Uutiset

Paluu kotimaahan vaikeaa lapsille

Arviolta puoli miljoonaa ihmistä pakeni
ulkomaille Argentiinan sotilasdiktatuurin vainoa vuosina 1976-1983.
Takaisin kotimaahan palanneiden määrästä ei ole minkäänlaista arviota.
Nyt on tutkittu ensimmäistä kertaa palanneiden pakolaisten lasten
sopeutumista entiseen kotimaahan.

Arviolta puoli miljoonaa ihmistä pakeni ulkomaille Argentiinan sotilasdiktatuurin vainoa vuosina 1976-1983. Takaisin kotimaahan palanneiden määrästä ei ole minkäänlaista arviota. Nyt on tutkittu ensimmäistä kertaa palanneiden pakolaisten lasten sopeutumista entiseen kotimaahan.

"Olla valtion terrorismia pakenevien lapsi on jo itsessään taakka. Vielä raskaampaa on palanneiden
lapsilla, koska heillä ei ole päätäntävaltaa asiassa. Vaikeinta on niillä lapsilla, jotka syntyivät ulkomailla", tutkimuksen toinen tekijä sosiologi Roberto Aruj sanoo.

Aruj kertoo, että palanneiden pakolaisten oloista on hyvin vähän tietoa, mutta heidän lapsistaan ei tähän mennessä tiedetty mitään. Argentiinan yhteiskunnassa sotilasdiktatuurin vainon aika on salattu aihe, siitä on hyvin vähän muistoja. Vainottuja ja sotilasdiktatuurin kaatumisen jälkeen palanneita syrjitään yleisesti.

Toimiiko oikeus?

Argentiinassa on meneillään lukuisia oikeudenkäyntejä diktatuurin aikana kidutuksiin ja murhiin syyllistyneitä vastaan. Mutta yhdessäkään oikeudenkäynnissä ei ole käsitelty sitä, että tuhannet joutuivat pakenemaan ulkomaille, Aruj toteaa.

Monet palanneiden lapset pelkäävät, että heille voi käydä samoin kuin heidän vanhemmilleen ja he kieltäytyivät osallistumasta tutkimukseen.

Kaikki tutkitut olivat alle 37-vuotiaita. Vain vajaa viidennes sanoi, että päätös paluusta oli heidän omansa. Nuoret kertoivat kärsivänsä juurettomuudesta ja sopeutumisvaikeuksista. 

Salaista pakolaisuutta

Monet sanoivat salaavansa ulkomailla oleskelunsa todellisen syyn. He kokivat utelut yksityiselämästään kiusallisina. Useimmat kertoivat asuneensa ulkomailla vanhempien opintojen vuoksi.

Useimmat haastatelluista vakuuttivat, ettei heitä ole syrjitty.

Maanpakolaisuus johtaa usein avioeroon. Kolmen neljäsosan nuoren vanhemmat olivat eronneet tai asuivat erillään. Puolet oli eronnut maanpaossa, puolet kotiin paluun jälkeen. 

lapsetsiirtolaisuuspakolaiset ArgentiinaEtelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.