Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Paraguay teollistuu soijan voimalla

Pikkuinen Paraguay on kirinyt maailman neljänneksi suurimmaksi soijanviejäksi, ja suurin tuotantolaitos on myös ympäristöystävällinen.
Soijajauhoa lastataan jokiproomuun Complejo Agroindustrial Angostura SA:n eli Caiasan tehtaalla Paraguyan Villetassa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Pikkuinen Paraguay on kirinyt maailman neljänneksi suurimmaksi soijanviejäksi. Se myös jatkojalostaa puolet soijapavuista, ja suurin tuotantolaitos on huippunykyaikainen ympäristöä säästävä tehdas.

Paraguayn soijantuotannon odotetaan nousevan tänä vuonna 8,8 miljoonaan tonniin. Vientiin meni viime vuonna noin 3 miljoonaa tonnia, mikä nosti Paraguayn maailmantilaston kärkisijoille USA:n, Brasilian ja Argentiinan perään. Kiina ja Intia tuottavat enemmän soijaa kuin Paraguay, mutta eivät pärjää sille viennissä.

Alle seitsemän miljoonan asukkaan Paraguayn talous nojaa maataloustuotteiden – lähinnä soijan ja naudanlihan – vientiin. Soijapapujen ohella on alettu viedä jalosteita, soijaöljyä ja -jauhoa, joita syntyy Complejo Agroindustrial Angostura SA:n eli Caiasan puristamolla. Valtaosa maailman soijajauhosta käytetään rehuksi.

"Maatalousmarkkinoiden veriset kilpailijat, yhdysvaltalainen Bunge ja Ranskan Louis Dreyfus, yhdistivät täällä voimansa karsiakseen kuluja suurtuotannon avulla", kertoo Caiasan pääjohtaja Diego Puente.

500 rekkaa päivässä

Tehdas on toiminut kolme vuotta Paraguayjoen varressa Villetan teollisuusalueella 45 kilometrin päässä pääkaupungista Asunciónista. Rekat rahtaavat tehtaalle soijaa keskimäärin 250 kilometrin etäisyydellä sijaitsevilta viljelmiltä.

Caiasan soijajalosteet viedään proomuilla 1 200 kilometriä etelään argentiinalaiseen Rosarion satamaan, jossa ne lastataan valtamerialuksiin.

Uusinta teknologiaa hyödyntävä Caiasa työllistää vain parisataa henkeä. Se on kuitenkin luonut 2 500 välillistä työpaikkaa, lähinnä kuljetus- ja ylläpitotehtäviin, Puente sanoo. Sadonkorjuun aikaan soijarekkoja virtaa tehtaalle 500 päivässä.

"Caiasa on meille onnenpotku, sillä lastin purku sujuu nopeasti. Huonosti organisoidussa satamassa sitä saattaa joutua jonottamaan 4–5 päivää", sanoo rekka-autoilija Victor Villamayor. Hänen rekkaansa mahtuu 30 tonnia soijapapuja.

Soijan maailmanmarkkinahinnan lasku on kuitenkin pudottanut rekkamiesten ansiot 1 500 eurosta 550 euroon kuussa, kertoo Mario Ortellano. Hänen mukaansa sekin voittaa vaihtoehdon, joka olisi ajaa kauhakuormaajaa kotikaupungissa 280 euron minimipalkalla.

Ympäristö ei kärsi

Tehtaan rakentaminen maksoi 180 miljoonaa euroa ja rahoitukseen osallistuivat Amerikan kehityspankki sekä Opecin kehitysrahasto. Laitos käsittelee 4 500 tonnia soijaa päivässä ja pyörii 11 kuukautta vuodessa, minkä jälkeen on kuukauden huoltotauko.

Muutkin suuryhtiöt, kuten yhdysvaltalaiset Cargill ja ADM, ovat perustaneet Paraguayhin pienempiä soijapuristamoja.

Caiasan prosessi muuntaa 72 prosenttia soijapavuista jauhoksi, 20 prosenttia öljyksi, 5,5 prosenttia pelleteiksi ja loppu on vettä, selittää tuotantojohtaja Norberto Vuyk. Pelletit käytetään yleensä karjanrehuksi, mutta Caiasassa ne menevät polttoaineeksi. Laitos voi ylpeillä pärjäävänsä ilman fossiilisia polttoaineita.

Vuykin mukaan tehtaalla on myös täysin päästötön jätevesikierto.

Insinööri unelmoi omasta tehtaasta

(IPS) -- Kemian insinööri Megumi Kosaka, 28, on työskennellyt reilun vuoden Caiasan soijatehtaalla Paraguayn Villetassa. Hän on saanut koulutusta tuotannon kaikissa vaiheissa soijapapujen vastaanotosta lopputuotteiden valmistukseen.

"On hienoa oppia kaikki vaiheet ja työskennellä laajan ammattilaisjoukon kanssa", sanoo Kosaka, jolla on aiempaa kokemusta pienestä soijapuristamosta.

Japanista Paraguayhin muuttaneet Kosakan vanhemmat asuvat 200 japanilaisperheen yhteisössä Colonia Iguazússa. Kosakan haaveena on perustaa soijapuristamo kotiseudulleen. Viljelijät siellä, kuten lähes koko Paraguayssa, ovat jääneet raaka-aineen tuottajiksi. He kasvattavat soijan mutta eivät ole mukana sen jatkojalostuksessa.

Maatalous ja kehitysmaat kehitysmaatalous Paraguay Suomen IPS

Lue myös

Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin