijan ja naudanlihan – vientiin. Soijapapujen ohella on alettu viedä jalosteita, soijaöljyä ja -jauhoa, joita syntyy Complejo Agroindustrial Angostura SA:n eli Caiasan puristamolla. Valtaosa maailman soijajauhosta käytetään rehuksi.

"Maatalousmarkkinoiden veriset kilpailijat, yhdysvaltalainen Bunge ja Ranskan Louis Dreyfus, yhdistivät täällä voimansa karsiakseen kuluja suurtuotannon avulla", kertoo Caiasan pääjohtaja Diego Puente.

500 rekkaa päivässä

Tehdas on toiminut kolme vuotta Paraguayjoen varressa Villetan teollisuusalueella 45 kilometrin päässä pääkaupungista Asunciónista. Rekat rahtaavat tehtaalle soijaa keskimäärin 250 kilometrin etäisyydellä sijaitsevilta viljelmiltä.

Caiasan soijajalosteet viedään proomuilla 1 200 kilometriä etelään argentiinalaiseen Rosarion satamaan, jossa ne lastataan valtamerialuksiin.

Uusinta teknologiaa hyödyntävä Caiasa työllistää vain parisataa henkeä. Se on kuitenkin luonut 2 500 välillistä työpaikkaa, lähinnä kuljetus- ja ylläpitotehtäviin, Puente sanoo. Sadonkorjuun aikaan soijarekkoja virtaa tehtaalle 500 päivässä.

"Caiasa on meille onnenpotku, sillä lastin purku sujuu nopeasti. Huonosti organisoidussa satamassa sitä saattaa joutua jonottamaan 4–5 päivää", sanoo rekka-autoilija Victor Villamayor. Hänen rekkaansa mahtuu 30 tonnia soijapapuja.

Soijan maailmanmarkkinahinnan lasku on kuitenkin pudottanut rekkamiesten ansiot 1 500 eurosta 550 euroon kuussa, kertoo Mario Ortellano. Hänen mukaansa sekin voittaa vaihtoehdon, joka olisi ajaa kauhakuormaajaa kotikaupungissa 280 euron minimipalkalla.

Ympäristö ei kärsi

Tehtaan rakentaminen maksoi 180 miljoonaa euroa ja rahoitukseen osallistuivat Amerikan kehityspankki sekä Opecin kehitysrahasto. Laitos käsittelee 4 500 tonnia soijaa päivässä ja pyörii 11 kuukautta vuodessa, minkä jälkeen on kuukauden huoltotauko.

Muutkin suuryhtiöt, kuten yhdysvaltalaiset Cargill ja ADM, ovat perustaneet Paraguayhin pienempiä soijapuristamoja.

Caiasan prosessi muuntaa 72 prosenttia soijapavuista jauhoksi, 20 prosenttia öljyksi, 5,5 prosenttia pelleteiksi ja loppu on vettä, selittää tuotantojohtaja Norberto Vuyk. Pelletit käytetään yleensä karjanrehuksi, mutta Caiasassa ne menevät polttoaineeksi. Laitos voi ylpeillä pärjäävänsä ilman fossiilisia polttoaineita.

Vuykin mukaan tehtaalla on myös täysin päästötön jätevesikierto.

Insinööri unelmoi omasta tehtaasta

(IPS) -- Kemian insinööri Megumi Kosaka, 28, on työskennellyt reilun vuoden Caiasan soijatehtaalla Paraguayn Villetassa. Hän on saanut koulutusta tuotannon kaikissa vaiheissa soijapapujen vastaanotosta lopputuotteiden valmistukseen.

"On hienoa oppia kaikki vaiheet ja työskennellä laajan ammattilaisjoukon kanssa", sanoo Kosaka, jolla on aiempaa kokemusta pienestä soijapuristamosta.

Japanista Paraguayhin muuttaneet Kosakan vanhemmat asuvat 200 japanilaisperheen yhteisössä Colonia Iguazússa. Kosakan haaveena on perustaa soijapuristamo kotiseudulleen. Viljelijät siellä, kuten lähes koko Paraguayssa, ovat jääneet raaka-aineen tuottajiksi. He kasvattavat soijan mutta eivät ole mukana sen jatkojalostuksessa.

Maatalous ja kehitysmaat kehitysmaatalous Paraguay Suomen IPS

Lue myös

Paimenet ajavat karjaa Keniassa

Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty

Kenian kuivien ja puolikuvien alueiden karjan määrä on viime vuosikymmeninä laskenut neljänneksen. Syynä on suoraan lämpötilan nousu, joka vaatii viljelijöiltä uusia sopeutumiskeinoja.
Ihmisiä ja banaaniterttuja torilla

Nuoria patistetaan maatalouden pariin Nigeriassa – Lawrence Aferen perhe epäili noituutta, kun maatalous kiinnosti öljyalaa enemmän

Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Lawrence Aferen mukaan ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Hänen perustamansa perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset