Uutiset

Paluu kotimaahan vaikeaa lapsille

Arviolta puoli miljoonaa ihmistä pakeni
ulkomaille Argentiinan sotilasdiktatuurin vainoa vuosina 1976-1983.
Takaisin kotimaahan palanneiden määrästä ei ole minkäänlaista arviota.
Nyt on tutkittu ensimmäistä kertaa palanneiden pakolaisten lasten
sopeutumista entiseen kotimaahan.

Arviolta puoli miljoonaa ihmistä pakeni ulkomaille Argentiinan sotilasdiktatuurin vainoa vuosina 1976-1983. Takaisin kotimaahan palanneiden määrästä ei ole minkäänlaista arviota. Nyt on tutkittu ensimmäistä kertaa palanneiden pakolaisten lasten sopeutumista entiseen kotimaahan.

"Olla valtion terrorismia pakenevien lapsi on jo itsessään taakka. Vielä raskaampaa on palanneiden
lapsilla, koska heillä ei ole päätäntävaltaa asiassa. Vaikeinta on niillä lapsilla, jotka syntyivät ulkomailla", tutkimuksen toinen tekijä sosiologi Roberto Aruj sanoo.

Aruj kertoo, että palanneiden pakolaisten oloista on hyvin vähän tietoa, mutta heidän lapsistaan ei tähän mennessä tiedetty mitään. Argentiinan yhteiskunnassa sotilasdiktatuurin vainon aika on salattu aihe, siitä on hyvin vähän muistoja. Vainottuja ja sotilasdiktatuurin kaatumisen jälkeen palanneita syrjitään yleisesti.

Toimiiko oikeus?

Argentiinassa on meneillään lukuisia oikeudenkäyntejä diktatuurin aikana kidutuksiin ja murhiin syyllistyneitä vastaan. Mutta yhdessäkään oikeudenkäynnissä ei ole käsitelty sitä, että tuhannet joutuivat pakenemaan ulkomaille, Aruj toteaa.

Monet palanneiden lapset pelkäävät, että heille voi käydä samoin kuin heidän vanhemmilleen ja he kieltäytyivät osallistumasta tutkimukseen.

Kaikki tutkitut olivat alle 37-vuotiaita. Vain vajaa viidennes sanoi, että päätös paluusta oli heidän omansa. Nuoret kertoivat kärsivänsä juurettomuudesta ja sopeutumisvaikeuksista. 

Salaista pakolaisuutta

Monet sanoivat salaavansa ulkomailla oleskelunsa todellisen syyn. He kokivat utelut yksityiselämästään kiusallisina. Useimmat kertoivat asuneensa ulkomailla vanhempien opintojen vuoksi.

Useimmat haastatelluista vakuuttivat, ettei heitä ole syrjitty.

Maanpakolaisuus johtaa usein avioeroon. Kolmen neljäsosan nuoren vanhemmat olivat eronneet tai asuivat erillään. Puolet oli eronnut maanpaossa, puolet kotiin paluun jälkeen. 

lapsetsiirtolaisuuspakolaiset ArgentiinaEtelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi